toivonliisa

toivonliisa profiilikuva
Joulu 2024
Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Liittynyt 17v sitten
233 aloitusta · 1173 kommenttia
Uusimmat aloituksetSuosituimmat aloituksetUusimmat kommentit
Se ihanuus
on sydän saanu vieraan
- rakkaus -

Se on niin suurta
kauneinta mitä voi
sydän kantaa

Margitta

Herkkää tunnetta syvää

"Ota kiinni
Älä irroita"

Tuntevan sydämes kaunista laulua
toivon sille laula tälle kylmälle maailmalle.

Hymyä päivääs....Liisa
Sinne metsään pineen piilopirttiin
vieraana käyny jänis.
"Ovi"
Se onkin lyhyestä nimestään
arvaamattoman paljon.

Ovella avatulla aurinkoista päivää ja kiitos runos,
joka antoi aidon kuvan.
Meren ja taivaan kohtaamista
antaa sijaa lupaa
juuri noin... Margitta
"keinuin sen aalloilla hiljaa,,,,,,
ajatuksien merell"

Vesi on syli
sylin jano

Aurinkoista tietä jo mennään,
ihanaa kun antauduit aalloille....Liisa
Meri soi
pienessä sydämessä
samaistunen tunnistaen
laulun sanoman

Minänoita

Oi lämmin kiitos,
elämänvedet niitä on ilo kuulla.

Talvi tarinoi, lumi narskuu, sinulle antoisaa aikaa.
Sitä asuu pienessä ihmisessä,
aallot taipuisin vartaloin,
hyväilee on läsnä.

Rakkauden liikkeis
ottaa syliinsä kokonansa.

MURUKULTA

Tunsin lämpimän tuulahduksen, kun ovesta sisään tulit.
Hymyä kehräävää alanki jo olla, jolla taas kohta hiihtelen metsään.
Sielä kutsuville valkoisille teille, kurremaista näenlaskentaa tarjoo metsän väki, vilkutan sinnepäin.
On jotaki kuvaavaa,taipuu,
rakkaus sitä miten kuvaan sais.

Ett tullu takaapäi,
tulit, kokotien,

En vois ohittaa,
olen tiessä, kaiken täyttävässä.

lindalinda

Talvista ja niin kaunista, lumikukkien aikaa.
Kiitän vierailustas lauluni äärellä.
Uus vuosiki jo oppinnu käveleen ja
jokeltelee kevättä kohti mennään..Liisa
"Ja oviaukosta virtaa
kuuma yö"

Niin, huokaan ja leppoisa tuuli,
oviaukossa verhoa keinuttaa.

Samettisen pehmeää näin kokee rakastunnu,
kissamaisen energistä, talvi tipotiessään.

MURUKULTA

Käänsin suksiani tässä ohimennen kurkkaamaan,
olen ollu niin talven lumoissa satumaisissa metsissä.
Sielä on heränny ne lapsuuden umpihanget,
omin jaloin aamussaki tehtiin kouluun tietä.

Tämmösin miettein tässä, vietin hetken runos suomassa kesäyössä.
Kaunista talvista viikonalkua, lumikukkien taikaa, hymyn kera...Liisa
On kesän vastakohta talvi
valkoisin kukkasin
puettu hennoinki oksa

Lämmin halaus täältäki ja
Onnellista uuvenvuoden tietä 2010
On tunne sydäntä koskettaa
puhdasta valkoista
alastomuus saanu ylleen

Kauneudella tiensä
niille kutsuville
tulee ja ottaa

MURUKULTA
Tuntien oman riittämättömyyden sanoiks pukemaan,
töherrystä ne väärät sanat.
Se vain on sitä vajavaisuutta,
aavistusta kauneuden tien äärellä.

Olet jälleen jättänny
se on sydämes lämmin jälki, kiitos.

Talvista kaunista ajatusten siivillä
luokses miljoonien lumikukkien loistoa.
Punoo kiintyy istuu
painautuu
ruusutarhaks

rakastan valkoisia ruusuja
rakastan jääpuikkoja
niihin syttyy valot

Minänoita
opettelen sopertelen aivan tätä Uutta Vuotta
kuvauksellista kauneutta alkaneelle vuodelles
"Toivo"
"Miten onkaa se varma
Miten luottavainen"

Tulee ei kierrä
antaa vaikeisiinki hetkiin

"Otan sinut"

MURUKULTA
Jähmettynny kylmyys jääpuikkojen kristallilamput,
valkoinen hanki jäniksen jäljet.
"Toivo" kuin auringon säteet,
vapauttaa "Ja aallot nostaa"

Uus vuosiki noussu ja taapertaa valoa kevättä kohti.
Toivoa tähänki päivään, hymy ei jäädy.
Yöllä satanu puuterilunta,
on lupa perhostenki tulla.

Taatelikakkauja paistelen
kiitos ilahduttavatsa vierailustas.

Hyvää Itsenäisyyspäivää
Sielä missä on lunta,
tähtitaivas tuikki sinisessä meressä

Itseni tuntien hyvin pieneks
muutuinkoha mää lauluks

Minänoita

Lauletaas eikös alkais sataa kaivattua lunta
Kiitos tähtönen Sinulle, vesisade tääläki lakannu
ja nyt pieni pakkanen vierialulla.
Kuin virta ja sillon sulassa sovussa.
Etenee juoksee tie.

KapteenskaK
Ihan ikävä minulla ollu lunta.
Uskotaan vielä syntyy lumikukkienmaa.
Kiitos lämmin vierailustas, iltaan tuiketta tähtitaivaan.
Tämä nyt alkaa naurulla
miten sitä voikaa
kiteyttää
lumikenttien perhoseks

Nyt mieli ankee
näin niin paljon elämänraadollisuutta
huokaan

MURUKULTA
Sinä selkeesti ruonon lumoo
"kuka ties
saapuu lumikenttien mies"
ihanaa!!!

Ikävä ollu lunta
nyt senkin taas huomaa,
kun ei sitä oo

Säkkipimmeestä täältä, kiitos ilhduttavasta vierailustas.
Suomia hetkiä,
rakentaa sieluumme retkiä.

Margitta!

On väsymys hetkessä poissa,
kerrompas sinulle,
edesmennyt mieheniki
unessa halus liittomme vahvistaa
kädessään hällä sormus

Uni jäi pitkään vaikuttamaan,
minäki.

"Hiivin hiljaa pois"

Sytytellääs nyt kynttilöitä,
kohta me ollaan vuorenhuipulla
ja aurinko kultaa, lämmittää.
Herkimmillä kielillä tuntevilla,
kipuna aidosti tuntevana.

Sen suurimman meren kyynelten
pienten pisaroitten .

Tuon maailman ahtauden
joku lauluksiki pukenu.

"Ahdas on maailman laajuus,
ystävä avuton"

Runos josta itseniki löysin,
jospa sittenki, odotetaas toivontähteä.

Iltaas pienen valon tuiketta,
kiitos puhuttelevan runos.
Taas minussa kuohahti.

Elsa hän nyt sai vuoron,
tulla esiin, joha oli aikaki.

Saaha hää immeisetki ikkunostaan kurkkiin.
Sisältöä varsinki tähän kaamoksen aikaan.

Hymyn kera, oisko seuraavkas minun vuoro,
taidanki jo tässä pikkuhiljaa toipua taudin kourista.

Kiitos MURUKULTA
hymyn kera odotellaas, kohta meillä on joulu.
Salassa voisko sielä pitää,
oloanas onnenkukkuloilla.

Elsa valaisee nyt koko kylää

KapteenskaK
Onneks romattisuus ei oo kuollu sukupuuttoon.
Sinulle kiitos vierailustas, hymyä päivääs.
"ennen kuin sulaa
kiinni sinuun"

Kevyenä leijailee
luokses , kiitos runos loi
talvisen tunteen
6 / 59
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt