jopa_vain

Vapaa kuvaus

Vuosittain 4.000 M€ yltävä maataloustuki on vastikkeeton ja siten aiheeton rasitus veronmaksajille.

VASTUSTAN MAATALOUSTUKIAISIA!



Maanviljelijäeläkeläisten työeläkkeen maksu valtion varoista
on yksi pahimpia tasa-arvon vääristäjiä yhteiskunnassamme.



MyEL ON LAKKAUTETTAVA JA VILJELIJÄT SIIRRETTÄVÄ KANSANELÄKKEEN

PIIRIIN; SAMAAN JOUKKOON MUIDEN VÄHÄOSAISTEN KANSSA, JOTKA EIVÄT

KYKENE TYÖELÄKETTÄÄN KUSTANTAMAAN.



Suosikkibändit/artistit: xxxxxxxxxxxxxxxxxx

Suosikkileffat: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Lempikirjat: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Vapaa-aikanani: xxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Suosikkipalstat Suomi24 Keskusteluissa: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Katson tv:stä mieluiten: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Kotieläimet: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

En pidä: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Parhaat matkakohteet: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Ruoka & juoma: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx



Koulutus: Ammattikorkeakoulu

Koulut:

Työskentelen:

Ase tai siviilipalvelus:

Yhdistykset/kerhot:

Aloituksia

179

Kommenttia

1713

  1. Nimimerkki ”excuseme” tulee kertaheitolla yhdellä virkkeellä selvittäneeksi kahdenkin asian todellisen laidan.

    Ensiksi hän välillisesti tunnustaa, etteivät tukirahat kuluttajahinnan alentamiseen mene. (Tämän faktan voi jokainen tietysti todeta vertaillessaan ruokakaupassa ulkoa tuodun hyödykkeen ja kotimaisen vastaavan hintaa. Kotimainen on usein kalliimpaa kuin ulkomainen.)

    Toisekseen hän tunnustaa tukijussin kompetenssin täydellisen puuttumisen hankintatoimen osalta.
    Tukiehdot eivät varmasti pidä sisällään sellaista klausuulia, että tuotantopanosten myyjille on maksettava, mitä he pyytävät. Nythän näin tapahtuu, kun tukijussi – tottumattomana rahaa käsittelemään - operoi löysällä tukiaisrahalla ja kärttää itselleen kunnioitusta tuotantopanosten myyjiltä maksamalla, mitä nämä suinkaan ilkeävät pyytää. Ja kyllähän ne todellakin ilkeävät.

    Loppuyhteenvetona ja vastauksena nimimerkin kysymykseen, mihin tukirahat pitäisi käyttää, voidaan todeta, että maataloustukiaiset ovat turhaa rahan haaskausta eikä niitä pitäisi maksaa ollenkaan. Kun tuet lakkautetaan, niin ei mene montaakaan vuotta, kun maatalouden tuotantopanosten hinnat alenevat kohtuulliselle ja terveelle tasolle.
  2. Ranua___ 220,97 % 71,73 %
    Kinnula__ 181,25 % 68,10 %
    Vesanto_ 180,95 % 65,50 %
    Kärsämäki 179,38 % 62,65 %
    Puolanka 178,07 % 71,28 %
    Salla___ 176,35 % 66,03 %
    Kivijärvi 175,18 % 71,10 %
    Rautavaara 171,21 % 71,90 %
    Pudasjärvi 169,68 % 65,25 %
    Merijärvi 166,24 % 58,92 %
    Perho___ 164,55 % 60,97 %
    Taivalkoski 163,10 % 61,72 %
    Utsjoki_ 159,73 % 61,20 %
    Rääkkylä 158,31 % 62,31 %
    Kannonkoski 157,60 % 63,10 %
    Posio___ 154,28 % 60,45 %
    Ylitornio 154,09 % 57,34 %
    Juuka___ 152,71 % 60,04 %
    Pihtipudas 152,25 % 61,83 %
    Kaavi___ 151,11 % 62,00 %
    Enontekiö 150,50 % 62,02 %
    Siikalatva 150,18 % 59,18 %
    Pielavesi 147,35 % 59,79 %
    Pyhäntä_ 146,38 % 57,95 %
    Soini___ 146,16 % 59,46 %
    Tervo___ 145,32 % 57,36 %
    Isojoki_ 143,23 % 58,64 %
    Lavia___ 142,24 % 57,16 %
    Multia__ 142,07 % 64,28 %
    Hyrynsalmi 140,30 % 59,65 %


    Suomen yli 300 kunnasta 103 kuntaa ovat sellaisia jotka tarvitsevat elämiseensä muiden veronmaksajien apua vähintäänkin euron yhtä oman kunnan asukkaalta saatua veroeuroa kohti. Listasin tuohon alkuun 30 pahinta loisijakuntaa, joista vielä tuo Hyrynsalmikin tarvitsee jokaista omaa veroeuroa kohti 1,40 euroa valtion tukea.

    Lakkauttamalla tulonsiirrot etelästä pohjoiseen ratkaistaisiin Suomen talousahdinkoa merkittävästi. Pohjoisen pienet kunnat, jossa virkamiehet pyörittävät suurella tehottomuudella toimintaansa, joutuisivat yhdistymään ihan omin avuin ja omasta halustaan tehokkaammaksi organisaatioksi.

    Sipilän hallituksen kannattaisi lopettaa puuhastelu niin soten kuin kuntauudistuksenkin parissa. Molemmat toteutuvat ihan ilman aikojaan pelkästään sen seurauksena, että tulon siirrot etelästä pohjoiseen lopetetaan.

    PS. Tuossa listassa jälkimmäinen prosenttiluku ilmaisee, paljonko kunnan veroprosentin tulisi olla, jotta se selviytyisi omillaan. Eli Ranuan veroprosentti olisi peräti 71,73 %.
  3. ”Kuinkas jos maatalous lopetetaan maaseutu autioituu entisestään, joka nyt jo on autioitunut jopa etelässä. ” –miettimistä

    Maaseudun pitääkin antaa autioitua. Nykyisen kaltainen Pohjois-Suomen raskas tukeminen etelä-suomalaisten verovaroista on tullut tiensä päähän. Kansantalouden ahdingon syvetessä tullaan väistämättä tilanteeseen, että tulonsiirrot etelästä pohjoisen kunnille on lopetettava, kun ei niistä ole mitään hyötyä etelän maksajille. Esimerkiksi Ranuan kunnassa eletään niin törkeästi mälläillen, että elämisen riemun kustantamiseen tarvitaan aina kaksi euroa etelän rahaa yhtä oman kunnan kansalaiselta saatua veroeuroa kohti. Ei tällainen hulvattomuus voi jatkua. Vaatimuksessa pitää Suomi asuttuna ylt’ ympäri ei ole mitään järkeä.
  4. Melkoisen tragikoomisessa tilanteessa ollaan, jos täytyy oman tuotantoalansa puolesta retostella, että saadut, megalomaaniset tukiaiset ovat ne, jotka ko. tuotantosektorin osalta lisäarvoa kansantaloudelle tuottavat. Siinä on vahvasti münchhausenmaista itsensä suosta hiuksista nostamisen meininkiä. Ja vahva itsekehun tympeä lemu.

    Maatalouden osuus Suomen BKT:sta v. 2013 oli alle yhden (1) prosentin. Siis alle SADASOSAN! Se osaltaan osoittakoon maanviljelijän kykenemättömyyden osallistua yhteiskuntasopimukseen vähäisemmässäkään määrässä. Kannattaisi olla ehkä ääneti osallistumisesta BKT:n kasaamiseen noin vaatimattomalla osuudella. Maanviljelijät ovat kuitenkin populaationa n. kolme (3) prosenttia kansasta.

    Maanviljelijät ovat loisijoina turha ja kallis taakka tälle yhteiskunnalle ja ikävä kapula rattaissa yhteiskuntasopimuksen rakentajille.
  5. Miten maanviljelijät voisivat osallistua yhteiskuntasopimukseen? Eivät mitenkään. Viljelijät ovat loisia, ja loiset eivät tyypillisesti kykene tuottamaan hyötyä isännälleen, joten tyhjästä on paha nyhjästä.

    Vuosittainen rasite loisista nimeltä maanviljelijät on yhteiskunnalle, meille veronmaksajille, vähintäänkin liki neljä (4) miljardia euroa, koostuen suorasta tuesta kaksi (2) miljardia euroa, maanviljelijäin lomailurahoista 420 M€, maanviljelijäeläkeläisten työeläkekorvauksista, joita maksellaan verorahoista liki miljardin edestä ja investointituesta ja korkotuesta.

    Rasite ei ole merkittävässä määrin alenemassa. Vaikka tukiaisia nimellisesti onkin alennettu,
    niin erilaisiin (liioiteltuihin) kriiseihin vetoamalla MTK on ollut koura ojossa ja kitapurje punaisena vaatimassa extra tukea milloin mihinkin. Viimeksi Venäjän viennin tyrehtymiseen ja kuluttajahintojen halpuutukseen. Nytkin kun budjettiin on kirjattu 80 M€ alenema, MTK on jo huutamassa 100 milj. euron lisätukea. Ahneudella ei ole häpyä.
  6. ”Oletko tyhmä? Ilman tukia tulos olisi sama mutta kun tukien tarkoitus onkin että yhteiskunta maksaa osan ruokalaskusta.”, kirjoittaa nimimerkki ”ettänääin” , kohdistaa virkkeensä alussa esittämänsä kysymyksen itselleen ja tuleekin sen heti seuraavassa lauseessa täydellisesti todistaneeksikin.

    Nyt on nimittäin niin, että jo varsin vähäiselläkin sivistyksellä ja alhaisella ymmärryksellä varustettu henkilö ymmärtää, että toki tukijussin tuloslaskelmaan myös tukiaiset on tuottoina sisään leivottu, joten rääkäisy ”Ilman tukia tulos olisi sama” on auttamatta ja absoluuttisesti vailla järjen häivääkään. Kyllä tulos ilman tukia olisi rouheati yli miljardi euroa tappiollinen.

    Tragikoomisen surkuhupaiseen on myös nimimerkin naivi usko siihen, että tukiaisilla yhteiskunta maksaa osan ruokalaskusta. Ei maksa. Tukiaiset valuvat rahaa käsittelemään tottumattomalta tukijussilta sen siliän tien koneiden ja muiden välituotepanosten myyjille.

    Hassun hauskaa on todeta myös, kuinka nimimerkki elää menneessä ajassa linkittäen kyhäelmäänsä
    artikkelit vuosilta 2006 ja 2008, mutta kun ymmärrys ei riitä, äly jättää. Vaikka ei aivan voida sanoka, että ”ettänääin” –nimimerkki orientoi itsensä ajallisesti pärekaudelle, niin se on ilmiselvää, että päreitä kainalossa hänellä kyllä on.
  7. http://valtioneuvosto.fi/documents/10184/1427398/Ratkaisujen+Suomi_FI_YHDISTETTY_netti.pdf/801f523e-5dfb-45a4-8b4b-5b5491d6cc82

    Todella kiintoisaa, joskin ihmetystä herättävääkin, on havaita, että kärkihankkeista on annettu YLE:lle suppeampi tieto kuin mitä on kirjattu hallitusohjelmaan. Varsinkin maatalouden kohdalla YLE:n suhteen on oltu varsin niukkasanaisia. Hieman salailulta maiskahtaa.

    En muuten välttämättä ole sitä mieltä, että kärkihanke nimeltä ”Omaisuuden suojan parantaminen” toteutuu aiheuttamatta lisäkuluja veronmaksajille. Saattaisi hyvinkin olla, että omaisuuden suojan parantaminen tarkoittaa esimerkiksi sitä, että lopettaneen viljelijän ei jatkossa enää tarvitsisi myydä ensin pois käyttöomaisuuttaan tullakseen työmarkkinatukikelpoiseksi. Kyllä tällaisesta seuraisi verorahojen lisääntyvä käyttö työmarkkinatukeen.

    Myös useilla normien poistoilla tullaan tähtäämään lisätukien saamisen helpottamiseen, ei tästä epäilystäkään, eikä siitä että veronmaksajien taakka viljelijöiden lisätukiaisista lisääntyy.

    Veronmaksajien lisärasitukseksi kääntyy helposti myös ”tuotantokustannusten alentaminen verotuksellisesti” .

    Arvioitaessa, mitä rasitteita Juha Sipilän listaamat kärkihankkeet kansalle aiheuttavat, ei voi oikein perustella sanomalla surkuhupaisasti, että ” Oletan ettei kaikki hallitusohjelman kohdat tule toteutumaan.”
  8. En väitä, etteivätkö edelliset hallituksetkin olisi kärkihankkeita käyttäneet, mutta todellakaan en ole koskaan ennen kärkihanke-metoodiin törmännyt. Toivonkin, että ” ihmemeuhkaamista” –nimimerkki listaa tänne muutaman esimerkin edellisten hallitusten kärkihankkeita. Vai onko kysymyksessä hänen osaltaan tyypillinen kepulaisvenkoilu, jossa ilman todisteita väitetään näin tehdyn iät ajat, vaikka kokonaan uudesta häivekuviosta onkin kysymys.

    Juha Sipilä on listannut hallituksensa kärkihankkeiksi yli 40 erilaista hanketta, jotka on yksilöity niin yleisellä tasolla, että jos rahaa aletaan jakamaan avaamatta hankkeita sen enempää, niin onhan siinä selvästi silloin salailusta kysymys.

    Maatalouden osalta kärkihankkeita on melkoinen joukko:

    – Maatalouden kannattavaan kasvuun panostetaan Makeran kautta.
    – Maatalouden kannattavuutta parannetaan tukien ennakkomaksatuksilla, lainoituksen keinoin, alentamalla tuotantokustannuksia sekä purkamalla normeja.
    – Kevennetään hallinnollista taakkaa ja kohtuullistetaan tukiehtoja, valvontoja ja sanktioita.
    – Yhteisen maatalouspolitiikan välitarkastelun yhteydessä yksinkertaistetaan tukijärjestelmiä aktiiviviljelyyn kannustaen ja valvonnoissa siirrytään riskiperusteiseen suuntaan.
    – Uudistetaan viljelijöiden lomitusjärjestelmä yrittäjälähtöiseksi.
    – Parannetaan omaisuuden suojaa.
    – Arvioidaan kilpailulainsäädännön muutostarpeet ja ryhdytään tarvittaessa toimenpiteisiin EU:n kilpailulainsäädännön puitteissa.
    – Uudistetaan tuottaja- ja toimialaorganisaatiota koskevaa lainsäädäntöä.
    – Lisätään kotimaisen ruoan verkkomarkkinointia ja jatketaan hallituksen lähiruoka- ja luomuohjelmia.
    – Parannetaan alkuperämerkintöjen näkymistä ja lisätään suomalaisen ruoan käyttöä julkisissa hankinnoissa.

    Aika epämääräistä höttöä, jonka taakse kyllä saadaan holvatuksi yhteiskuntamme YHTEISIÄ varoja – ovatpa ne sitten verorahoista tai valtion omaisuuden myynnistä kiskaistuja – pilvin pimein sillä tavoin, ettei kansalaisille käy selväksi, mihin rahat oikein menivätkään.

    Paljonkohan meille veronmaksajille tulee kustantamaan esimerkiksi ”Maatalouden kannattavuutta parannetaan tukien ennakkomaksatuksilla, lainoituksen keinoin, alentamalla tuotantokustannuksia sekä purkamalla normeja.” –kärkihanke.

    Epäilen, että yksin tämä maksaa meille satoja miljoonia euroja.

    Millähän tavoin hallitus muuten aikonee puuttua tuohon tuotantokustannusten alentamiseen. Ei tuollaiseen maatilan operatiiviseen liiketoimintaan hallituksella voi olla laillisia eväitä tai kykyä.
  9. No totta ihmeessä.
    https://www.mela.fi/sites/default/files/tiedostot/tietoa_melasta/melan_vuosi_lukuina_2014.pdf

    Jos ”Ota-jopa-kantaa” -nimimerkin ymmärrys ja kompetenssi yleensäkin olisi tasoltaan edes välttävää, hän ei nolaisi itseään tietämättömyydelleen, kuten tuossa edellä tekee väittäessään tukijussin maksaneen työeläkemaksua 208 M€.. Jo vähäiselläkin järjen häivällä ja suht’ koht alhaisella sivistystasolla varustettu ihminen olisi MELA:n vuosikertomusta selaillessaan havainnut, että vuonna 2014 työeläkemaksuja kertyi vain 191 M€, mikä summa sisälsi myös apurahan saajien eläkemaksut.

    Ei ole mikään ihme, että maatalous Suomessa on tehokkuudeltaan alkeellista. Ei tällaisten
    ’järjen jättiläisten’ kuten nimimerkki ”Ota-jopa-kantaa” huteralla tekemisillä voi kerta kaikkiaan muuta kuin sutta ja sekundaa syntyä. Debiili mikä debiili.
  10. Tavallisen veronmaksajan kannalta on aivan sama asia, puhutaanko tukijussin työtulosta vai todellisesta maataloustulosta perusteena hänen ns. työeläkkelleen. Tosiasia nimittäin on, että lopullisesta tukijussin eläkekorvauksesta 80 % maksetaan meidän yhteisistä verovaroista. Tukijussi on loinen
    eläkkeelläkin. Kansakunnan elätti. Kiviriippa.
  11. "Kun moni osa-aikainen viljelijä, kuten minä on vapautettu pakollisesta Myel vakuutuksesta, maksaa ne jotka vakuutusmaksuja maksavat, todellisista työtuloistaan reilusti yli 20% vakuutusmaksuja."

    Tämä yllelinkittämäni 'säästöä-200-milj' -nimimerkin väittämä on puhdasta potaskaa vailla totuuden häivääkään. Tukijussien työeläkemaksu on enimmäkseen 13 prosentin hujakoilla eikä yllä koskaan lähellekään samaa suuruutta kuin oikeiden yrittäjien tai palkansaajien työeläkemaksu.

    Näin kertoo asian MELA: "MYEL-vakuutusmaksun määrä
    Maksuprosentti riippuu iästä ja MYEL-työtulon määrästä. Vuonna 2015 alle 53-vuotiaiden vakuutusmaksu alle 26 281,69 euron työtulosta on 12,7980 prosenttia. Vakuutusmaksu nousee liukuvasti 26 281,69 ja 41 299,87 euron väliseltä osalta. 41 299,87 euron työtulon ylittävältä osalta maksu on 23,70 prosenttia. 53 vuotta täyttäneiltä peritään korkeampaa vakuutusmaksua suuremmasta eläkekarttumasta johtuen. Heillä vastaavat prosenttiluvut ovat 13,6080 ja 25,20."

    Mitä tulee siihen, antaisivatko oikeat yrittäjät tukijusseille erikoisvapautuksen MyEL:sta, niin varmasti antaisivat. Yhteiskunta - me veronmaksajat - maksaa nyt MyEL-työeläkekorvauksia liki miljardin euron edestä vuosittain. Tämä rasite alenee huomattavasti tilanteessa, jossa MyEL lopetetaan ja MELA lakkautetaan ja maanviljelijät siirretään ilman työeläkemaksuvelvoitetta kansaneläkkeen piiriin samaan joukkoon muiden kyvyttömien kanssa, jotka eivät kykene työeläkettään kustantamaan. Tämä on myös oikeiden yrittäjien, jotka maksavat työeläkettään saman suuruisena kuin palkansaajat yhdessä työnantajansa kanssa, kannalta oikeudenmukaisuuskysymys, eikä siis ole epäilystäkään siitä, että he tämän NORMIN PURKAMISEN suhteen asettuisivat vastahankaan.
  12. "Kaikki mukaan yhteiskuntasovun valmisteluun.", huudahtaa objektiivinen tiedonvälitttäjä, mediamesatri MaaseudunTulevaisuus -niminen MTK:n järjestölehti pääkirjoituksessaan 5.8.2015.

    Varsinaisesta huudahduksen alle sullotusta kirjoituksesta haiskahtaa, että MTK:lla on nyt ketunhäntä kainalossa taas kerran. Kun pääkirjoittaja valitellessaan valmistelun ulkopuolelle jätetyistä kirjoittaa, että ulkopuolelle on jäänyt tai jätetty etujärjestöistä myös muun muassa MTK, niin ei siinä ole kysymys siitä, etteikö kijoittaja tiedä kummasta on kysymys, jäämisestä vai jättämisestä, vaan siitä, ettei asiaa haluta paljastaa. Kyllä MT oman isäntänsä kannan asiaan tuntee aito varmasti.

    Hyvin selkeästi vaikuttaa siltä, että "kaikki mukaan" huuteluistaan huolimatta MTK tieten tahtoen jättäytyy sopimuksesta pois. On nimittäin selvää, että osallistuessaan MTK:kin joutuisi tarjoamaan pottiin jotakin positiivista, kuten esimerkiksi MyEL:n purkamisen, ja sellaistahan ei ahne, suomalainen talonpoika voi missään tapauksessa sietää, että luopuisi jostakin etuudestaan, olkoonkin se vaikka täysin vastikkeeton.

    Niinpä on varminta olla osallistumatta mihinkään yhteiseen asiaan ja keskittyä sen sijaan vain valittelemaan viljatilojen konkursseista ja muista vaaltavista menetyksistä ja mankumaan yhä enenevästi lisää tukea yleensä ja satovahinkokorvausta erikseen.

    Ei talonpojalla ole halua eikä kykyä kansakunnan keskinäiseen solidaarisuuteen.
  13. Selkeämpää ja kansakunnalle ehdottomasti edullisempaa tulee olemaan maataloustukiaisien kerta kaikkinen lopettaminen kuin tukien jakaminen 10 % viljelijäeliitille, joka tuottaa 90 % maassa tarvittavasta kotimaisesta ruuan alkutuotannosta jo nyt.

    Käsitystäni vahvisti taas voimakkaasti avaukseen linkitetyn kirjoituksen lukeminen. Kirjoitus edustaa kepulaista venkoilua pahimmillaan. Kirjoittaja yrittää - toki siinä epäonnistuen - antaa kuvan 'rehellisestä suomalaisesta', joka kertoo jopa saamansa maataloustuen määrän. Vaikka ei kerrokaan. Hänhän 'tunnusti' vain EU-tilatuen ja kuittasi ylimalkaisesti maitotuen, joka on enemmän kuin hänen tilatukena saamansa 100.000 euroa. Häneltä jäi myös kertomatta, kuinka monta sataatuhatta hän saikaan navetoidensa rakentamiseen yhteiskunnan verovaroja. Tekemällään esiintulollaan häntä ei voi hyvällä omalla tunnolla edes puolirehelliseksi kansalaiseksi mainita.

    Ihmeellistä ja valheellista on myös tämä tukijussien jatkuva parku, kuinka "Yhteiskunta saa teuraat ja välitysvasikat kylkiäisinä'. Ei niitä yhteiskunta saa. Lihaosuuskunta, jossa kirjoittaja itsekin on omistajana, enemmistö-päättäjänä ja lisätilin kuittaajana, ne teurasvasikat saa. Rahalla uskon myös välitysvasikan vaihtavan omistajaa, ja joku muu se uusi omistaja on kuin yhteiskunta. Tragikoomista marttyyriksi heittäytymistä asiasta valittaminen ja tekeytyminen muka suureksikin yhteiskunnan hyväntekijäksi kuvastelee.

    90 % maanviljelijöistä ovat suuri ja tarpeeton kiviriippa yhteiskunnallemme, josta on syytä päästä eroon.
  14. Tällä palstalla esiintyneiden tietojen mukaan.
  15. Suomalaisen maataloustuotannon puhtauden korkeaveisu on tämä case Parikkala. Tässä tapauksessa häikäilemättömyys suorastaan haisee, mutta seutukunnalla asujaimistoaan pitävä, isonokkainen
    maatalousministeri ei tästä läheltäänkään vainua saa, vaan edelleen pauhaa lisätukea: "Antakkie haista, antakkie. Tehkiä raatoi. Mie maksan ministeriin tukiaissia teil kyl. Saattien rahhaa."
  16. Kyllä tuleva maatalousreformi tulee perustaa totaalisesti sille periaatteelle, että maatalouden on tultava toimeen kokonaan ilman tukiaisia. Muun muassa maanviljelyä laajamittaisesti harjoittava Björn Wahlroos on todennut tukien olevan nyky Suomessa täysin turhia ja tuotannon olevan kannattavaa muutenkin, ja häntä on syytä tässä asiassa uskoa.

    Niinpä reformin toteutus voidaankin hyvin aloittaa vain lakkauttamalla yksinkertaisesti kansallinen tuki. Tämä toimenpide tulee - ilman minkäänlaista ohjausta tai pakotusta - johtamaan siihen, että suurin osa tuotoltaan merkityksettömästä 90 % joukosta viljelijöitä lopettaa toimintansa maataloussektorilla omasta vapaasta tahdostaan.

    Joidenkin näyttää olevan vaikea uskoa, että reformi todellakin tarkoittaa voimaan tultuaan, että kansallisen tuen kokonaissumma ja rasite veronmaksajille on nolla (0) euroa. Kansallista tukea ei siis enää sen jälkeen makseta sille 10 % joukollekaan, joka jatkaa maatalouden harjoittamista.

    Lopettavalta 90 % suuruiselta hylkiöjoukolta jäävästä tuotantoalasta ei tarvitse huolta kantaa. Se joko jää käyttämättä kokonaan tai tulee osittain lisätyksi jäljelle jäävän 10 % tiloihin, mutta oli niin tai näin sillä ei ole Suomen kansantaloudelle merkitystä, koska jo nykyisillä resursseillaankin on tuo 10 % tarvittavan tuotoksen kyennyt tuottamaan.

    Sen lisäksi, että hylkiöjoukon lopettaminen säästää vuosittain yhteiskunnan varoja suorien tukien osalta 1.100 M€, säästöä syntyy myös maanviljelijäin lomailurahoituksen loppumisesta 240 M€ ja pitkällä tähtäyksellä lähes miljardi euroa vuodessa MyEL -työeläkekorvauksia. Investointitukiavustuksista ja -lainoista puhumattakaan.
  17. Kirjoituksesta huokuu muutenkin, kuinka vähäisellä ja väärällä tiedolla suomalainen talonpoika mielipiteensä muodostaa ja tekemisensä perustaa. Kompetenssivaje on mitä ilmeisin. Tässäkin kirjoituksessa annetaan kuva, että Siwa -ketju olisi joutunut kauppojen hautausmaalle ja Sale olisi menossa perässä. Jo vähäisellä faktojen tarkistuksella kirjoittajalle olisi selvinnyt, että Suomessa on tällä hetkellä yli 500 Siwa -myymälää ja Saleja vain 240 kpl.

    Kirjoitus muutenkin suorastaan vilisee epätotuuksia ja perustelemattomia luulemuksia niin suuressa määrin, ettei niitä toimita lähteä edes yksilöimään.

    Jos suomalaisella talonpojalla on tarkoitus näillä kirjoituksillaan hankkia empatiaa ja sympatiaa, kannattaisi ensimmäiseksi lopettaa räikeä valehteleminen, mikä melkein jokaisessa talonpojan vuodatuksessa, kirjoittajan henkilöstä riippumatta, saa aikaan väkevän inhotuksen tunteen.
  18. "Jopan tiedot eivät ole ajan tasalla, systeemit ovat nykyään erilaiset.
    Viljatila ei saa lainkaan kansallista tukea ainakaan maan eteläosissa.
    Ympäristötukea ei ole enää olemassakaan. Sen tilalla on nykyään ympäristökorvaus, joka on määrältään entistä ympäristötukea vähäisempi ja vaatimuksiltaan kovempi. Tilatukeakaan ei ole enää olemassa." -niin...n

    Tämän keskustelun pointti ei ole kysymys "Millä nimikkeillä tukijussi tukea saa" vaan kysyttiin: "kuinka paljon maanviljelijä saa tukia"

    Ja paljonhan se saa Etelä-Suomessakin (Pohjois-Suomesta puhumattakaan) siitä huolimatta, että tukinimikkeitä välillä vaihdetaan.

    VILJELIJÄTUET (Lähde: MAVI)

    - Ei-tuotannollisten investointien korvaus
    - Eläinten hyvinvointikorvaus
    - Kasvihuonetuotannon tuki
    - Lammas- ja vuohipalkkiot
    - Luonnonhaittakorvaus
    - Luonnonmukainen tuotanto
    - Lypsylehmäpalkkio
    - Maatalouden investointituet
    - Maidon pohjoinen tuotantotuki
    - Mehiläistalouden tuki
    - Metsämarjojen ja -sienten varastointituki
    - Nautapalkkio
    - Nuoren viljelijän aloitustuki
    - Nuoren viljelijän tuki (EU)
    - Nuorten viljelijöiden tuki
    - Peltokasvipalkkio
    - Perustuki
    - Pohjoinen hehtaarituki
    - Pohjoinen kotieläintuki
    - Puutarhatuotteiden varastointituki
    - Sika- ja siipikarjatalouden Etelä-Suomen tuki
    - Sika- ja siipikarjatalouden pohjoinen tuki
    - Sikatalouden kriisituki
    - Sokerijuurikkaan kansallinen tuki
    - Sokerijuurikkaan kuljetustuki
    - Tärkkelysperunapalkkio
    - Viherryttämistuki
    - Yleinen hehtaarituki
    - Ympäristökorvaus
    - Ympäristösopimukset

    ===========================================

    On siinä tuki poikineen. Mitkä mahtavat olla esimerkiksi nimikkeellä 'Perustuki' merkityn tuen ehdot? Epäilenpä, että riittää, kun tulkijussi huutaa kitapurje punaisena ja karvainen käsi ojossa vaativasti heiluen: "Maksakie tukiaissia, maksakie. Antakkie rahhaa! Aaaaah!"
  19. Täällä tyrskitään itkua ja valitetaan kohtalaisen usein niljakkaaseen tukijussitapaan, kuinka kärsittiin suuren suuri vääryys vuonna 1995, kun 'maataloudesta leikattiin', kun SUomi liittyi EU:oon ja maatalouden tuottajahinnat romahtivat puoleen entisestä.

    Hinnat tietysti romahtivat. Se on totta, mutta ei se mikään vääryys ollut. Päinvastoin. Siinä tapahtui oikeus. Kymmeniä vuosia kestänyt kansakuntaa ahdistanut riisto siinä vain loppui, kun kansalaisia ei voitu enää pakottamalla pakottaa maksamaan ruuastaan törkeätäkin törkeämpää, irvokkaimmissa tapauksissa yli kolmikertaista ylihintaa.

    Muun muassa vehnän hinta oli Suomessa pahimpina sosialistisen kurin kekkos-vuosina 450 / tonni, kun sen maailmanmarkkinahinta oli vain 150. Sosialistiseen tapaan elimme suljetussa taloudessa, joten ulkoa ei saanut edullista ruokaa maahan tuoda, vaikka vehnääkin olisi saanut kolminkertaisen määrän samalla rahalla.

    Tämän muistan aina, kun nyt vertailen ruokakaupassa käydessäni ulkoa tuotuja edullisia hyödykkeitä kotimaisiin, megalomaanisin tukiaisin tuotettuihin - usein laadultaan kuitenkin heikompiin ja maultaan hailakoihin - hyödykkeisiin, ja lähetän iloisena nöyrän kiitokseni sellaisille valtiomiehille kuin esimerkiksi Mauno Koivisto ja Pertti Salolainen, jotka tekivät sankarillisen teon liittäessään Suomen kansan Euroopan Unioniin ja sitä kautta VAPAUTEEN!

    VIVA LA EU!
  20. Tuen määrä hieman vaihtelee eri puolilla Suomea, mutta tässäpä esimerkki C4-alueelta, tilalta, jonka viljelyala on 29,6 ha ja eläinyksiköitä on 25,1 kpl, vuodelta 2013: (Lähde: MTT-Taloustohtori)

    CAP-tuet 9.310 €
    LFA-tuki 5.400 €
    Ympäristötuki 3.070 €
    Kansalliset tuet 39.600 €
    Muut tuet 2.120 €
    Investointiavustus 3.070 €

    TUET YHTEENSÄ 62.600 €

    Pelkästään omista verorahoistamme maksettu suora kansallinen tuki on suurudeltaan 63 % tukien kokonaismäärästä, mutta kun siihen lisätään Suomen osuus ympäristötuesta on n. 70 % (2.150 €) ja LFA -tuesta n. 72 % (3.900€), niin jo tässä vaiheessa oma, kansallinen osuutemme onkin peräti 73 %.

    Toistaen: Tämän esimerkkinä olevan tukijussin suorasta tuesta on silkkaa kansallista, omista verovaroistamme, omalla päätöksellämme maksettavaa tukea peräti 45.700 €.

    Muun EU:n alueella kansallisia tukia ei makseta juuri lainkaan. Suomalainen tukijussi saa tukea liki nelinkertaisen määrän verrattuna muihin EU-alueilla toimiviin viljelijöihin.

    Kuitenkaan tässä ei ole vielä kaikki. Rouhean 45.700 € tukipotin lisäksi esimerkkinämme oleva tukijussi kuittaillee n. 5.000 € edestä lomailurahoja, maksattanee valtiolla tapaturmakorvauksiaan ja repii vielä ennenaikaiselle eläkkeelle jäädessään valtiolta luopumistukea vuosikausia.

    Yleisesti väitetään maataloustukien olevan kuluttajatukea. Se ei pidä paikkaansa. Se on suuri valhe, minkä jokainen voi todeta ruokakaupassa käydessään. Lähes poikeuksetta on ulkomainen hyödyke hinnaltaan edullisempaa kuin megalomaanisen maataloustuen avulla tuotettu kotimainen.

    Maatalouden kansallinen tuki on tarpeeton kiviriippa suomalaiselle veronmaksajalle. Se tulisi lakkauttaa mitä pikimmin.
    21. 24 / 86
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt