toivonliisa

toivonliisa profiilikuva
Joulu 2024
Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Liittynyt 17v sitten
233 aloitusta · 1173 kommenttia
Uusimmat aloituksetSuosituimmat aloituksetUusimmat kommentit
Samoin ajatukses , lämmittää.

Virta eihän se voi pysähtyä
etsii tien
hioo kiven

Sydämessä
patoutunut tunne
virta jatkaa matkaa

Rakkaudesta tuo virta alkaa

Pimeä on jo ilta, pieni liekki valaisee.
Hyvää yötä, kauniita unia.
Tulla tupsahdin noine pienine ajatuksine.
Kesä menny, joka lämmöllään runsaudellaan ilahduttannu.

Yhdeks kasvamista
mistä voi olla kiitollinen

Sinulle lämmin kiitos vierailustas,
hämärtyvää aikaa, joka valoa kohti kulkee.
Suurin meri asuu meissä
surun, ilon kyynelistä.

Koskettavaa ja niin totta, runos.

Elämänpalapeli
"Kokoaisit uudelleen
palat minun rakkauden
Kuuntelisit mitä tunteet kertoisi
miten sydämeni sinulle laulaisi"

Tässä kynttilän valossa MURUKULTA...lämmin kiitos.
Runos tie minulle ja niin tuttua, hyvää yötä.
Miten syvälle tuo puhe kulkee,
se kaiken muun ulkopuolelle sulkee?

Sielujemme vesiä
hiljaisuus valvoo

Koossa pitää
muistot niitattu
elää

Herkän kaunista pulppuaa runos
ruskanhehkua hiljaisille teille iloksemme.
Sielä syntynny sanoiks, ylistykseks.
Kannattaa nuo rakkauden veet,
elämän niin pientä aalloilla purtta.

Lämmin tunne hyväilevä aalto,
syntyi runoas lukiessa, kiitos.

Katson ulos, oi jospa voisin tuon kauneuden päivääs ojentaa.
Riisuutuminen, alas putoaa kultaa ja vettä sataa.
Nousee kasvaa, oksanki puhkaisee,
jolle pieni lintu lehahtaa, laulaa.

Olla paikoillaan, silloinki kun myrsky riepottaa.
Tunteitten lehdille sataa,sataa.

Juuret syvään työntyy
"ymmärräthän nyt
miksi tarvitsen Sinun luomasi
pienen,suuren
ja salatun maailman"

Elämän ihmeellisyys, vie tänäänki hetkiin uusiin.
Availemme ovia joista käymme sisään.
Lämpöä ajatusten tiellä, pohdintaa runon äärellä.

Sateista pilvistä, samalla jotenki kaunista päivää, tie murrettuihin hetkiin.
Kuljen alla omenapuiden,
alas varissu lehdet, kesän muistot.
Omenia noita kantoi oksat,
mietin usein, miten jaksoikaa, noin paljon?

Ihanan runon, oravatki iloiset vekkulit,
taitojaan ilmalentojaan näyttelee
ja piilottelevat -

kaaru
lämmin käden ojennus, elämä sen lehdellä,
rakastetaan tässäki päivässä.
Käsiäni yhteen liitän, tunne
upeaa runoden hennon
liitoa
"haluan vain leijailla
syliis"

Niin istua

"Istuin tunteja sateen nuotiolla
sen sihisevässä valossa
käsi poskella sinua voi ajatella"

Liisa huokaa ja kiittää, ihana runo.
Liidellääs nytkii, katsellaan murrettua kauneutta.
Herättävä nimi.

Avas oven, soi siiven verran tilaa, rinnalla lentää.
Hymy kaino kasvoilleni herää, kiitos.

Kiitos vierailusta ja hyvää herännyttä uutta päivää.
Oii, halaus ensin!

Miten voisimmeki olla, aurinkoa toisillemme?
Kosketit sieluni kieliä
Tuon kaamoksen tie, se tännekki tullu,
sen helmat vain pitenee tummenee.

Olen jotenki eläny elämänkaamoksenki,
silläki oma tarkoituksensa,
liikutukseen asti silloinki vaalitaan.

Lämmin sydämelles kiitos,
murrettujen värien kauneutta päivääs
Eilen eihän ollu ulkoisesti, ei etes aurino paistannu.
Sielunpoluilla, sielä sittenkin saa nähdä, tuntea.

Rakkauden käden
ottaa yllättää
vie yhä uudestaan

Todistaa
"olet rakas"

Sinulle vierailustas lämmin kiitos, pidit runostani.
Kauneutta tähänki vuodenaikaan, hymyä päivääs.
Luonto saarnaa
muistuttaa esiin etsii piilostaan,
tuon herkimänki oksan.

Tuossa runossani,
olin Intianvaltameressä, vedensylistä nouseva.

Josta oletki poiminnu kohdan.
Lauluks
vesi miten kaunista pitsiä ilmoille luo,
ainutkertaisen kuvion, katoaa.

Olen otettu, kiitos palutteestas.
Lämmin ajatus täältä, etelästä täälä nyt sataa vettä.
Miten totta onkaa,
sydän pieni sielä tuntee.
Tuntee niin syvällä,
ett koskee.

Elämänvedet
virrassaan vie, eihän jäätyä sallis,
puhaltaa lämpimän tuulen lailla.

hymyn vieraaks Sinäki loit
kiitos kuvasta upeesta,siinä silmä lepää.

Hyvää sunnuntaita ja iloista mieltä
Noita ajatuksia joita tässä heräävässä aamussa.
Eläytyen ne todeks, tuntien pensseli liikkuu.

Sinulle lämmin kiitos,
sunnutaiaamusta, hymyä iloa päivääs
Aamua tässä ja siinä ajatukseni sanoiks sopersin.
Olin merestä nouseva luoksepääsemätön,
näky jonka sai tuntea,
pensseli liikkuu, kastuu sydänvereen.

Lämmin niin lämmin taas on viestis, miten se lämmittäkää.
Sinulle täältä hämärästä aamusta sydämellinen kiitos.

PS.Sieniä kuules perkkaan, näkisitpäs tämän tetatterini.
Olen hulluna sieniin,metsiin rakastuneena.
Hymyä loit viestilläs, nestyykiä valkoista vilkutan.
Kesään valoisiin retkiin, mahtuu paljon.

Onneks vieläki kesää

"rakastan Sinua
tänä iltana, tänä yönä
ja kun aamulla silmäni avaan
olet siinä vierelläni
käden kosketeltavissa"

Eläydyin runoos, istuin laiturilla katselin veteen peilityyneen
Kiva kun oot taas ilmestynny joukkoomme.
Veden ja kiven elementit
kivi - se oli vedenjakajana ja siinä me sylikkäin

Ankkuri - tuon lujittajan tuot, kiitos palauttees hienoa kuvausta

MURUKULTA

Alan toipumaan elämä se taas voittaa
Aurinkoista lämmintä täälä, nautitaan näistä päivistä
Rakkauden ytimessä, eikö sen pieni murunen - ihmeeks koe

Eihän ole kaikkea vielä kirjoitettu, eikä eletty

lindalindal1

Sinulle kiitosta vierailustas ja kesäistä viikonloppua
Sylin ote se oli niin uskomaton.
Rakkauden siemenstähän se on syntynny.

kaaru

Hymyn takaa kiittelen ja ihaillaas tuota herännyttä rakkautta
Heh, enkös alakki jo toipumaan, sen se tekee -
Täälä aurinko paistelee ja lämmin ilmaki, "kesää vielä jäljellä"
Sillä isolla kivellä, ei vedetkää oo voineet huuhtoa - rakkauttamme.

Minänoita

Sinulle nyt kiitosta kirjoittelen, kun tuosta kuumeilusta alan toipua.
Minulla nytki kuules sienä kuivumassa, mylly keittiössä pörisee.
Vesisade oli todella tännekki hyvin tervetullut, sienet vettä tarvitsee.
Puolukoita niitäki tulee, kotimaisia marjoja on taas mistä syödään.
Raakoja niissä sitä bektiiniä, tuleeki hyvää hyytelöä.
Minä ajattelin tehdä pihlajanmarjoista ja omenoista hyytelö.

Aurinkoista viikonloppua hymyn kera sinne luokses
10 / 59
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt