waskihanska

Vapaa kuvaus

O: Rahvasmainen, omasorttinen, globaalisuutta syynäilevä, kotona viihtyvä ja kotikentän sananvaltaa arvostava, hätäilemätön suomalainen eläkeläinen, uskontoihin uskomaton valikoitsija, vankasti aviossa. - Sota-aikaiseen syntyperään kuuluu lukeutuminen pieniin ikäluokkiin. Suuret ikäluokat tulivat sitten seuraavassa vaiheessa sotimisen päätyttyä. - Taka-ajatuksena valveutumiseen pyrkiminen sekä astelu murtomailla, poluilla, turuilla ja toreilla vakaasti ja vapaasti omat saappaat jalassa. ¬: Miljoona euroa (kuusi miljoonaa entistä Suomen markkaa) tosiaan laittaisin säästöön ja harkiten käyttäisin varoja mielekkäisiin tarkoituksiin. - Ensimmäiseksi hankkisin täältä Koti-Suomesta järvenrannalta hehtaaritontin ja rakentaisin jalasmökin - taustamusiikkina tuulen humina, aaltojen kohina ja sateen ropina. Yleisemmin musiikkimakuna loivan oloinen kotimainen ja vaikkapa fado. - Vaikka minulla ei miljoonia olekaan, verotin itse säästöpossuani ja ostin hiukan osakkeita, jotka ovat juuri nyt halpoja. Houkutus kokeilla sitä sijoittamista oli liian suuri. Nyt pitää vain odottaa, että vuosien mukana ajat paranevat ja osakkeitteni arvo nousee. O Paikoilleen jämähtämisen tehokkainta ehkäisyä ja torjuntaa on lähteminen kotimaan kierrokselle asteikkona Helsinki ja sivukulmakunnat ynnä kaikki siltä väliltä. Silloin tällöin ulkomailla käymisen jälkeen on aina parasta takaisinpaluu. - Suomen rantamaisemissa voisin viipyä loputtomiin kesät talvet, syksyt keväät. Meidän säämme ovat vaihtelevaisia ja käyvät minulle laidasta laitaan. - Sähköpostin saaminen ilahduttaa ja asioitten aprikointi, ruotiminen kiinnostaa. - Siis: o Vuodet eivät ole veljeksiä, sanottiin entisaikaan, mutta pitäisiköhän nykyään tasapuolisuuden merkeissä vertailla, jotta sisaruksia. Säätieteilijöitten sanomisia krtisoin joiltakin osin. He puhuvat mm. sateen uhkasta, vaikka kyseessä olisi täkäläisen ilmanalan tavanomainen vaihtelevaisuus. Ja osaa se painettu sanakin. Joku lehtimarkkinoinnin mainoslööppi yritti äskettäin väittää hyytävän kylmyyden tulevan Suomeen pohjoisesta. Ja lämpömittari painui peräti lähelle nollaa plussan puolella. Joka tapauksessa meikäläisäijä hyvillä mielin nyt niin kuin yleensä muinakin vuodenaikoina. Ruoka & juoma: lanttukukko, läskisoosi, uunimakkara, Karjalan paisti, uunijuusto, patasapuskat; maito, vesi, Sahti Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: --- Hakusanat: politiikka, yhteiskunta, Matkailu, kirjallisuus, mökkeily, sienestys, ystävyys, filosofia

Aloituksia

309

Kommenttia

1140

  1. Nyky-Venäjä on ilmoittanut olevansa Neuvostoliiton perinnön jatkaja. Se näkyy käytännössä mm. generalissimus Stalinin henkilön nostamisessa korkeaan arvoon. Juuri hänen ideansa oli muodostaa Terijoen hallitus pääministerinä Otto Wilhelm Kuusinen. Kuusisen hallituksen kanssa Neuvostoliitto solmi rauhansopimuksen v.1939. Siinä rauhansopimuksessa määriteltiin Suomen ja Neuvostoliiton raja niin, että Karjalan Kannakselta Leningradin tuntumasta Suomi luovutti kiilamaisen alueen Neuvostoliitolle ja vastineeksi Neuvostoliitto luovutti laajoja alueita Itä-Karjalasta Suomelle. Ehkäpä nyt tänä aikana v.2009 generalissimus Stalinia arvostava ja kunnioittava Venäjä panisi rajojen osalta toimeen tuon aivan pian liki 70 vuotta vanhan rauhansopimuksen, jonka ansiosta Suomen ja Venäjän raja määriteltäisiin juuri sen linjeerauksen mukaisesti, jota Stalin halusi tuolloin seitsemän vuosikymmentä sitten.
  2. Suomalaisen ikivanhan kulttuuriperinteen merkeissä näkisin mielelläni kekrin vieton yleistyvän. Kun televisiossakin uutisoidaan sekä Halloweenin että Pyhäinpäivän juhlimista, niin kekri on jäänyt kokonaan mainitsematta. Näin vähemmän uskonnollishenkisenä näkisin tosiaan mielelläni, että tätä vanhan maalaisyhteiskunnan kekriä arvostettaisiin nykyistä paremmin.

    Vanha sanonta kuuluu: Kekrinä nauriit kuopassa ja akat pirtissä. Kysymys on siis satokauden päättymisen juhlimisesta ja syksyn kääntymisestä talveen päin. Kotoisten askareitten painopiste vaihtuu ulkotöistä sisäpuuhiin. Täyttä työtä ne pirttitekemisetkin ovat olleet kehräämisineen, kutomisineen ja muine uurastamisineen. Kekri on ollut tärkeä ajankohta meidän omassa kulttuuriperinteessämme.
  3. Ennen Enson pääkonttoria Katajanokan etukulmalla oli kaupunkikuvaan sopiva vanha rakennus. Jos sen piirustukset ovat vielä tallella, niin se voitaisiin rakentaa uudestaan omalle paikalleen. Onhan Kämp-hotellinkin talo osattu rakentaa uudestaan. Ja maailmalla on sodan jälkeen rakennettu uudestaan runsaat määrät "vanhaa rakennuskantaa", mm. Varsovan keskusta.
  4. Afganistanin "vaalirauhanturvaajien" pestin merkeissä paljastunut tiedonkulun takkuilu on huolestuttava merkki mahdollisesta yleisemmästäkin tiedonkulun ongelmallisuudesta. Meillähän on ennestään taustalla muistissa taannoisen tsunamikatastrofin aikainen suomalaisten pätöksentekijöiden liki totaalinen tipahtaminen tapahtumien rattailta. Entä jos yllättäen syntyisi joku kriisi täällä meillä kotikulmilla? Miten tieto kulkisi siinä tilanteessa ja tapauksessa?

    Muistellaanpa hiukan menneitä. USA:n presidentti Roosevelt informoi henkilökohtaisesti Suomen Washingtonin suurlähettilään v.1939 Molotovin-Ribbentropin sopimuksen lisäpöytäkirjasta, mutta suomalaisessa byrokratian hierarkiassa tieto ei milloinkaan päätynyt Suomen korkeimmalle valtiojohdolle saakka, vaan Rooseveltin antama informaatio hukkui jonnekin toisarvoisten raporttien pinoon tietymättömiin. Kyllä meillä Suomessa osataan, on osattu entisaikaan ja osataan nykyäänkin. Entä tulevaisuudessa?
  5. Tämän ajatustenvaihdon ketjun aloittajana minua ilahduttaa asian saama huomio. Yleisenä kommenttina haluan mainita sen, että talouselämällä on aivan omituinen taipumus kohentautua jaloilleen vaikeistakin laskusuhdanteista. Tämä elpymisen voima perustuu varmaankin johonkin ihmisolemuksen inhimilliseen vaistojen ja viettien tajuntamaailmaan. Ihmisluonto ei suostu eikä taivu kaikkien jeremiaadireoreetikkojen hartaasti haluamiin ja kaipaamiin kroonisen kriisin teorian mukaiseen predestinaatioon. Siis ihmisluonto on kuriton. Toisaalla on toki raunioita, mutta toisaalla versoo uutta toimintaa täyttä vauhtia.

    Velkaantumisen kohdalla myös minä näen ikävyyksien uhkan. Katsotaanpa ensiksi ihmisten, kotitalouksien eli väestön kotikenttätason velkaantumista. Siitä 1990-luvun lamasta olisi pitänyt ottaa oppia ja ihmisten olisi pitänyt nyt sen jälkeen ymmärttää rajoittaa velkaantumistaan. Ikävä kyllä yleisessä ilmapiirissä on jälleen liian paljolti asennetta, että "kaikki releet ja mielihalujen toteutukset nyt heti vaikka velaksi". Säästeliäs ja kohtuullinen elämäntapa olisi viisaampaa käyttäytymistä ja asennoitumista. Nyt laskusuhdanteen aikaan tilanne konkretisoituu.

    Julkisen vallan taholla eli kunnissa ja kaupungeissa velkaantuminen on sekin yleistynyt. Sanotaan, että korot ovat matalalla ja velkojen hoito on sen vuoksi helpompaa kuin 1990-luvulla. Ymmärrän hyvin, että nyt on otettu velkaa, kun esim. valtion budjetissa ei muutoin raha riittäisi. Yhtä hyvin ymmärrän sen, että velkojen maksaminen tulee joka tapauksessa eteen. Toivottavasti sen maksamisen hoitamiseksi ei meillä Suomessa enää ainakaan myytäisi infrastruktuuria ulkomaille niin kuin tehtiin Lipposen kelvottomien hallitusten aikana. Silloin työttömiäkin simputettiin ja sitä sanottiin kannustamiseksi.

    Julkisen vallan kustannusten saaminen nykyistä kevyemmiksi toisi sekin helpotusta ja niinhän valtiokin on tehnyt juustohöyläilemällä vähän kaikkea. Ehkä olisi voitu tehdä jotain muutakin. Ehkä vaihtoehtojakin olisi olemassa. Verorahan tuhlaaminen ja epätarkoituksenmukainen käyttö olisi karsittava pois ensimmäisenä. Onko niin tehty? Ajatellaanpa esim. homevaurioisten rakennusten korjaamiskustannuksia. Eikö meillä Suomessa enää osata rakentaa uusia taloja edes valtion ja kuntien toimesta niin, että rakennuksista tulisi kelvollisia? Tehtäisiin kerralla kunnollista, niin säästyttäisiin terveyshaitoilta ja niitten vaatimilta remontoinneilta. Jopa korjausrakentaminen on mennyt usein uusiksi epäonnistuneen remontoinnin takia. Onhan se semmoinen aivan älytöntä. Ja niin tapahtuu verorahoilla, meidän rahoillamme.

    Lyhyesti vielä viittaan pörssikursseihin. Jo pintapuolinenkin lähimenneisyyden tarkastelu riittää osoittamaan, että juuri parasta aikaa osa kursseista on vahvassa nousussa, mutta samaan aikaan esiintyy myös pohjilla taapertamista. Esim. Nokia on niin alhaalla, että nyt taidan itsekin ostaa lisää Nokian osakkeita. Sen sijaan samaisen firman "sivuverso" eli Nokian Renkaat porskuttaa hyvää vauhtia ylöspäin. Nokian Renkaitten kurssi on kaksinkertaistanut arvonsa sitten viime kevättalven. Samaa eritahtisuutta esiintyy yleisemminkin.
  6. Voin todeta olevani edelleen omaa mieltäni. Ehkäpä noin niin kuin yleisemminkin olisi hyvä varautua, siis varautua, semmoiseen vaihtoehtoiseen tapahtumien kulkuun kansainvälisessä taloudessa, joka asetelma osoittaa globaalin talouden olevan varsin eritahtista ja monisorttista eli erilaisuutta ilmenee ja esiintyy ja muodostuu myös uusia eroja. Jotkut entiset pärjääjät saattavat ruveta menemään alamäkeen ja jotkut toiset uudet kasvupesäkkeet saattavat lisätä voimaansa. Lopullisen tuomion julistamisen voisi kenties aiheellisesti lykätä sinne v:n 2030.
  7. Mitä globaalimmaksi kansainvälinen talous kehkeytyy, sitä epätasaisemmaksi ja eritahtisemmaksi se käy. Henkilökohtaisesti pidän edelleen arvossa vanhoja taloustieteen lainalaisuuksia. Siis laskusuhdanteet ja noususuhdanteen vuorottelevat. Laskukonjunktuurit voivat olla keskenään erilaisia, syvempiä tai vähemmän syviä. Samoin noususuhdanteet voivat olla voimakkaampia tai hiukan vähemmän voimakkaita.

    Kansainvälinen globaali talous muuttuu ymmärtääkseni entiseen ja nykyiseenkin verrattuna yhä moninapaisemmaksi ja monitahoisemmaksi. Se tarkoittaa samalla sitä, että eri "voimapesäkkeissä" asiat voivat sujua eri tavalla. Kaikkialla ei enää mennäkään USA:n ja/tai Euroopan tahtiin. Saattaa käydä niin, että samaan aikaan Kiinassa tai Intiassa voi olla nousukausi ja USA:ssa sekä Euroopassa taas laskusuhdanne. Tai päinvastoin. Lasku- ja nousukausien vaihtelu pätee totta kai myös esim. Kiinaan ja Intiaan.

    Varsin kriittisesti uskallan asennoitua myös tuohon näkemykseen, jonka mukaan nyt olisi alkamassa pysyväisluontoinen kansainvälisen talouden taantuminen, kasvun pysähtyminen ja vähitellen alaspäinsukeltaminen. Mieleen tulee harhaiseksi osoittautunut "ikuisen nousukauden" teoria ja sen romuttuminen. Vastaavaa teoreettista erehtymistä voi tapahtua myös toisin päin. Joka tapauksessa käytännön todellisuus on kaiken teorian mitta. Ja ehkäpä eri talouksien poliittiset ja talouspoliittiset päättäjät ovat hekin viisastuneet viimeksi kuluneen neljännesvuosisadan kokemuksista. V:een 2030 mennessä näemme, millainen teoreettinen viitekehys tulee osoittautumaan parhaiten oikeaan osuvaksi.
  8. Sinänsä adressit ovat mukavaa puuhastelua ja runsaasti allekirjoittajia saaneet kannanotot kertovat jonkin näkemyksen laajuudesta, mutta varsinaista merkitystä päätöksentekoon millään adresseilla ei taida paljoakaan olla. Eivätpä vallanpitäjien päätöksiä keikuttele edes mielipidemittaukset, vaikka ne eroaisivat paljonkin tehdyistä päätöksistä.

    Tehokkain keino vaikuttaa harjoitettuun politiikkaan on vallanpitäjien vaihtaminen vaaleissa. Ja itse asiassa se on samalla ainoa käytännön keino. Kun nyt ilmapiirissä on sellaista vaikutelmaa, että Perussuomalaiset ja Vihreät sekä ehkä Vasemmistoliitto saattavat olla lisäämässä kannatustaan ensi eduskuntavaaleissa, niin muut puolueet ovat haeskelemassa "peilausehdokkaita", jotka kampanjoisivat niillä näkemyksillä, joita Perussuomalaisten ja Vihreitten sekä Vasemmistoliiton ohjelmallisiin linjeerauksiin kuuluu. Nuo "peilausehdokkaat" ovat pelkästään marginaalista täkytavaraa, sillä mitään todellista päätösvaltaa heille ei tietenkään anneta, vaikka joku heistä tulisi valituksi kansanedustajaksikin.

    Otetaanpa konkreettinen esimerkki. Eläkkeitten jälkeenjääneisyys on ollut tiedossa jo muutamien eduskuntavaalien ajan. Varmaankin jälleen ennen eduskuntavaaleja johtavien puolueitten eläkeläisjärjestöt ilmaantuvat yleisönosastoihin ja muutoinkin kokouksissaan esittävät jyliseviä julkilausumia vaatimuksenaan eläkkeitten jälkeenjääneisyyden pikainen päämäärätietoinen korjaaminen. Tarkoitus on kerätä eläkeläisten äänet jälleen vanhoille puolueille, mikä keräily on onnistunut aikaisemminkin. Mitään korjausta eläkkeitten jälkeenjääneisyyteen ei tietenkään ole tullut. Ainoa muutoksen tie on se, että äänestäjät vaihtavat puolueita, joille kannatuksensa antavat.

    Tämä sama asetelma pätee myös "Yleisradio"-maksuun nähden. Ainoa varma konsti vaikuttaa asiaan on vaaleissa äänestää semmoista puoluetta, joka puolueena on niitannut kiinni Yleisradio-maksun vastaisen kannan. Mm. nyt vallassa olevat hallituspuolueet ajavat maksun sellaisenaan läpi, jos niitten puolueitten vallanpito jatkuu ensi vaalien jälkeenkin. Totta kai hallituspuolueitten riveistäkin pompsautetaan esille muuutama "kriittinen" toisinajattelija, joka arvsotelee Yleisradio-maksua, mutta hänen virkansa on ainoastaan haravoida kriittisiä ääniä puolueelle, jotta äänet eivät karkaisi esim. Perussuomalaisille tai Vasemmistoliitolle tai Itsenäisyyspuolueelle.
  9. Nukkuvien puolueen kasvu Suomen suurimmaksi puolueeksi on perin merkillinen ilmiö. Nykyisin äänestysprosentti on eduskuntavaaleissakin vajonnut selvästi alle 70 prosentin eli NP (Nukkuvien Puolue) on jopa yli kolmanneksen suuruinen. Vielä nelisenkymmentä vuotta sitten äänestysaktiivisuus ylitti reilusti 80 prosenttia ja NP oli vahvuudeltaan 15-17 prosenttia. Siis ainoastaan puolet siitä kuin nykyisin. Kun tarkastelemme puolueitten voimasuhteita, niin samaan aikaan NP:n voimistumisen kanssa poliittinen vasemmisto on menettänyt kannatustaan. Mahtaisiko tästä ilmiöstä olla vedettävissä semmoinen johtopäätelmä, että yleiseen ilmapiiriin vaikuttavalla median tajuntateollisuudella jopa tietoisesti pyritään vaikuttamaan äänestysaktiivisen alentamiseksi? Siitä hyötyy poliittinen oikeisto.

    Kaikkein vähiten suomalaisia äänioikeutettuja kiinnostavat europarlamentin vaalit, joissa NP on yltänyt noin 60 prosentin vahvuiseksi. Siitä tulee kyllä jo mieleen vaalien pätevyys ja vaalituloksen hyväksyttävyys. Eikö noin alhaisen äänestysaktiivisuuden pitäisi jo johtaa kyseisen eurovaalin tuloksen mitätöimiseen? Pitäisikö varajärjestelmänä käyttää tuommoisessa tapauksessa sitä, että Eduskunta valitsisi Suomen europarlamentaarikot? Juuri niin tehtiin ensi alkuun 90-luvulla, kun Suomesta tuli EU-jäsenvaltio.

    Kovin ikävällä tavalla osuu tajuntaan mm. Yleisradion viljelemä uutisointi, joka jauhaa äänestysaktiivisuuden alenemista. Ja kun Yle-TV tekee katukyselyjään, niin siellä aina pääsevät "tasapuolisesti" ääneen sekä äänestävät vastaantulijat että äänestämistä vähättelevät ja hyljeksivät kadun tallaajaat. Miksi? Miksi noin 50 prosenttia katuhaastateltavista halutaan valikoida NP:n joukosta? Pyritäänkö menettelyllä suorastaan ruokkimaan asennetta, jonka mukaan äänestämättömyys on aivan yhtä normaalia käyttäytymistä kuin äänestäminenkin? Siis levitetään käsitystä, ettei äänestämisellä ole mitään väliä. Niinkö?
  10. Entisajan heijastumana meillä vallitsevasta pakkoruotsista pitää luopua ja mitä nopeammin sitä parempi. Koska vaihtoehtoiset ratkaisut nykytilanteeseen nähden ovat jääneet vähemmälle keskustelulle, niin esitän jälleen kerran jo aikaisemminkin tarjoamani vaihtoehtoisen järjestelyn.

    - Äidinkielen kunnollinen osaaminen ja äidinkielen opetukseen keskittyminen koululaitoksessa on kielitaidon perusta. Ehkä jo peruskoulussa opetusohjelmistoon voidaan sen lisäksi sisällyttää yhden tai korkeintaan kahden "ei-äidinkielen" opettelemista. Peruskoululaisille ei kuitenkaan saisi "ei-äidinkielestä" muodostua koko koulunkäyntiä haittaavaa kammottavaa rasitetta.

    Jo peruskoulussa voitaisiin kuitenkin esitellä ja tarkastella lyhyesti ja yleisesti eri kieliryhmiä ja kieliä varsinaisesti opettamatta kaiken maailman kieliä, mutta kuitenkin luomalla myönteistä suhtautumista kaiken maailman kieliin ja niitten mahdolliseen opiskeluun, jos ihmisen elämän taipaleen aikana semmoiseen tarvetta ilemenisi. Sillä tavalla meidän nuorisomme voisi asenteellisesti valmistautua kohtaamaan globaalin maailman myönteisellä ja mielekkäällä tavalla.

    Vieraitten kielten (suomenkielisille ruotsi siinä joukossa mukana) opiskelu olisi keskitettävä kurssimuotoiseksi opiskeluksi. Lapset ja nuoret eivät ennen täysi-ikäisyyttään voi tietää, mitä vierasta kieltä he mahdollisesti tulevat elämässään tarvitsemaan vai eivätkö kenties tarvitse mitään vierasta kieltä käytännön elämässään. Toki englanti tulee silti mieleen mm. nettimaailman yleiskielenä, jota voitaisiin opettaa jo peruskoulussakin vapaaehtoisena oppiaineena.

    Joka tapauksessa kielten kurssimuotoinen opiskelu on paras ja joustavin ratkaisu, kun ajattelemme tulevaisuuden globaaleja vaatimuksia ja kansainvälistä vuorovaikutusta. Jos ihminen käy japanin tehokurssin, niin hän voi työskennellä ja olla yhteistyössä japanilaisten kanssa. Kiinassa on jopa useita "kiinankieliä". Arabimaissa on hyödyllistä osata arabikieltä, latinalaisessa Amerikassa espanjaa tai portugalia, Intiassa hindiä tai jotain dravidakieltä ja kun otamme esimerkkejä lähempää, niin Venäjällä on hyödyllistä osata venäjää, Puolassa puolaa, ranskassa ranskaa, Saksassa saksaa, Turkissa turkkia, jne.

    Peruskoulussa sen paremmin kuin lukiossakaan ei ole järkevää haaskata nykyisessä määrin suomenkielisten koululaisten ja opiskelijoitten aikaa ja energiaa varsinkaan pakkoruotsin pänttäämiseen. Siis pakkoruotsi pois kokonaan ja pois myös korkeakoulujen sekä yliopistojen "virkailijaruotsin" pakkovaatimus. Jos johonkin virkaan tai toimeen on ruotsin osaamisen vaatimus, niin kurssituttamalla itsensä sen taidon voi hankkia itselleen tarpeen tullen. On täysin älytöntä sitä varten pakkoruotsittaa kaikki suomenkieliset ipanuusiästä lähtien.
  11. Päsmäröinti-intoisten poliitikkojen pahin painajainen on omalla päällään ajattelava ja oman parhaansa tietävä väki ja varsinainen kauhukuva on se, jos tuota väkeä on paljon ja he aktivoituvat äänestämään vaaleissa. Kestoaiheena mediassa pyöritettävä kelaus alhaisesta äänestysaktiivisuudesta ja äänestämisen turhuudesta palvelee kansan alistajia. Kasvava nukkuvien puolue on öykkäripoliitikkojen paras selustatuki. Ajatteleva, osallistuva ja aktiivinen kansa puolestaan on uhka.

    Muutos tapahtuu parhaiten ihmisten itsensä toimesta. Kotikentän tasolta versova kansanvalta pystyy tuottamaan niitä muutoksia, joita meillä Suomessa tarvitaan. Muutos voi tapahtua vaalien avulla, mutta sitä varten äänestäjien pitäisi asennoitua kriittisesti kannatuksen kosiskeluihin. Vaalikampanjoiden kohdalla politiikkaa voidaan verrata mihin tahansa kaupankäyntiin. Monenlaista tavaraa on tarjolla ja markkinoijat yrittävät väittää kaikkea kurantiksi, vaikka osa tavarasta olisikin kelvotonta ja osa markkinoijista huijareita. Ihmisten itsensä pitää opetella valikoimaan ja erottamaan toisistaan kelvoton ja kelvollinen. Tieto ja kokemus auttaa siinä arvioinnissa.
  12. Rautavaaran kunta sijaitsee Savon ja Karjalan pohjoisilla rajamailla. Aikoinaan kunta kuului Kuopion läänin itäiseen vaalipiiriin. Pohjois-Karjalan läänin perustamisen jälkeen kunta siirtyi Kuopion läänin vaalipiiriin ja sen asetelman mukaisesti Rautavaara on nykyään maakunnallisessa jaotuksessa Pohjois-Savoa.

    Rautavaaran asukasluku oli vuoden 1957 alussa 5.410 henkeä. Vuoden 2005 alussa Rautavaaran asukasluku oli 2.137 henkeä. Muutos on ollut jyrkkä viimeksi kuluneen puolen vuosisadan aikana. Vasemmistolla oli enemmistö Rautavaaran kunnanvaltuustossa v.1957 eli 21 valtuutetusta SKDL:n ryhmään kuului yhdeksän ja sosialidemokraattien ryhmään 3 valtuutettua. Myöhemminkin vasemmiston kannatus kunnassa on ollut vahvaa eli lähes puolet valtuutetuista on ollut vasemmistolaisia. V:n 2004 kunnallisvaaleissa Vasemmistoliitto sai kuusi (6) kunnanvaltuutettua ja SDP neljä (4) valtuutettua. Vasemmiston ja oikeiston voimasuhteet olivat 10/11.

    Lyhyesti todettuna köyhyys on vaikuttanut siihen, että kansandemokraateilla on ollut laaja kannatus Rautavaaralla. Etelä-Suomen rintamaitten väen saattaa olla vaikea ymmärtää syrjäisten seutujen elämisen olosuhteita ja sitä, että "nälkä tekee kommunistin". Rautavaara on ollut korpikommunismin vahvaa aluetta.

    Tämän ajan tilannetta en arvaa mennä ennakoimaan. Millaisen kannatuksen Vasemmistoliitto mahtanee saada v:n2011 eduskuntavaaleissa? Puolue ei ole enää sama kuin SKDL aikaisemmin. Puolueella on myös uusi puheenjohtaja. Antaako köyhä pieneläjäväki kannatuksensa Vasemmistoliitolle vai kenties Perussuomalaisille?
  13. Varsin oikeassa olet "Bybi" siinä, kun toteat itsemme vähättelyn perinteen olevan yleistä meillä Suomessa. Ehkä omin lupineni saan täsmentää ajatusta ja todeta, että oman itsemme vähättelyn perinne liittyy nimen suomenkielisiin suomalaisiin. Taustalla on vaikuttamassa menneisyys ja aikaisemman ruotsinkielisen yläluokan aivan vakaa kuvitelma suomenkielisten suomalaisten geneettisestä ja rodullisesta huonommuudesta ruotsinkielisiin verrattuna. Svenskspråkiga bättre folket och finskspråpiga sämre folket.

    Kun suomenkielisten suomalaisten huonommuutta on riittävän kauan ja toistuvasti jauhettu ihmisten mieliin, niin ei ole mikään ihmetyksen aihe, kun se jauhanta on tuotanut tulosta ja suomenkielisen suomalaisväestön tajuntaan on varsin yleisesti iskostunut harhakäsitys oman itsensä huonommuudesta varsinkin oman maamme ruotsinkielisiin ja yhtä lailla Ruotsin ruotsalaisiin nähden. Nykyisin suomalaisuuden vähättely ilmenee mm. pakkoruotsin hyväksymisenä opetuslaitoksessa ja valtiossa yleensä. Muualla maailmalla ei neljän, viiden prosentin vähemmistökielellä ole missään vastaavanlaisia etuoikeuksia.

    Oman itsemme vähättelyyn kuuluu ja liittyy pitkä alistumisen perinne. Aikoinaan kruunu eli Ruotsin kuningas ja sen jälkeen Venäjän tsaari, suuriruhtinas eli Majesteetti oli liki jumalaisessa arvostusasemassa ja suomalainen kansa oli alamaissuhteessa hallitsijan valtaan ja hänen koneistoonsa nähden. Käytännössä oli olemassa jopa majesteettirikos. Saman "Ukko Kruunun" määräysvallan piirteitä ja aineksia on runsaasti myös itsenäisen Suomen tasavallan poliittisessa ja valtiollisessa kulttuurissa sekä yleisessä ilmapiirissä. "Yleisen edun" nimissä on meillä itsenäisessäkin Suomessa mennen tullen kävelty kansalaisten ylitse. Valtiojohtoon uskominen ja luottaminen on pätenyt keskeisenä juonteena meidän kansamme ajattelussa, asennoitumisessa, tajunnassa piilotajuntaan asti iskostuneena.

    Toisinkin voisi olla. Mitä yleisemmin me suomalaiset kehkeyttäisimme ajatteluamme ja asennoitumistamme valveutuneisuuden suuntaan, sitä yleisemmin me osaisimme elää ja toimia omatahtoisesti ja samalla viisaasti, seisoa omilla jaloillamme niin taloudellisesti kuin tajunnallisestikin. Kotikenttätason omatahtoisuuden ja itsetietoisuuden lisääntymisen myötä ihmisistä tulisi tekijöitä, päättäjiä, subjekteja sen sijaan että me olemme nykyisin yhä edelleen aivan liiallisessa määrässä valmiita alistumaan, uskomaan sokeasti johtajiimme, jäämään kohteiksi, pompoteltaviksi objekteiksi.

    Ryhtykäämme siis ikuisiksi opiskelijoiksi oppiaineina tietämys, taitamus ja tervejärkisyys. Siinä opiskelussa syntyy vääjäämättä sovittamaton ristiriita niitten vallanpitäjien kanssa, jotka vallanpitäjät haluavat kansan olevan pelkkää ohjailtavaa rahvasta, vaalikarjaa, työvoimamassaa, jolla ei saisi olla omaa tahtoa.
  14. Niin tosiaan on väitetty, että kunnallisen toiminnan tasolla ja taholla olisi tietymättömissä isot määrät korruptiota. Väite on ruotimisen väärtti. Toisaalta paikallisella tasolla mahdolliset yksittäiset "korruptioprojektit" ovat periaatteessa pienempiä kuin valtakunnan tason lahjontakuviot paitsi mitä nyt Helsingin metropolin kuviot kuten mm. metrojuttu aikoinaan.

    Kunnallistason kuviteltavat korruptiokytkökset tuovat mieleen kaavoitukseen liittyvät päätökset ja rakentamisen sekä hankinnat. "Hyvä Veli"-systeemi toimii myös paikallistasolla ja taitaapa siinä verkostossa olla mukana myös "Hyviä Siskoja". Usein paikallisen projektin päätöksentekoon liittyy myös ylemmän tason yhteyksiä eli kun jonkin puolueen tai puolueporukan tahtoa ajetaan paikallisesti läpi rahan voimalla yhdessä kimpassa liike-elämän kanssa, niin usein siinä saumassa on vaikuttamassa myös ylemmän tason toimijoita jopa kansanedustajia, ministereitä ja puoluetoimistoja myöten.

    Paikallisen tason yhteisistä asioista huolehtiminen tapahtuu parhaimmillaan rehtiyden hengessä. Emme pääse mihinkään siitä, että maailma on epätäydellinen eivätkä ihmiset ole enkeleitä. Silti rehellinen ja rehti toiminta on paras tavoite, vaikka siihen on täydellisenä mahdotonta päästä sataprosenttisesti. Suuntana se on kuitenkin ainoa oikea suunta. Paikallisen tason kunnallishallinto on olennaisen tärkeä asioitten hoitamisen taso. Ihmisten kotikentän kelpoisuus ja kunto on ratkaisevan tärkeää myös valtakunnallisesti. Eikäpä tuo haittaisi, vaikka valtakunnan tason korruptiokin vähenisi minimiinsä.
  15. Pähkinäsaaren rauha jakoi v.1323 suomalaisten ikivanhan asuma-alueen Ruotsin ja Novgorodin reviireihin. Sitä ennen Karjalan Kannaksella oli jo olemassa karjalaisten pääkeskuksena Käkisalmi. Niin ikään Viipurin paikalla oli ennestään vanha kauppapaikka. Täytyy todeta, että meikäläinen aika lailla vierastaa tuota Sinun näkemystäsi "Vaka Vanha", jonka näkemyksesi mukaan Karjalan Kannaksen sekä Viipurin historia olisi Ruotsin ja Novgorodin historiaa, jota se niinä aikoina jossain määrin alkoi ollakin, mutta ennen muuta ja erityisesti kyseessä oli suomalais-karjalaisen väestön historia, jolla on sillä alueella tosiaankin ikivanhat juurensa. Niin Ruotsi kuin Novgorodkin olivat Käkisalmen ja Viipurin tienoilla tulokkaita tuolloin 700 vuotta sitten.
  16. Maailmalla kritisoidaan perustellusti geenimanipulointia, jota ajaa erityisesti agribisnes niin kansainvälisesti kuin meillä Suomessakin. Geenimanipulointi uhkaa monissa maissa paikallisten viljelijöiden koko elinkeinoa, kun geenimanipuloinnin vaatimien valtavien suurtilojen tieltä tuhotaan perinteinen elintarviketuotanto. Geenimanipuolointi on parasta aikaa saamassa jalansijaa meillä Suomessakin. Ja geenimanipulointia ovat kiihkeästi kannattamassa ministerimme Paula Lehtomäki ja Sirkka-Liisa Anttila. Juuri geenimanipuloinnin hyväksyntä ja kannattaminen on mielestäni Paula Lehtomäen kaikkein vastenmielisin asenne. Kun meillä Suomessakin luomuviljely on hiukan saanut jalansijaa, niin geenimanipulointiin perustuva viljely vie täysin päinvastaiseen ja turmiolliseen suuntaan meidän elintarviketalouttamme.
  17. Ajatus on myönteinen erityisesti siltä osaltaan, jonka mukaan pienimmät pääomatulot olisivat täysin verottomia. Varsin kohtuulliselta tuntuu myös tuo kymmenen prosentin vero. Eräässä kokoomateoksessa mainitaan, että keisarille pitää antaa se keisarin kymmenys, mikä keisarille kuuluu. Tämä pääomatulojen pienimpien määrien verottomuus ja keskimääräistä kevyempi verotus kannustaisi omalla päällään ajattalevaa valveutuvaista väkeä mm. osakesäästämiseen. Kun vaikkapa nyt alhaisten pörssikurssien aikana ihmiset ostaisivat suoraan pörssiosakkeita rahastojen ohitse ja kun osakkeita sitten myytäisiin tulevana nousukautena, jolloin osakkeista saisi kunnon myyntivoiton, niin se toisi tavalliselle kansalle lisää vaurautta. Mitä paremmin tavalliset ihmiset eläisivät taloudelllisesti omilla jaloillaan, sitä parempi kansantalouden ja koko yhteiskunnan kannalta.

    Sen sijaan uskallan olla omaa ja erilaista mieltäni noitten suurimpien pääomatulojen verotuksen suhteen. Saattaisi käydä niin, että 40 prosentin vero vaikuttaisi asioihin ja tekemisiin toisin kuin veron säätäjät toivoisivat ja kuvitteleisivat. Tiedämme erinomaisesti, että meidän nykyinen raittiusintoinen hallituksemme kuvitteli alkoholiveron tuoton lisääntyvän alkoholiveroa korottamalla, mutta toisin on käynyt ja käymässä, sillä kansa hakeekin juomansa nyt enenevässä määrin ennen muuta Virosta. Kyllä suurien pääomatulojen saavat osaavat toimia rationaalisti eikä heitä siitä toinna moittia, sillä rationaalinen toiminta on viisasta toimintaa. Pääomat saattaisivat jopa siirtyä Suomesta ulkomaille kovin ankaran pääomatulojen verotuksen takia. Ymmärtääkseni olisi myönteistä, jos myös "Iso Raha" viihtyisi Suomessa sen sijaan että verottaja häätäisi sen ulkomaille. Sopiva kohtuullisuus olisi hyve verotuksessakin.
  18. Ainoa varma oikeus. mikä sinulla on, on äänioikeus. Ellei meillä Suomessa järjestetä ennenaikaisia eduskuntavaaleja, pidetään seuraavat eduskuntavaalit huhtikuussa v.2011. Siinä tilanteessa vaaliuurnan äärellä, tee siinä paikassa päätös, jolla et anna tukeasi nykyisen menon jatkumiselle. Ehkäpä niin monet äänestäjät tekevät siinä samassa tilanteessa uudenlaisen valintaratkaisun, että asioitten hoito maassa korjaantuu eikä sinuakaan enää ahdisteltaisi 10.000 euron jätevesikustannuksilla. Mikään muu ei vallanpitäjiin tehoa kuin vallan menetys. Se on ainoa muutoksen tie.
  19. Tulipa tässä mieleen, että mökkiin voisi soveltaa vanhaa sananpartta, jonka mukaan "Kekrinä nauriit kuopassa ja akat pirtissä". Siis kekrinä voisi mökkikin olla valmiina talven tuloa varten, talvitela-asennossa. Tuo nykyisin Pyhäin päivänä tunnettu ajankohta omaa vanhastaan myös keyri ja köyri -nimikkeet niin kuin ilmeisesti kaikki tiedämmekin.
  20. Niinpä näkyvät bensakauppiaat lietsovan julkisuuteen vaikutelmaa, jonka mukaan bensan hintaa päästäisiin jälleen hivuttamaan ylös päin. Ja Yleisradio antaa auliisti uutisaikaa tuommoisille hatusta nykäistyille arveluille, joilla ei ole minkäänlaista faktapohjaa. Siihen samaan vaikutelmien ja arvelujen uutisointiinhan Yle on erikoistunut myös kasvihuonepropagandan levittäjänä. Näyttää siltä, että Yleisradiossa toimii jonkinlainen "Vaikutelma-Aparaatti", masiina, joka suoltaa uutistuutista heppoisia arveluita "uutisina" valtakunnan jakeluun.

    Bensan hinnan tulevasta kehityksestä on mahdollista esittää perustellusti toiseenkin suuntaan vieviä näkemyksiä. Irakin sodan väitettiin aikaisemmin olevan yhtenä olennaisena syynä bensan hinnan tason korkeuteen. Nyt Irakin sota on nähtävästi tai ainakin mahdollisesti jäämässä historiaan. Ilmeisesti Irakin öljyä virtaa jo nyt maailman markkinoille ja sillä seikalla pitäisi olla bensan hintaa alentava vaikutus.

    Koska USA:n dollari on ollut bensan hinnoittelun valuutta, niin dollarin heikkous on vaikuttanut bensankin hinnan kalleuteen. Mitä todennäköisimmin USA:n uusi presidentti Obama ja hänen hallintonsa saa USA:n talouden elpymään ja valtavat jenkkipääomat taas aktivoitumaan ja tuotannon pyörähtämään kunnolla käyntiin. Se merkitsee dollarin arvon vahvistumista ja edelleen myös sen tekijän seurauksena on bensiinin hinnan alentuminen.

    Suomen Yleisradio ei näytä osaavan asioitten kriittistä katselua puolelta ja toiselta sekä kenties kolmanneltakin. Se semmoinen syväluotaus jo edellyttäisikin toimittajilta ja uutistoimitukselta pätevyyttä sekä kyvykkyyttä.
    21. 45 / 57
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt