sanzue91

Vapaa kuvaus

Koulutus: Ammattikoulu Ammatti: Terveydenhuolto Siviilisääty: varattu Lapset: Kyllä vielä joku päivä

Aloituksia

3

Kommenttia

110

  1. Toi edellinen komentti on mielestäni hyvä, lue sitä. Oma kohtaista kokemusta on uupumuksesta. Itsellä alkuun sairasloma ja rytmiin palaaminen/ helpompi elämän tilanne lopulta edes auttoi ja paranin. Mutta omien tuntemuksien mukaan ja muista, vaikka kuinka tekisi jäädä sänkyyn makaamaan se ei auta vaan on tehtävä vointinsa mukaan asioita. :)
  2. Täällä yksi lesbo joka on aikalailla femme, olen lesbo olen kirjoitti hyvin aiheesta. Kyllä meitä on meitä ei vaan erota homoseksuaalisiksi niin helposti.
  3. Mitähän tähän sanoisi :D eikö riitä jo että oot lesbo cafessa sekoilemassa?
  4. Älä rupea laihduttamaan. Tuut katumaan sitä vielä toden teolla. Olin 12-vuotiaana sun kaltainen vihasin omaa vartaloani ja makkaroitani. Halusin pudottaa painoa että hyväksyisin iteni paremmin. Toi ei oo oikeasti hyvä syy. Mää jäin koukkuun siihen, nyt 10 vuotta myöhemmin oon edelleen tiputtanut painoa niin monta kiloa etten pysy enää laskuissani lihonnut saman verran. Mun paras ystävä ja pahin vihollinen on ruoka. Kato pelistäsi ja yritä hyväksyä itsesi :) se on itsetunto asia,
  5. Olen toi 91 neiti nykyään rekattuna. Tämä keskustelu ei ole enään voimassa, katsokaa päivämäärää, koska tämä on laitettu. Pahoittelen asiaa.
  6. Oma kohtaista kokemusta mullakin. Elin joskus vuonna 2008 noin. 6kk narsistin kanssa. Tajusin narsismin vasta jälkikäteen. Olin kuullut siitä ennen kokemustani, mutta se kuulosti kaukaiselta satu hahmolta ennen omaa kokemustani. Ja siis päädyin narsismin uhriksi.

    Mut, siis alkuun se ihminen on jopa utospistisen hurmaava, se kuuntelee, sua suojelee tuntuu et se on jotekin et se on kaikki ettet vaan keksi pahaa siitä ihmisestä. Mut samalla se ihminen tuntuu ihan helvetin oudolta ja kummalliselta.

    Sit juttu alkaa etenemään... Tää ihminen rupes hajoittamaan kaveri porukkaa, aina kun, oltiin sen kanssa aina naama norsunvitulla milloin mikäkin asia oli kussakin pielessä ja kuinka hirveä sen elämä oli. Aina tuntui et asiat loppu peleissä kääntyi sen ongelmiin. Ja, jos ei se manipuloi osaa porukkaa kääntymään toisiaan vastaan.

    Sit sil tuntui olevan fyysisesti, joku pielessä yhtäkkiä joku kohtaus. Sit se keski olevansa raskaana itkien ja huutaen järjesti siitäkin hirveän kohtauksen. Ja ei se oikeesti ollut.

    Se oli kauhean vainoharhainen tai musta tuntui et se esitti sitä näin jälkikäteen aina joku oli kääntynyt sitä vastaan ja kuinka kurja ja pieni se oli.

    Sit se kun se sai noita ihme raivareita slaageja ym. Kaikki oli aina jonkun muu syy, välil se vaan huusi, ja kaikki ongelmat johtui yhtäkkiä musta, kuulema pelkäs mun ranteita ym. Se halusi tutustua mun kaikkiin kavereihin. Ja, kun huomasi et mul synkkäsi mun nykyisin parhaan ystäväni kanssa se teki kaikkensa et meiltä menisi välit. Se haukku aina sitä ym. Ja vaati et katkaisen välit, noh en mää sitä koskaan tehnyt.

    Se söi kaiken yksityisyyden, loputa muistan et aloin hoksata et jokin on pielessä, mut olin niin lopussa ettei enään kauheesti kiinnostanut. Siis olin ennen tota jo tosi heikkona elämäni takia. Tästä syystä olin helppo uhri.
  7. Olen samaa mieltä kuin aaria, toi ei kuulosta narsistilta.

    Narsisti ei kadu koskaan omia tekemisiään/ sanomisiaan ei siis ikinä, koska hän no täydellinen että, syytä ei ole katua.

    Jos, olet kovasti huolissasi äidistäsi, voit puhua hänen kanssaan aiheesta, yksi voi olla sekin että omaat tavattoman vaikea luontoisen äidin. Vaikean persoonan ja sairauden raja on häilyvä.
  8. Itsellä on autisiset piirteet sain diagnoosin pikkulikkana. Oireeni alkoi varhaisemmin ja vahvemmin kuin, asbergerin syndroomassa. Mutta, oireita ei ollut tarpeeksi hyvä tasoisen autsimin diagnoosiin. Tunnen kaksi asbergerin syndroomaa sairastavaa ja olen lukenut aiheesta todella paljon. Toinen näistä oli enoni joka sai diagnoosin lähemmäs 40 vuotiaana.

    Mielestäni sulla asbergerin syndroomaan sopivia merkkejä paljonkin ilmassa, mutta en asiasta sillain ihan hirveesti tiedä itse sain neuvollasta lähetteen näihin tutkimuksiin, mutta luulen että paras olisi varata työterveyden psykologille jonka kanssa voisitte yhdessä keskustella aiheesta ja siten päästä jatkotutkimuksiin.

    Ja ehdottomasti tuosta pitää mennä keskustelemaan on hyvä saada omalleen käytökselleen selitys eikä vain viikko kaupalla hautoa niitä yksinään.
  9. Keliakia? ootko kokeillut gluteinitonta ruokavaliota?
  10. D: Mitä väliä asialla on, jos oot onnellinen miehes kanssa siitä vaan. Jos, joskus eroat, kokeile naisen kanssa, jos susta tuntuu siltä...

    Mää olin ensin hetero, sen jälkeen bi- ja hiljattain tajusin olevani lepakko... Hengailen molemilla puolilla =)
    11. 6 / 6
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt