waskihanska

Vapaa kuvaus

O: Rahvasmainen, omasorttinen, globaalisuutta syynäilevä, kotona viihtyvä ja kotikentän sananvaltaa arvostava, hätäilemätön suomalainen eläkeläinen, uskontoihin uskomaton valikoitsija, vankasti aviossa. - Sota-aikaiseen syntyperään kuuluu lukeutuminen pieniin ikäluokkiin. Suuret ikäluokat tulivat sitten seuraavassa vaiheessa sotimisen päätyttyä. - Taka-ajatuksena valveutumiseen pyrkiminen sekä astelu murtomailla, poluilla, turuilla ja toreilla vakaasti ja vapaasti omat saappaat jalassa. ¬: Miljoona euroa (kuusi miljoonaa entistä Suomen markkaa) tosiaan laittaisin säästöön ja harkiten käyttäisin varoja mielekkäisiin tarkoituksiin. - Ensimmäiseksi hankkisin täältä Koti-Suomesta järvenrannalta hehtaaritontin ja rakentaisin jalasmökin - taustamusiikkina tuulen humina, aaltojen kohina ja sateen ropina. Yleisemmin musiikkimakuna loivan oloinen kotimainen ja vaikkapa fado. - Vaikka minulla ei miljoonia olekaan, verotin itse säästöpossuani ja ostin hiukan osakkeita, jotka ovat juuri nyt halpoja. Houkutus kokeilla sitä sijoittamista oli liian suuri. Nyt pitää vain odottaa, että vuosien mukana ajat paranevat ja osakkeitteni arvo nousee. O Paikoilleen jämähtämisen tehokkainta ehkäisyä ja torjuntaa on lähteminen kotimaan kierrokselle asteikkona Helsinki ja sivukulmakunnat ynnä kaikki siltä väliltä. Silloin tällöin ulkomailla käymisen jälkeen on aina parasta takaisinpaluu. - Suomen rantamaisemissa voisin viipyä loputtomiin kesät talvet, syksyt keväät. Meidän säämme ovat vaihtelevaisia ja käyvät minulle laidasta laitaan. - Sähköpostin saaminen ilahduttaa ja asioitten aprikointi, ruotiminen kiinnostaa. - Siis: o Vuodet eivät ole veljeksiä, sanottiin entisaikaan, mutta pitäisiköhän nykyään tasapuolisuuden merkeissä vertailla, jotta sisaruksia. Säätieteilijöitten sanomisia krtisoin joiltakin osin. He puhuvat mm. sateen uhkasta, vaikka kyseessä olisi täkäläisen ilmanalan tavanomainen vaihtelevaisuus. Ja osaa se painettu sanakin. Joku lehtimarkkinoinnin mainoslööppi yritti äskettäin väittää hyytävän kylmyyden tulevan Suomeen pohjoisesta. Ja lämpömittari painui peräti lähelle nollaa plussan puolella. Joka tapauksessa meikäläisäijä hyvillä mielin nyt niin kuin yleensä muinakin vuodenaikoina. Ruoka & juoma: lanttukukko, läskisoosi, uunimakkara, Karjalan paisti, uunijuusto, patasapuskat; maito, vesi, Sahti Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: --- Hakusanat: politiikka, yhteiskunta, Matkailu, kirjallisuus, mökkeily, sienestys, ystävyys, filosofia

Aloituksia

309

Kommenttia

1140

  1. Pitäisiköhän ottaa käyttöön ylivilkas mielikuvitus ja kysyä: Onko nykymaailman kielto- ja käskytyspolitiikan tihentymisen takana jokin "Suuri Suunnitelma"? Pienessä mittakaavassa juohtuu mieleen näinä aikoinakin uudelleen syvästä hiljaisuudesta esille putkahtaneen ex-puoluesihteeri Jarmo Korhosen taannoinen epäily, jonka mukaan jossakin olisi "Puppugeneraattori".

    Suorastaan systemaattisena säännönmukaisuutena näkyy hyvin yleisesti käyvän niin, että "hyvä asia" tarmokkaan toteuttamisen myötä muuttuu pakkopaidaksi, fundamentalistiseksi autoritarismiksi. Niin on käynyt monien hienojen ja upeitten pyrkimysten kohdalla. Yksi tässä aikaisemmin minulta mainitsematta jäänyt alue on terveys.

    Päämäärätietoisesti meidän mieliimme junttaamalla juntattu virallinen terveysvalistus on synnyttänyt ilmauksen "terveysterrorismi". Kun virallinen oppi tai oikeammin ideologia ottaa käsittelyynsä ja peukaloruuviinsa esim. meidän ravitsemuksemme, niin siinä ilmapiirissä mannermaisella kulinarismilla ei ole enää kotipaikkaoikeutta meillä Suomessa. Ja me olemme kuulemma mukana EU:ssa, jonka pitäisi EU-propagandan mukaan olla vapauden ja suvaitsevaisuuden tuki ja turva.
  2. Mahtanevatko Ranskan vallanpitäjät ihan vakavissaan kuvitella onnistuvansa tuommoisissa kaavailuissa? Galliassa on ennenkin nähty suoraa protestointia aivan eri tasolla kuin meillä Suomessa. No joo, olihan se sentään jotain, kun 90-luvun laman pahimpaan aikaan Helsingissä mielenosoittajat täyttivät virkavallan Saabin konepellin alapuolen kauroilla eli pitihän hevosvoimille antaa käyttövoimaa.

    Alkoholipoliittisista operaatioista yksi kuuluisimpia on itänaapurissamme Gorbatsovin glasnostin kaudella käyntiin polkaistu raitistaminen. Jopa vanhoja viiniviljelmiä tuhottiin systemaattisesti ja köynnöksiä revittiin maasta irti. Saattoi olla niin, että raittiuskampanjointi oli vahvasti vaikuttamassa glasnostin epäonnistumiseen. Joka tapauksessa v.1991 elokuussa Janajevin junttalaiset olivat tanakasti tuiterissa yrittäessään tehdä vallankaappausta. Olisikohan onnistunut edes selvin päin?
  3. Elokuun alussa suuriakin puita kaataneen myrskyn rankin saderyöppy kesti vain varttitunnin verran. Myöhemmin laskin kahden isoimman kuusen kannosta vuosirenkaat. Toisella kuusella oli ikää sata vuotta ja toinen oli vielä kymmenisen vuotta vanhempi. Siinä ajatus siirtyi 1900-luvun alkuun. Kyseiset puut olivat olleet taimella silloin, kun ensimmäinen maailmansota alkoi. Ja toinen jo Venäjän-Japanin sodan vuosina 1904-05, jolloin japanilaiset aiheuttivat sinne itäiseen Aasiaan höyrynneelle Venäjän laivastolle liki täystuhon Tsusiman salmessa. Tsaari Nikolai II joutui joustamaan Venäjän sisäisissä asioissa ja kutsumaan duuman koolle. Siinä saumassa myös me suomalaiset saimme yksikamarisen eduskunnan ja yleisen äänioikeuden.
  4. Meillä on semmoinen 50-luvulla rakennettu rintamamiestyyppinen omakotitalo ja vuosikymmenien läpi on säilynyt mm. vanha puuhella keittiössä. Se on edelleen käyttökelpoinen ja joskus on lämmitettykin. Nuohooja on pitänyt huolta rööreistä. Jos vaikka sähköt katkeaisivat pitemmäksi aikaa, niin kahvit voisi kiehauttaa puuhellalla. Tosin jauhatukseltaan pannukarkeutta ei ole semmoisen tilanteen varalta. Hellapuita kyllä riittää. Elokuun alussa myrsky äityi tihutöihin täällä Kouvolan puolessa ja meilläkin kaatui muutama järeä kuusen rotjake juurineen kaikkineen. Niitä olen pilkkonut pieneksi, kasaillut ja pinonnut. Oksanpätkät kelpaavat nekin talteenotettaviksi ja sopivat hyvin sytykkkeiksi ja vaikka hellapuiksikin. Nuoriso suosittelee halkomiskoneen hankkimista. On jäänyt hommaamatta. Kirveen kanssa saan hyötyliikuntaa eikä tässä nyt ole varsinaista kiirettäkään. Ikkunoitten pesu kyllä pitää mahduttaa lähiajan ohjelmaan, siis yhdessä emännyyden kanssa.
  5. Suomalaisten sananlaskujen kokoelmista muistan: "Täyven mahan kanssa yksinäänkin nukkuu kuin kahen kesken". Meikäläisen oman tulkinnan (toivottavasti kansatieteilijöittenkin) mukaan sillä saatetaan tarkoittaa vaikka ettoneita eli ruokaperäisiä.
  6. Me eläkeläiset voimme järjestää päivän tekemisiämme ja lepojamme vapaammin kuin työelämässä ahertajat. Olisihan tuo iso muutos, jos työpaikoillakin ryhdyttäisiin suosimaan päivälepoja. Tieteilijöittenkin taholta löytyisi sille järjestelylle kannatusta. Mieleen juohtuu erityisemmin etsimätä eteläisempien leveyspiirien siestan vietto. Päivän lämpöisimpinä tuokioina siellä pysähdytään ahertamisista ja vetäydytään siestalle. Menettelyllä vaikuttaa siis olevan myös suoranaisia terveyshyötyjä. Edelleen samaan syssyyn ajatuksiin putkahtaa väestön yleinen terveydentila ja sitähän on runsaasti ihasteltu välimerellistä ruokavaliota. Lieneekö meillä Suomessa tehty tieteellistä tutkimusta, jossa olisi aiheena terveellisen ravitsemuksen ja ruokalepojen yhteisvaikutuksen selvittäminen terveyden tilaan.
  7. Vilkaisu kalenteriin kertoo, että tänään on 12. lokakuuta tänä vuonna 2014, mikä näin oikaisuna tuohon aloitukseen ja tämäkin päivä jo kääräytymässä pakettiin.
  8. Semmoistahan se on, että vedet virtailevat alamäkeen. Pohjoisessa Suomessa Tenon tunnemme kaikki ja Tenon suu on Norjan puolella Jäämeren rannikolla Tenovuonossa. Suuren ja syvän Inarin vedet virtaavat koilliseen eli Paatsjokea myöteen Jäämereen. Siis joen yläjuoksulla on pätkä Suomen puolta ja sitten vuorossa Venäjää sekä sen jälkeen Paatsjoki on Norjan ja Venäjän rajajokena. Itäisen Suomen vesistä osa virtaa myös Vienan lahteen eli esim. Yli- ja Ala-Kitkan vedet.

    Etelämpänä Vuoksi menee Laatokkaan ja sieltä "Karjalan merestä" edelleen Nevaa myöten Suomenlahteen. Ja onhan meillä pienempiä jokia, joitten latvaosat ovat nykyisen Suomen puolella, mutta virtaukset käyvät nykyisen rajan poikki. Siis Jänisjoki Värtsilän (nykyään Tohmajärveä) kohdalla Jänisjärveen ja sieltä Laatokkaan, Kiteenjoki niin ikään Laatokkaan. Samoin Simpeleen tienoon järvien laskujokena on Kokkolanjoki ja se päätyy Hiitolan alueella Laatokan luoteiskulmaan.

    Tässä yhteydessä edelleen etelämpänä voi mainita vaikkapa Rakkolanjoen (Lappeenranta-Vahviala) virtaamisen Viipurinlahteen, jonneka virtailee useita pienehköjä jokia, joitten latvat ovat nykyisen Suomen puolella.

    Sitten on myös toisin päin ja siinä kohdassa voi tarkastella jälleen itärajaamme. Rajan itäpuolelta Lieksajärvi ja Tuulijärvi purkavat vetensä Lieksajokea myöten Pieliseen ja nekin vesimassat päätyvät Iso-Saimaan sekä Laatokan kautta Suomenlahteen. Onhan näitä virtauksia.
  9. Mieleen palautuu Tom Westergårdin toteamus. Kun hän oli siirtynyt Helsingistä Vaasan läänin maaherraksi, hän totesi, mitenkä Helsingissä luullaan maan parhaan viisauden olevan Helsingissä. Jonkin aikaa tilanteita Vaasasta katselleena Westergård myönsi, että myös hän itse oli ollut väärässä eli maakuntien asiat tiedetään ja tunnetaan parhaiten maakunnissa eikä suinkaan Helsingissä.
  10. Taannoin aluesairaalan lääkäri kertoi esitelmätilaisuudessa, että ikääntymisen myötä selkärangan välilevyt alkavat oireilemaan. Semmoista "normaalia" oireilua on mm. aamulla ylösnousun jälkeen tuntuva selän hienoinen särky. Kun siinä rauhallisesti liikehtii ja ylipäätään availee samalla silmiäänkin ja herättelee hoksottimiaan aamupuuron ja kahvittelun aikana, niin samalla selkä vertyy sekin ja kipuilu häviää. Se semmoinen on siis ihan tavallista, kun ihminen ikääntyy yli 50-55 vuoden vaiheen, sanoi hän, lääkäri.

    Pari, kolme kertaa minullakin on selkävärkki "hirttänyt kiinni" niin, että en ole pystynyt nostamaan lattialta edes tulitikkua. Se on lääkärin vastaanotolle menemisen paikka. Tohtori kopautti kerran siinä tilanteessa vasaralla polveenkin ja kyllähän siinä kinttu heilahti eli ei mitään vakavaa vikaa. Kunnon pillererikuurin avulla selkäkin on niissä tapauksissa rauhoittunut. Yksi noista selän kiinni hirttäytymisistä tapahtui jo noin kolmekymppisenä. Pari kertaa sitten myöhemmin.

    Juuri noita äkkinäisiä korkkiruuvimaisia vääntöliikkeitä on aiheellista yrittää varoa. Raskaampiin nostelemisiin ei pidä ruveta ainakaan verryttelemättä. Joskus aikaisemmin tuli ongelmaksi aamulla, kun lumipyry oli nietostanut autotallin oven eteen ja olisi pitänyt saada auto ulos ja lähteä tien päälle jonkinmoisella kiirreellisellä aikataululla. Silloin on pidettävä maltti mielessä ja luotava lumet riittävän verkkaiseen tahtiin. Yhden kerran olen saanut selkäni juntturaan juuri siinä tilanteessa.

    Ylipäätään omakotitalon touhuissa olen yrittänyt tehdä paria, kolmea puuhaa vuorotellen, ettei selkä sen enempää kuin muutkaan jäsenet ottaisi itseensä liian yksipuolisesta puurtamisesta.
  11. Arvoisa Koroljov! Mahtanenko nähdä sen aamun sarastusta, jolloin mm. sekä Venäjä että Ruotsi kuten kaikki muutkin maat ovat katsoneet vähemmistöilleen kuuluvan kaikki normaalit oikeudet vapaaseen toimintaan kulttuurellisesti ja taloudellisesti ketään syrjimättä, ketään suosimatta? Sinä aamuna olisi itsestäänselvää myös valtioitten rajojen kunnioittaminen. Naapurimaitten alueitten aikaisemmin tehdyt valtaamiset myönnettäisiin virheiksi, jotka on jo korjattu tuona aurinkoisena aamunkoittona. Esim. väkivaltainen Suomen alueitten aseellinen ryöstö Talvisodan nimikkeellä tunnettuna rosvoamisena olisi oikaistu ja palattu Tarton rauhan rajoille kuten tilanne oli v.1939 marraskuun lopussa. Ja kun katselemme kaemmaksi merien taakse, niin esim. USA olisi vetäytynyt Guantanamosta ja alue olisi jälleen Kuubaa kuten oikein on. Aivan samoilla linjoilla olen Sinun kanssasi Koroljov siinäkin asiassa, että Yhdysvaltojen olisi aika jättää maailmanpoliisina leikkiminen. Amerikan etujen imperialistisen "puolustamisen" voisi jättää historiaan samalla tavalla kuin Venäjäkin jättäisi historiaan venäläisten etujen varjelemisen vaikka aseellisesti ulkomailla. Semmoiset doktriinit joutavat kipattaviksi historian roskatunkiolle kaikissa maissa. Kenties ja toivottavasti meillä Suomessakin tasavaltamme valtiojohto huolehtii kuin silmäteräänsä koko valtakunnan ja kaiken kansan asioitten hoitamisesta tasapainoisella tavalla. Silloin ei tarvita eikä synny mitään separatistisia itsenäisyysliikkeitä. Ei meillä eikä muualla.
  12. Samaa mieltä olen minäkin eli valtion talouden menopuolta on kassaroitava rankalla kädellä. Tuon edellä kirjoittamani avulla halusin kertoa sen, että lisätulojen keräämisen pyrkimys valtiolle on väärä pyrkimisen suunta. Valtiolla on jo nykyisellään liikaa tulokertymää. Tosin samaa mieltä olen siitä, että verotuksen ohella muitten lisätulojen suuntaan kannattaisi valtionkin tähyillä nykyistä selkeämmin. Jos valtio myy osakeomistuksiaan, niin myydyistä osakkeista ei sen jälkeen enää ilmaannu osinkoja valtion kassaan.

    Monien olennaisten yhteiskunnallisten toimintojen hoitaminen ja niitten toimintojen rahoitus on totta kai hoidettava valtion toimesta. Lasten ja nuoren kasvatukseen ja koulutukseen liittyy juuri noita olennaisia yhteiskunnallisia velvollisuuksia. korkeamman tason koulutus on sekin samaa olennaista tehtäväkenttää. Sinänsä voimme kyllä hyväksyä myös yksityisen tutkimustoiminnan ja yksityisen akateemisen opetuksenkin. Kun meillä Suomessakin on yksityistahoille kertynyt "suuria rahoja", niin miksipä niitä ei sopisi satsata myös esim. yksityisten tutkimusinstituuttien perustamiseen. Silti valtion ylläpitämä yliopistolaitos on välttämättömyys.

    Sama pätee terveydenhoitoon. Ei sitä sektoria pidä erehtyä kokonaan yksityistämään.

    Pari tarkastelukulmaa näen hyödyllisenä, kun puntaroidaan valtion talouden menopuolen karsintaa. Ulkomaille valuu kovin paljon rahaa vation toimesta ja sen poisvirtaavan rahan määrän vähentäminen sopii säästökohteeksi. Nyt on ollut esillä mm. semmoinen menettely, että kehitysapurahoitusta voitaisiin siirtää yksityisen pääoman huoleksi ainakin osittain ja siltä osin keventää valtion budjettia.

    Verokertymästä merkittävä osa voitaiisiin jättää alueellisen hallinnon käyttöön eikä kaikkea valtionveroakaan tarvitsisi koota keskitetysti valtion kassaan. Ideaan kuuluisi maakuntien itsehallinto ja maakunnallinen päätösvalta maakuntavaaleineen. Jos meillä Suomessa olisi esim. noin 15 maakunnallista budjettiyksikköä, niin ne joutuisivat kilpailemaan keskenään "hyvyydestä, etevämmyysdetä" eli siis hyvästä talouden hoitamisesta. Jos jossain maakunnassa harjoitettaisiin hölmöä taloudenhoitoa, niin se hölmöily rajoittisi siihen yhteen maakunnalliseen yksikköön. Nykyään valtio tekee keskitetysti suuria hölmöilyjä ja niistä kärsii koko tasavalta. Uskon, että maakuntien painotus julkisessa taloudessa ja asioitten hoitamisessa toisi merkittäviä säästöjä nykyiseen verrattuna.

    Valtion keskushallinnon "toimenkuvaa" olisi mahdollista keventää merkittävästi, kun asioitten hoitoa siirrettäisiin olennaisessa määrin maakuntien tasolle eli lähemmäksi kansalaisia. Jos siihen yhteyteen tarvittaisiin myös ihmisten kotikenttätason kuntaremontti, niin tehtäisiin sitten sekin eli lähidemokratia palautettaisiin kunniaan, vaikka nykyinen broileripoliitikkojen sukupolvi ei näytä osaavan eikä ymmärtävän muuta kuin keskittämisen ideologian.
  13. Aloittaja on laatinut haasteellisen otsakkeen: "Mitkään verotulot eivät riitä valtiolle". Tiivistettynä asetelma on muotoiltavissa näinkin: "Valtio saa vaivattomasti menemään sen kaiken rahan, mikä valtion kassaan saadaan haalittua. Ja lisäksi otetaan vielä ulkomailta velkaa päälle ja sekin katoaa hyvällä vauhdilla tietymättömiin."

    Jos tavallinen mies osuu saamaan lottovoiton, niin pian siitäkin pääsee eroon, kun asialle osuvat hitaat hevoset ja nopeat naiset, sanovat aiheen asiantuntijat. Ovatko valtion luontaiset ominaisuudet saman sorttisia?

    Vertailun vuoksi mieleen juohtuu muuan parkkipaikkoja koskeva määrittely. Olikohan siinä kyseessä eräs "Parkinsonin laki"? Ongelmana on siis se, että kaupungissa ei riitä parkkipaikkoja kaikille autoille. Niinpä ongelman ratkaisuksi on keksitty idea, jonka mukaan parkkipaikkoja riittävästi lisäämällä saadaan niin runsaasi parkkeeraustilaa, että sitä sitten löytyy kaikille autoille. Tuo muistelemani laki väitää:
    - Autot tulevat aina täyttämään kaiken tyhjän tilan, mikä on tarjolla autojen parkkeeraamiseksi.

    Tuo autoparkkeerausta koskeva sääntö siis väittää, että parkkitilan puutetta ei kyetä ratkaisemaan lisäämällä parkeerauspaikkoja. Mahtaisiko osua oikeaan väittää valtion taloudesta saman kaltainen määrittely:
    - Valtion taloutta ei saada tasapainoon hamstraamalla ja haalimalla valtiolle niin paljon rahaa kuin suinkin mahdollista ja mm. nyhtämällä rahaa verotuksella. Eikä siinä auta tietenkään lisävelkaantuminen vaan sen vaikutus on aivan päinvastainen.
  14. Talouselämä -lehden tuore uutinen kertoo, mitenkä yli puolet saksalaisista maksaa kulutustavaraostoksensa käteisellä. Aihe liittyi Applen liikkeen ryöstöön Berliinin keskustassa. Uutisen otsakkeessa todetaan, että Saksassa kannattaa pikemmin ryövätä Applen liike kuin pankki. Mitäpä, jos suomalaiset käteisen lopettamisintoilijat menisivät sanomaan 40 miljoonalle saksalaiselle käteisostajalle, että he ovat aivan vanhanaikaista väkeä. Saisi siinä puolet Saksaa aiheen nauraa suomalaisille neropateille.
  15. Aikanaan tuon näemme, jatkavatko käteisen poistamisintoilijat jästipäistä puuhaansa ja puskevat päätään seinään kuin pässit. Kun "uudistus" ei sitten onnistuisikaan, niin nuo mainiot rikkiviisaat fundamentalismimme tulisivat ilmoittamaan, että ei kukaan voinut etukäteen aavistaa eikä tietää, että käteisen hävittäminen ei onnistuisi.
  16. Jos tosiaan käteisen käytön kaventaminen alkaisi hankaloittaa tavallista rahvasta kohtuuttomasti kurmuuttavalle asteelle, niin viisas väki alkaa harjoittaa luovaa kekseliäisyyttä ja synnyttäisi vaihtoehtoja, vaikka maan vallanpitäjät yhdessä Ison Rahan kanssa yrittäisi väittää, että on vain yksi käteisen hävittämisen vaihtoehto eikä mikään muu ole hyödyllistä. On sitä ennenkin osattu käyttää oravannahkoja eli on ollut "tuohta taskussa". Mahdollisuudet ovat monenmoiset. Vaihtoehtoja piisaa.
  17. Syynäilläänpä tavallisen supisuomalaisen mahdollisuuksia vaurastua. Tosiaan vilkaisin Talousfoorumia ja esillä oli henkilökohtainen sijoitustoiminta. Oma valintani on ollut pienimuotoinen pörssiosakkeitten hankinta hajautuksen periaatteen mukaisesti. Rahastoihin en ole lähtenyt mukaan. Joka tapauksessa poliitikot ovat säätäneet ne raamit, joitten puitteissa henkilökohtaistakin sijoitussäästämistä harrastetaan kuten meikäläisen tapauksessa. Jo vauraampi väki voi harjoittaa sijoittamista toimeentulonsa lähteenä. Säästöjen sijoittaminen on oma "taiteen" lajinsa. Timantit ovat tiettävästi tyttöjen parhaita ystäviä. Ja pankkitilit ovat varmoja säästöjen säilyttämispaikka, mutta nykytuotoltaan eivät juurikaan parempia paikkoja kuin patjan aluset.

    Tärkeintä olisi, että vero- ja muita pelisääntöjä säätävät poliitikot ymmärtäisivät tavallisen kansan taloudellisen omilla jaloillaan pärjäämisen ja omille jaloilleen ponnistautumisen tärkeyden. Nyt tätä nykyä tilanne on semmoinen, että meidän poliitikkomme eivät kunnolla tiedosta eivätkä ymmärrä asiaa niin kuin olisi aiheellista tiedostaa ja ymmärtää. Supisuomalaisten vaurastuminen olisi hyväksyttävä myönteisenä päämääränä ja poliitikkojen olisi muokattava toimintasäännöt sen mukaisesti. Verotuskin olisi säänneltävä suosimaan tavallisen kansan vaurastumista. Verotuksen ei pitäisi johtaa myöskään siihen, että julkisvalta pyrkii kohtuuttomassa määrin rohmuamaan valtionkassaan sitä taloudellista tulosta, minkä kansa kaikkineen on onnistunut luomaan. Nykyään vaikuttaa siltä, että valtion verotuksellinen ahneus on liiallista.
  18. Kävin kurkkaamassa. Vaikuttaa kiinnostavalta. Muotoutuuko Talousfoorumi riittävän monipuoliseksi ajatusten vaihtamisen paikaksi? Tarvetta ja tilausta kyllä on olemassa. Tuolla monipuolisuudella tarkoitan sitä, että talousasioihin kytkeytyy aina yleinen yhteiskunnallinen aspekti. Politiikkaakaan ei ole mahdollista välttää, vaikka liikuttaisiinkin yksilötasolla. Elämisen kehykset ja toiminnan raamit ovat aina olemassa. Puitteitten muokkaaminen "kelvollisiksi" kuuluu sekin asiaan.
  19. Osingot ja niitten verotus ovat tässäkin ajatusten vaihdossa runsaasti esillä. Kun itse tarkastelen osinkoja, tarkoitan lähinnä pörssiin listautuneitten yhtiöitten osinkoja. Jakavathan myös pörssin ulkopuolella olevat yhtiöt osinkoja ja niittenkin osinkojen verotus on ollut esillä viime aikoina. Meikä-äijä tosiaankin keskittyy nyt tässä pörssiin listautuneisiin yhtiöihin ja niitten jakamiin osinkoihin.

    Pörssi on siis paikka, johon listautumalla yhtiö pystyy hankkimaan rahoitusta suoraan eli osakkeet ovat tarjolla ostettaviksi eli osakkeitten ostajista tulee pörssiyhtiön omistajia. Kun ajattelen itseäni, niin en minä hyvää hyvyyttäni ole muutaman pörssiyhtiön osakkeita pieniä määriä ostanut eli niihin yhtiöihin olen vähäisiä pieneläkeläisen säästöjäni osittain sijoittanut. Osingot muodostavat sen tuoton, mikä saa minut kaivamaan säästöpossustani aika ajoin euroja pörssiosakkeitten hankintaan. Osinkotuottojen ansiosta minun kannattaa laittaa osa säästöistäni pörssiosakkeisiin eikä makuuttaa niitäkään euroja pankin liki nollakorkoisella tilillä.

    Jos tulisi tilanne, missä tarvitsisin käteistä rahaa kuten vaikkapa joitain hankintoja varten tai sairauskustannusten kattamiseksi, niin pörssiyhtiöitten osakkeitten myyminen onnistuu lyhyellä aikataululla. Koska minulla on useamman yhtiön osakkeita, niin aina niistä joittenkin osakkeitten arvo on ostohintaa parempi eli pystyn myymään voitollisesti eli en ole hukannut säästöeurojani, vaan ne ovat lisääntyneet. Tässä kohdassa tulee esille myyntivoittojen verotus.

    Minun pörssisäästämiseni eli pörssisijoittamiseni kohdalla on siis olennaista sekä listautuneitten yhtiöitten osakkeitten osinkojen verotus että myyntivoittojen verotus. Omasta mielestäni en ole riistokapitalisti. Olen myös tehnyt palkkatyötä vuosikymmenien myötä ja sen perusteella saan vaatimatonta eläkettä. Kun nyt sitten säästän vähän kerrassaan eläkeestäni euroja ja hankin niillä säästöillä pörssiosakkeita ja kun sitten saan sen johdosta osinkotuloja, niin en katso saavani niitä osinkotuloja ilmaiseksi, vaan taustalla ovat vuosikymmenien mittaiset ansiotuloni yhdessä kohtuullisuuteen pitäytyvän elämäntapani kanssa.

    Pörssiin listautuneiten yhtiöitten näkökulmasta pörssi siis tarjoaa rahoituksen hankkimisen mahdollisuuden, väylän. Siinä mielessä pörssi kilpailee pankkien tarjoaman velkarahoituksen kanssa. On ymmärrettävää, että pankit lobbaavat uutterasti oman antolainauksensa puolesta. Vaikuttaa siltä, että yritysten rahoituskeskustelu pyörii julkisuudessa kuta kuinkin kokonaan pankkien tarjoaman rahoituksen eli velkarahoituksen ympärillä. Käytännössä pankkien harjoittama kampanjointi kohdistuu myös poliittisiin päättäjiin, jotka päättävät verotuksesta ja sen kohdentamisesta. On käynyt niin, että pörssi on jäämässä toiseksi pankkeihin verrattuna lobbausasioissa. Helsingin pörssillä ei ole samanlaisia resursseja taivutella poliitikkoja kuin mitä ovat pankkisektorin voimavarat.

    Joka tapauksessa pörssi on kansantalouden kiertokulussa erittäin tarpeelinen ja suorastaan välttätön, korvaamaton instanssi. Ikävä kyllä vaikuttaa siltä, että meidän poliittiset päättäjämme eivät kovinkaan yleisesti pörssin tärkeyttä tiedosta.
  20. Tänään perjantaina 5. syyskuuta v.2014 on jälleen kerran solmittu tulitauko Ukrainaan ja sovinnon hieromisen paikka on ollut Minsk niin jo aikaisemmin näissä yhteyksissä. Tällä kertaa sovun syntymisen mahdollisuus vaikuttaa lupaavalta, sikäli mikäli erääseen ennusmerkkiin on luottamista. USA:ssa järjestetään nimittäin "välivaalit" tänä syksynä. Valittavana on kolmannes senaattoreista ja koko Edustajainhuone. Jenkkilässähän on tapana, että presidenttipuolue pyrkii jämäköittämään vaalien kampanjointia jollain kriisillä ulkmailla. Presidentti Obaman puheista saa sen käsityksen, että hän valikoi tällä kertaa kampanjoimsien "kriisiksi" Irakin ja Syyrian alueella hääräävät islamilaisintoilijat. Itäinen Ukraina olisi ollut toinen vaihtoehto, mutta kun tarjolla on myös toinen vaalivaltti, niin USA näyttää luopuvan Ukrainan hyödyntämistä tappiin saakka. Jos USA todellakin alkaa menettää kiinnostustaan itäisen Ukrainan asioitten hoitelemiseen, niin se on hyvä uutinen.
    21. 21 / 57
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt