tulisilla

tulisilla profiilikuva
Joulu 2024
Liittynyt 15v sitten
30 aloitusta · 3657 kommenttia
Uusimmat aloituksetSuosituimmat aloituksetUusimmat kommentit
Vai pashaa :))
Mun resepti on että mennään lähikauppaan ja otetaan purkki hyllyltä ja maksetaan kassalle. Kotiin ja eikun syömään!
Nyt kyllä mökötän ihan kunnolla.
Kohta lähen ja vien koneen korjattavaksi kun ei pelitä.
Uusi kone ja koko ajan on ongelmia.
Ja sitten mökötänkin niin kauan että......
Ärsyttää yleensä kaikki koneet kun ne ei voi pysyä kunnossa vaan menevät rikki ja sitten niitä saa juoksuttaa korjaamoilla.
Ja jos eivät saa kuntoon niin mökötän niille ihmisillekin niin että pois tieltä, nih.
Täältä ne käy paljon rajan takana tankkaamassa.
Itellä ei tota automenoerää olekaan, ja olenkin miettinyt jos olis kuinka hiivatissa pystyisin ajamaan kun on kaikki vakuutusmaksut ja moottorit hajoaa ja muuta.
Kyllä mulla toi raha hyvin menee ilman sitäkin.
Vaikka sitten taas en ole mikään tuhlari.
Mutta täytyyhän tilillä jotain olla sen pahan päivän varalle.
Heh, olipa taas jotenkin mulle sopiva aloitus:)

Henki meinas lähteä ensimmäisen kerran syntymässä, sekä minulta että äitiltä.
No kun täytin neljä vuotta ja taksilla vietiin suoraan leikkaussaliin, oli tuo kuolema kurkkimassaniskän takana neljättä kertaa.
Sitten se rauhoittui pariksi vuosikymmeneksi, jolloin taas kokeiltiin kumpi on vahvempi elämä vai kuolema, ja elämä voitti.

Viimeksi olin sen kanssa silmäkkäin neljä vuotta sitten. Lääkärit ja hoitajat saairaalassa kävivät vuoteeni vieressä, surullisen näköisinä ja sanoivat nyt ei voida tehdä mitään. Odotetaan vaan. Kunnes yks aamu kun kokeet oli otettu tulikin lääkäri joka katsoi ja sanoi "Ihmeellistä, sun arvot on lähteneet nousuun. Ollaan paremmalla puolella ja sitten taas alkoi olla iloisia hoitajiakin ympärillä.

Silloin päätin että elän loppuelämäni toteutellen unelmiani ja turhia miettimättä.
Kas kun seuraava kerta voikin jo olla se viimeinen kuoleman kohtaaminen.
Ja silloin en halua ajatella että olisinpas sitä ja olisimpas tuota.
Varotettu on elämättä jättämisestä niin monesti.
Voimia sulle sinne hitaaseen liikkumiseen.
Itsellä aikoinaan oli polven takia useinkin koko kipsi jalassa.
Sen jälkeen kun se sitten vihdoin leikattiin niin en ole kipsin kanssa joutunut kävelemään. Tosin ei se ihan uutta korvaa.
Tanssimaan en ole lähtenyt sen jälkeen kun ei tykkä kierroista.
Ja tanssi oli mulle tärkeää ennen.
Tulikukko on kyllä jo auki,
Mutta nyt juuri voisin mökötää ihan sitä kun on niin kamalan kylmä tuuli ettei tuolla istuisi pirukaan kahvilla.
Mereltä päin tulee ja hytisyttää.
Hyvä kun on vaihtoehtoja ja hyvä kun on erilaissia ihmisiä.
Ja jokaiselle löytyy omansa.
ÖÖÖÖÖ, nyt meni yli. Mitä ohjelmaa.
Illat menee töissä en kattele telkkaa.
Eiks ookkin kiva kun voi itse miettiä mitä pitää tärkeänä.
Voi tuhlata rahansa tavaraan ja muuhun tai matkoihin.
Aikasti pahasti nyt menit kopioimaan minua.
Tosin silloin kun oli htza tai jotain sinne päin ja oli myöskin meriläinen.
Silloinhan kerroin kunka juuri noilla historiallisilla paikoilla samaistun niihin ihmisiin.

Niin nytkin tuolla temppelillä seisoin ja katselin alamaisiani ja mietin kuinka paljon on ihminen vuositunhansien aikana muuttunut.
Ja tulin tulokseen ettei juurikaan. Ulkonaiset asiat vaatteet ja muu kyllä vaihtuu ajan myöten, osittain. Mutta sielullisesti ja henkisesti on sama kuka siellä alavilla mailla käveli.
Samat on Rakkauden tuskat ja vihat, mustasukkaisuudet. Sama taistelu omaisuudesta ja muusta.
Ei paljon tarvi miettiä että ihminen olisi jotenkin paremmaksi tullut vaikka siihenkin varmaan olisi mahdollisuus.
Mutta ahneus on hyvää vauhtia viemässä tuhoon ja monta muuta sen ajan viettiä jyllää ihmisillä sisuksissa.
Eli ei juurikaan uutta auringon alla ole tapahtunut.
Näitä miettien Hatsepsut siellä käveli ja katseli.
Mitäpä sen enempää niillä tavaroilla tekee kuoleman jälkeen kun esim. matkustelun tuomalla kokemuksella ja riemulla.

Aina kun olen tekemässä matkasuunnitelmia niin mietin mitä kaikkea voisin ostaa jos en lähtisi.
Mutta kun mulla on tavaraa ihan liikaakin, omaksi en mitään halua isompaa.
Tavara ei koskaan ole tehnyt mua onnelliseksi kun yhden hetken, seuraavassa jo mietin että tossa se on ja mitä sitten?
Matkat taas tuo iloa pitkälle myöhempäänkin. Äskenkin taas kattelin Egyptin kuvia ja ajttelin että tuolla olen käynyt, ja muistin sen tunteen mikä oli Hatsepsutin temppelillä.
Mikää tavara ei olisi sen kokemuksen vertainen.
Me mentiin aina Kaunissaareen kun mun koulu loppui.
Äidin kanssa oltiin siellä siihen asti kun koulu taas alkoi. Kolme kuukautta ihanaa lomaa poissa sieltä talvikodin nurkista.
Kun päästiin saaren venesatamaan,( jos ei jonkun sukulaisen kanssa ihan omalle rannalle) niin sitten alkoi kolmen kilsan pitkä matka kun tavaraa oli niin hirveästi että kaikki joutui oman osansa kantamaan, vaikka kärrytkin oli.
ja sama homma takaisin päin kun pois lähdettiin.
Jos kirjoittaisin mitä kaikkea en tässä maailmassa ymmärrä niin siitä tulisi tosi pitkä aloitus.
Mutta onneksi mun ei tartte kaikkee ymmärtääkään, eikä toisaalta toisten tartte mua ymmärtää.
Demeter.
Noi oravat, ne kyllä ajattelee paljon.
Mullekin tuolla lenkillä tulee säksättämään just siihen ihan lähelle.
Koko kroppa tärisee niin vihaisia ne on.
Oikeeestaan varmaan hyvä ettei tiedä niiden ajatuksia, vois vaikka ite alkaa ajatteleen mitä vaan.

Vois kait sitä nyt sitten alkaa mököttämään sitä kun on kohta taas lähdettävä tonne töihin. Ulkona olis niin paljon mukavampi kulkea.
Ja kesäkin se lähenee ja ne hitsin helteet, pakko juosta uimassa että jaksaa edes ajatella.
On koti ja kotimaan ihmisiä.
Tykkään matkustaa talvella jonnekin pois suomesta. Kunhan vaan ei ole kuuma.
Suomen lämpötilojen verran. En tykkää helteestä täälläkään.
Historian perässä juoksen, en rantojen.
Kesällä voin rannoilla löhötä täällä.
Viime kesänäkään ei ollut mitään suunnitelmia lomalle ja voi kun se oli hyvä. Menin silloin kun siltä tuntui ja sinne minne juuri sillä hetkellä halusin. Ja olin kotona ja nautin siitä ettei tarvinnut mennä minnekään.
Kyllä sitä työaikana ihan riittävästi on pakko lähteä kotoonta pois.
Tuon kuvassa olevan värin löysin eilen.
Paria muuta väriä metsästän vielä.
Kesällä onkin sitten kauniita ikkunoita tiedossa :))
No just eilen mietin mennyttä ja ratkaisuja.
Mietin sitä että kun jotain uutta olen etsinyt niin olenko ajatuksissani ollut kuitenkin vähään tyytyväinen.
"Sitä saa mitä tilaa". Jos olisinkin tilannut enemmän niin olisinko saanut?
Tässä kohtaa vaatimattomuus on tainnut kolahtaa omaan nilkkaan. Vai miksi sen voisi laittaa?
No sitten aloin pohtia etteihän elämää ole vielä eletty.
Tästä eteenpäin kokeilen josko onnistuisin tilaamaan se suuremman ajatuksen mukaan.

Näillä ajatuksilla olen nyt lähtenyt tietäni kulkemaan, ja olen valmis vastaanottamaan kaiken ihanan mitä maailmankaikkeus minulle tarjoaa.
Enkä tässä nyt lähde sen kummemmin lajittelemaan yhtään mitään.
Niinhän se on, asenne ratkaisee.
Mutta kun on sillä päällä niin voisin räjähtää ihmiselle joka tulee mulle moisia viisauksia latelemaan.
Aina ei viitsi eikä huvita ajatella asenteella.
Joskus on ihan kiva möksöttää.
Cyndi Lauper, Girls just want to fun:

http://www.youtube.com/watch?v=PIb6AZdTr-A&feature=related


Bruno Mars, The lazy song:

http://www.youtube.com/watch?v=fLexgOxsZu0

:))
Eurythmics, Sweet dreams:

http://www.youtube.com/watch?v=rJE_Sc1Wags&feature=related
82 / 183
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt