siare

siare profiilikuva
Joulu 2024
Vapaa kuvaus

Koulutus: Yliopisto/korkeakoulu Ammatti: Muu Ase tai siviilipalvelus: panssarijääkäri

Liittynyt 17v sitten
14 aloitusta · 6641 kommenttia
"Taiteilija kuuluu mielestäni samaan kategoriaan Rafael Wardin kanssa jossa sävyt puhuvat puolestaan. Wardin tosin ei enää tarvi noudattaa millään muotoa "näköisssäänöksiä" koska hän osaa tehdä sen väreillä"

Kyseisten taiteilijoiden välillä on suuri ero: Leinonen osaa maalata, Wardi taas on tuhertelija, joka koettaa peittää osaamattomuuttaan kirkuvilla väreillä niin, että lopputulokset ovat silmäinsolvauksia.

Ikävä kyllä Leinonen haaskaa taitojaan hakiessaan halpaa julkisuutta kaikilla Elovena-muunnelmillaan ja vastaavilla sensaationhakuisilla töillä.

Tervon muotokuva on kyllä mukava poikkeus, sillä se ei yritä olla niin provosoiva (ainakaan käsittääkseni)kuin muut Leinosen teokset. Onhan se tietenkin hieman epätavallinen muotokuva, mutta toisaalta: mitä uutta on epäsovinnaisissa muotokuvissa, nehän ovat olleet muodissa jo vuosisadan.

Yhdyn mielipiteeseesi siitä, että maalaus on "juuri oikeanlainen"
"Arcangelon lausuma on tyypillinen keskivertokatojan mielipide, ns. mutu, jonka ainoa perustelu on se, miltä hänestä tuntuu. Sellaiseen on turha vastata minkäänlaisilla argumenteilla, hänelle oma käsitys on aksiooma."

No tietenkin; eihän nyt kukaan nykytaidetta halveksiva mitenkään voi olla oikea asiantuntija, aianakin tällaisen käsityksen olen saanut.

Epäilen, että väheksyntä johtuu siitä, että nykytaiteen kannattajat eivät halua, että usko nykytaiteen taiteellisuuteen katoaa, jos näin käy, siihen sijoittaneet menettävät rahansa, taiteilijat eivät tienaa, eivätkä ne, jotka keikaroivat nykytaiteentuntemuksellaan, voi enää päteä tiedoillaan.

Tässä pieni vertaus: klassinen taide on niinkuin kultakolikot, nykytaide niinkuin setelit. Kultakolikot säilyttävät arvonsa, vaikka ne eivät enää kelpaisikaan maksuvälineinä, sillä niillä ei ole ainoastaan nimellisarvoa, vaan niillä on myös arvoa itsessään. Setelit taas ovat arvokkaita vain niin pitkään kuin ne kelpaavat maksuvälineinä ja kun niiden arvoon luotetaan. Kun ne lakkaavat olemasta käypää rahaa tai kun luottamus katoaa, ne ovat arvottomia.
Klassinen taide ei enää vastaa nykyajan vaatimusia, se ei ole enää "käypää valuuttaa", mutta sitä arvostetaan silti ja siitä maksetaan huimia summia. Epäklassinen on tällä hetkellä muodissa, sillä on luotu uskomus siitä, että se tosiaan on taiteellista, samalla lailla kuin setelitenkin arvo perustuu siihen, että värillisen paperin uskotaan olevan paljon materiaaliarvoaan arvokkaampaa. Epäklassinen taide siis on tällä hetkellä "käypää valuuttaa", mutta kun ennemmin tai myöhemmin sitä lakataan arvostamasta, siis kun usko sen arvoon loppuu, sille käy niinkuin käytöstä poistetulle setelirahalle, siitä tulee roskaa.
"Salla on kaikkien aikojen paras näyttelijä / näyttelijätär Salatut Elämät sarjassa"

Olen samaa mieltä, mutta

Miksi se henkiinherääminen oli niin tylsä. Salla heräsi "kuolleista" , kaikki olivat iloisia, loppu. Tuostahan olisivat käsikirjoittajat saaneet vaikka mitä aikaan. Esim. Isabella olisi mennyt sairaalaan katsomaan Jarkkoa ja löytänyt Sallan (jota luulee kuolleeksi) tämän luota, pelästynyt henkihieveriin ja juossut kirkuen pakoon. Tai jotain vastaavaa.