Vapaa kuvaus

" Kettu istuu kukkulan laella auringon laskun viimeisinä minuutteina. Tuulen puhaltaessa sitä hieman paleltaa; turkkiin on ilmestynyt talven aikana useita paljastuneita laikkuja. Kettu huokaisee hiljaa suunnaten katseen kohti kaukana häämöttäviä kaupungin valoja. Se tietää, että viime päivien suojaisa pesä on jätettävä ja lähdettävä välillä saalistamaan.

Ketun luolasta on tullut viimeaikoina sen turvallinen suojapaikka, jonka läheisyydestä se on löytänyt itsensä kaltaisia lajiyksilöitä. Osa noista laumaeläimiin kuulumattomista on kiiltäväkarvaisia ja osa takkuisempiturkkisia. Yhteistä heille kaikille on se, että talviturkki on katoamassa ja ihoa kutittaa kovasti.

Mutta kettu tietää, että voi halutessaan palata suojaisaan luolaansa ja tavata uusia tovereitaan. Joskus se saattaa hiipiä kallion kupeeseen hämärän tuntumassa tai öisin, ja toisinaan näin kevään aikana livahtaa paikalle keskellä kirkasta päivääkin.

Auringon viimeisissä säteissä alkaa ketun vierelle hangelle ilmestyä lyhyempiä punaisia ja pidempiä vaaleita karvoja. Kettu kääntyy, laskeutuu kallion kupeessa olevaan luolaansa ja tyynesti riisuu kalttaantuneen turkkinsa rippeet. Se pukee ylleen haalarin, nostaa vanhan tuohirinkkansa selkäänsä ja kaapaisee tervatut suksensa kallionseinämästä. Ulos astuessaan se näkee osin lumen peittämällä mättäällä pienen ketun jälkiä, joiden viereen hankeen alkaa ilmestyä isompia ihmisen jalanjälkiä.

Sen kauniin ja suuren ihmisen, jonka se sisimmässään tietää olevansa. " (Ketun iltasatu)



Tästä sadusta alkoi erään aloittelevan kirjoittelijan tarina. Mitä siitä seurasikaan, olisi jo monta uutta tarinaa kerrottavana. Mihin se tulee päättymään; sen näkee sitten aikanaan. Tärkeintä ei aina ole se, mitä kirjoitetaan, vaan mikä merkitys sillä on itselle. Ja muistuttaa välillä itseään, ettei jokaisen sanan tarvitse olla niin vakava asia :)



Elisakettu lasipallossa: suomi, nainen, varattu, perhe, työ, ystävät, metsä, vapaus, kaupunki ja maaseutu, rauha ja kiire.



Ja kuvan on maalannut eräs arvostamani kirjoittaja ja taiteilija.

Aloituksia

115

Kommenttia

12203

  1. "A: Luota vain itseesi. Olet reipas. "

    Kiitos A. Valmentajani. Minä laitan painoarvoa sanomillesi. Aina en tietenkään ymmärrä tai ole ymmärtävinäni viestiä, mutta silti.

    Ulkomaailma joka minut kohtaa, pitää luultavasti minua hyvinkin reippaana. He näkevät sen todellisen fyysisen minäni, joka olen. Mutta se, mitä minulle on todellisuudessa tapahtunut, mitä päässäni oikeasti liikkuu; heillä ei ole siitä välttämättä minkäänlaista käsitystä. Täällä minä tuon sen puoleni esille. Sen haavoittuvaisuuden, epätäydellisyyden, kasvunpaikkani, menneisyyteni ja nykyisyyteni. Tavallaan te, joille tarinani ja tekstini olen jakanut, tunnette minut täydellisemmin kuin kukaan noista toisen planeetan asukkaista. Se on todella kummallista. Olen jakanut täällä itsestäni sellaisiakin asioita joista en ole muualle puhunut. Ja minulla on vielä paljon puhumista. Minulle hyvin läheinen ihminen sanoi reilu vuosi sitten, erään vaikean kriisin aikana, että hän arvelee, etten ole käynyt läpi kaikkia elämäni aikana koskettaneita asiota. Hän oli/on oikeassa.

    Kun tulin tänne suljetulle osastolle, tulin itseni vuoksi; Mr N;n seurauksena. Mutta kohtaan paljon muitakin asioita, tässä samalla, matkani aikana. Koen että tämä matkani on hyvin arvokas, henkinen tai sielullinen rikkaus. Koska saan teiltä muilta itselleni paljon, jaan tarinani teidän kanssanne. Ehkei sillä ole merkitystä monellekaan, mutta jotkin asiat saattavat koskettaa, jotakuta, jossain. Ensin en ymmärtänyt, miksi kirjoitin ne ensimmäiset tarinat. Tulen kertomaan vielä muutaman tarinan. Olen tehnyt tämän tietoisen päätökseni, koska se tulenee auttamaan minua kasvamisessani, sairauteni hoidossa. Jotkin niistä, ovat hyvin vaikeita minulle. Mitä pidemmälle mennään, sen enemmän kohtaan sen hirviön, mikä ketun sielussa on asunut. Mutta matkani kannalta juuri se on oleellista. Jos minulle vain annetaan aikaa.

    Teistä muutamista on tullut minulle käsittämättömällä tavalla läheisiä. Tunnen kovasti lämpöä teitä kohtaan, sananne/olemuksenne koskettavat minua. Haluaisin että tiedätte sen. Ja ketä tämä koskettaa, tietävät sen kyllä. Sydämessään.
  2. Nami-nami-aloitus!!!

    Tosi TV -- en kato koko tv:tä
    Merkkivaatefobia - - ei ydin, ostan lähinnä kirpputorilta vaatteeni
    Kliininen musiikki (X Factor, Idols) -- en kato nykyisin
    Asunnot pitää olla jotain näyttelytiloja -- jos ei ole julkisia. Oma koti saa olla näyttävä. Mulla ei ole.
    PR, markkinointi, julkisuuskuvan silottelu -- tottahan toki (ulkokuori-imagoni)
    plastiikkakirurgia - - en harrasta
    pissistyyli- kaikki samaan muottiin -- ehdoton ei
    Blogikirjoittelu (minä, minä, minä) Voi toimia ihan mukavana harrastuksena, mutta osassa blogeja kyseessä on itsensä korostaminen -- nami nami
    Facebook (poseerauskuvia, kehumista) -- kiva kuva on, poseeraa en. Kehun itseäni ja muita
    Omien varojen yli eläminen, jättisuuret asuntolainat ja talot. .-- voi pojat...
    Mulla kaikki tänne ja heti. Palvelun pitää pelata. -- kyllä. Kärsivällinenkin voi olla. Jos perustelut ovat hyvät.
    Kauneushoitolat (luksusta vielä 80-luvulla) -- luksusta oli tosiaan 90 -luvulla
    seksin esineellistäminen -- tuo mieleeni mekaanisen lelun. Seksi kumppanin kanssa, hmm....
    Mahtipontiset häät ajatuksella päivä prinsessana, sulhanen statistina
    jne. jne. -- mikä ettei kenen tyyliin sopii. Minun ei
    Missä on yhteisöllisyys, missä kulttuurin ja taiteen arvostus, inhimillisyys, persoonallisuus, rentous, ihmisistä välittäminen, luonto & eläimet, rakkaus (aito sellainen, ei mikään Kaunarit-kopio) -- olen aito ja nuo ovat lähempänä sydäntäni. Vaikka on sitä pinnallisuuttakin. Jossain
  3. kuule yx: nyt sinä jo huiputat. Nauran niin etttä kyyneleet valuu pitkin naamaa. Et sinä luonnon jänikselle mitään hiton sanomalehtiä käy asettelemaan koppaan. Onko ressu jonkun lemmikki? Sun jutut tuo minun mieleen, jotain...