elisakettu

" Kettu istuu kukkulan laella auringon laskun viimeisinä minuutteina. Tuulen puhaltaessa sitä hieman paleltaa; turkkiin on ilmestynyt talven aikana useita paljastuneita laikkuja. Kettu huokaisee hiljaa suunnaten katseen kohti kaukana häämöttäviä kaupungin valoja. Se tietää, että viime päivien suojaisa pesä on jätettävä ja lähdettävä välillä saalistamaan.
Ketun luolasta on tullut viimeaikoina sen turvallinen suojapaikka, jonka läheisyydestä se on löytänyt itsensä kaltaisia lajiyksilöitä. Osa noista laumaeläimiin kuulumattomista on kiiltäväkarvaisia ja osa takkuisempiturkkisia. Yhteistä heille kaikille on se, että talviturkki on katoamassa ja ihoa kutittaa kovasti.
Mutta kettu tietää, että voi halutessaan palata suojaisaan luolaansa ja tavata uusia tovereitaan. Joskus se saattaa hiipiä kallion kupeeseen hämärän tuntumassa tai öisin, ja toisinaan näin kevään aikana livahtaa paikalle keskellä kirkasta päivääkin.
Auringon viimeisissä säteissä alkaa ketun vierelle hangelle ilmestyä lyhyempiä punaisia ja pidempiä vaaleita karvoja. Kettu kääntyy, laskeutuu kallion kupeessa olevaan luolaansa ja tyynesti riisuu kalttaantuneen turkkinsa rippeet. Se pukee ylleen haalarin, nostaa vanhan tuohirinkkansa selkäänsä ja kaapaisee tervatut suksensa kallionseinämästä. Ulos astuessaan se näkee osin lumen peittämällä mättäällä pienen ketun jälkiä, joiden viereen hankeen alkaa ilmestyä isompia ihmisen jalanjälkiä.
Sen kauniin ja suuren ihmisen, jonka se sisimmässään tietää olevansa. " (Ketun iltasatu)
Tästä sadusta alkoi erään aloittelevan kirjoittelijan tarina. Mitä siitä seurasikaan, olisi jo monta uutta tarinaa kerrottavana. Mihin se tulee päättymään; sen näkee sitten aikanaan. Tärkeintä ei aina ole se, mitä kirjoitetaan, vaan mikä merkitys sillä on itselle. Ja muistuttaa välillä itseään, ettei jokaisen sanan tarvitse olla niin vakava asia :)
Elisakettu lasipallossa: suomi, nainen, varattu, perhe, työ, ystävät, metsä, vapaus, kaupunki ja maaseutu, rauha ja kiire.
Ja kuvan on maalannut eräs arvostamani kirjoittaja ja taiteilija.
- Buddy mielestäsi kaipaa kommenttejasi ketjuunsa?
- En Buddyn taitoja epäilekään.
Puuttumisesta puheenollen.... Mitenkä niinkuin oma laitasi? - Ihanaa! Annoit aikaa tytöille ja he sinulle :)
Olen huomannut että kummilapset ja muutkin lapset jotka menee melkein samaan kategoriaan, osaa ilahduttaa. Ihan erilaisilla elämänviisauksilla, erilaisilla kokemuksilla ja maailmankatsomuksella.
Olin yhden valmistujaisissa äskettäin. Hieno nuori nainen, selkeät suunnitelmat tulevaisuuteen, huippupaperit. Harmi ettei halua käyttää älykkyyttään pidempiin opintoihin. Ei, likan pitää päästä tienaamaan. Mutta kummitätinä en puutu moisiin epäolennaisuuksiin. Oma elämänsähän se on.
Kaksi muuta kummilasta on saanut itsekin lapsen. Toinen on monikulttuurinen, ei puhu edes suomea mutta kovin rakas minulle ja perheensä. Toista pidin pienenä kuin omaa poikaa.
Sitten on nämä työmuurahaiset, jotka tulivat jeesaamaan, kun tädin voimat ei riittäneet. Pitävät huolta metsätilastani ka erakkomökistäni. Voi jehna että olen onnellisessa asemassa.
Voi, mielelläni näitä auttaisin, jos tilanne tulee missä voi jeesata. Olet onnekas Buddy :)
Ai niin, anna niiden pölyjen olla, elä tiivistä ikkunoita. Pitäähän ilmanvaihdon toimia. - Kyllä minusta on Suomessa hyvä sosiaaliturva. Pidetään huolta kaikissa elämäntilanteissa. Monissa maissa on toisin. Mielelläni maksan veroja että turvaa saadaan säilytettyä.
Mun selviytyminen on aina ollut tavoite itsenäsyyteen. Olen sitten luopunut, odottanut, säästänyt, elänyt pihisti kuin viimeistä päivää, että joskus olen voinut heittäytyä myös tuhlaavaiseksikin.
Tuosta itsenäistymisestä tuli mieleeni valtakunta sinun pesueesi. Ei aikaakaan, kun nuoret ovat valmiita muuttamaan kotoa pois. Panostathan heidän selviytymiseen maailmassa, luot itsenäisen ajattelun pohjaa, keksitte yhdessä selviytymiskeinoja? Kohta he lähtevät opiskelemaan, haluavat muuttaa omilleen, ehkä jossain vaiheessa ajattelevat perheellistymistäkin. On aika katsella myös tulevaa. - Minä tunnen kaikki. Siis ihan kaikki.
Osaan olen yhteydessä sähköisesti, osaa tapaan säännöllisesti tai epäsäännöllisesti. Jokaikisestä olen kirjoittanut myös päiväkirjan kaikkine muistinpanoineen. Sen lisäksi olen ylläpitäjä sekä bittitarkkailija, jonka kautta pystyn ottamaan selkoa asioista, joita kukaan muu ei saisi. Ai niin, unohtamatta uskomatonta ihmistuntemustani,
Kysykää vain minulta ; ) - Samaa tutkimusta meinasin ehdottaa sinullekin. Mutta, oikeesti, teille kummallekin, Linerinkään ei pidä väheksyä ongelmaa jos suvussa on ollut äkkimenehtymisiä.
Holterointia on esim päivän, kolmen ym pituudella, mutta voi sinne ihon alle ommella rytmiseurantalaitteenkin, jolla valvoa pidemmän päälle. Silloin kiinni jää eri tilanteissa tulevat rytmihäiriöt vaikka vuoden ajalta. Ehkei ole mitään järkeä seurata muuten terveitä henkilöitä sairaalassa valvontahuoneessa tai telemetriassa, kun sen voi hoitaa kotioloissakin.
Rytmihäiriöissä kuitenkin kyse on sydämen sähköisen liikenteen ongelmista. Tauot - varsinkinkaan pitkittyessään - ei ole hyvä asia. Ja epäsäännöllinen rytmi pitää aina selvittää jatkuessaan.
Nyt ei siis keskustella sydämen läppäongelmista eikä sepelvaltimotaudista. Ne ovat omia itsenäisiä vaivojaan, joita tietysti voi olla samanaikaisestikin.
Typy antoikin jo hyviä ohjeita tuolla. Mutta terve-elämäntavoillakin eläjällä voi olla pitkittyessään vakavia rytmihäiriöitä. Aina ei ole kyseessä ne elintavat. Ja tuosta beetasalpaajasta vielä, voisi mahdollisesti toimia Buddy sulla myös migreeniinkin estolääkkeenä. Ja tietenkin, suosittelen käymään kardiologilla. Molempia. Jos mitään ei löydy, ihan jees, mutta onpahan varmistettu. - Eivätkä juokse karkuun heti kun parisuhde- tai perheongelmia tulee
- Jostain syystä sudetkin pariutuvat. Ehkä niillä on sitten muita taitoja kuin se hymyily :)
- Arvasin että hoksasit :)
- Minun on mahdotonta ymmärtää välillä kieltäsi. Sori.
- Suupalana vai? :-D
Kiitos. - Hah hah! Mielikuva on todella loistava! Voihan se ketunpentele irvistellä muillekin mennessään mutta Ritsku.... äääh.... vedet tirsuu silmistä.....
Osaisipa tehdä animaatioita - Ritsku, senkin vanha vuohi. Miten et huomannut kaunista hymyä eka kuvasarjoissa?
Kyllä hymy kaunistaa kenen tahansa piirteitä, niin naisen, kuin miehen. Jos ykköseksi pitäisi valita, mikä on paras piirre ihmisessä, se on hymy. Susirumakin muuttuu nätiksi. - Ihanaa että sait nukutuksi! Itselläni on yörytmit, niin elämä on aika sekavaa. Viikko vielä niin pitää muuttaa tilanne taas toisin. Vastuusta puheenollen... nostan hattua sinulle, mitä teet.
Kerron sulle lomajutuista toisaalla. - Aikamoinen mielikuva. Assosioin sitä hetken niin naurattaa väkistenkin :-D Harmishan voisi tehdä tuosta tarinan.
- Mitä? Enkö mä saa möykätä? :-D
- Hehe. Mutta kun siinä ei ole mitään jännittävää.
- Juu, tiedän että se on sulla just noin. Ja olet aikas taitava siinä.
Musta on makeaa katsella sun ja Dissen välisiä vääntöjä. Tai milloin kenenkin. - Pääsit asian ytimeen- Pelottaahan se, jos joku loukkaantuu. Mutta pelottaako sinua jutella haaveilijan kanssa? Miksi se voisi pelottaa?
- Lohturuokaa. Toimii lapsilla ja aikuisilla.
Oikeastaan ketju kertoo ihan muusta. Kerropas miten peloissaan oleva kettu saadaan taas luottavaiseksi?