jopa_vain
Vuosittain 4.000 M€ yltävä maataloustuki on vastikkeeton ja siten aiheeton rasitus veronmaksajille.
VASTUSTAN MAATALOUSTUKIAISIA!
Maanviljelijäeläkeläisten työeläkkeen maksu valtion varoista
on yksi pahimpia tasa-arvon vääristäjiä yhteiskunnassamme.
MyEL ON LAKKAUTETTAVA JA VILJELIJÄT SIIRRETTÄVÄ KANSANELÄKKEEN
PIIRIIN; SAMAAN JOUKKOON MUIDEN VÄHÄOSAISTEN KANSSA, JOTKA EIVÄT
KYKENE TYÖELÄKETTÄÄN KUSTANTAMAAN.
Suosikkibändit/artistit: xxxxxxxxxxxxxxxxxx
Suosikkileffat: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Lempikirjat: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Vapaa-aikanani: xxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Suosikkipalstat Suomi24 Keskusteluissa: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Katson tv:stä mieluiten: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Kotieläimet: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
En pidä: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Parhaat matkakohteet: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Ruoka & juoma: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Koulutus: Ammattikorkeakoulu
Koulut:
Työskentelen:
Ase tai siviilipalvelus:
Yhdistykset/kerhot:
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia184 aloitusta · 1811 kommenttia
- Lukiolaisena Kekkonen liittyi Kajaanin suojeluskuntaan ja osallistui Suomen sisällissotaan Kajaanin sissirykmentin mukana valkoisen hallituksen joukoissa. Hän osallistui taisteluihin muun muassa Kuopiossa, Varkaudessa, Mouhussa ja Viipurin suunnalla sekä johti Haminassa yhdeksän punaisen teloittamista. Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Urho_Kekkonen
Kyllä yhdeksältä ihmiseltä hengen ottanut hyvinkin lahtarin viittaa kantaa! - Maataloustuotteiden tuottajahintojen puolittuminen EU:iin liityttäessä oli oikeudenmukaisuus- ja tasapuolisuuskysymys. Ja hyvä niin. Silloin suomalainen kuluttaja pääsi nauttimaan suurin piirtein samoista hinnoista kuin EU:n alueella keskimäärin.
Ennen EU:a maalaisliittolaisjuntta suuren päällikön ja lahtarinakin kunnostautuneen Urho Kekkosen johdolla kuritti kansaa pitämällä ruualle korkeaa – maailmanmarkkinahintaan verrattuna rouheasti kalliimpaa - hintaa ja törkeän korkeat tullimuurit, jotka estivät edullisen ruuan tuonnin ulkomailta. Eivät siis maanviljelijät ennen EU -aikaakaan oikeita yrittäjiä olleet vaan valtion suojatteja ja syöttiläitä eli kansan kannalta katsottuna verenimijäloisia.
Nykyään sentään maanviljelijöiden tukiloisinta on kaikessa julkeudessaan suurimmaksi osaksi näkösällä vaikka MAKERAn suhteen onkin toivomisen varaa. - Maanviljelijöitä yrittäjäkuntana luonnehtiminen on asiallisesti väärin. Kun yli 60 % ns. yrityksen tuotoista tulee yhteiskunnan tukina, ei voida puhua perinteiseen tapaan yrittäjäkunnasta.
Loisijajoukkio on oikea määrite.
Mikään oikeaan yrittäjäkuntaan kuuluva yritys ei edes kaukaisimmissa utopioissaan kuvittele, että jos ottaa paljon velkaa ja jättää sen sitten maksamatta, niin valtio tulee ja antaa rahaa, mutta loisijakuntaan kuuluvat velkaisimmat maatalousyritykset esimerkiksi juuri nyt, kun kansamme
on ennätyksellisen syvällä talousahdingossaan, tällaista rahaa kouriinsa kahmivat.
Eikä tarvitse edes mankua: ”Maksakie tukiaissia, maksakie. Antakie rahhaa. Aaaaaah!” - Tuhdisti veroa maksavana (eläketuloni ollessa mediaanieläkettä huomattavasti suurempi *) Suomen kansalaisena, pidätän itselläni täyden oikeuden muun muassa maataloustukiaisten, sitä kautta maatalouspolitiikan ja vihdoin maataloutta pyörittävien perusteelliseen ja jatkuvaan, ehkä jopa jossakin määrin arroganttiin kritisointiin. Kritisointiin, jonka toivon johtavan ennen pitkää siihen, että raskaana mutta turhana taakkana veronmaksajain selkää painavat maataloustukiaiset saadaan eräänä päivänä lakkautetuksi kokonaan.
Syvää kognitiivisen dissonanssin vaikutusta ellei peräti vähämielisyyttä kuvastelee ehdotus, jonka mukaan megalomaanisia maataloustukiaisia kritisoivan tulisi itse hankkia maatila ja siten saada itse maataloustukea, jolloin kritiikkiin ei olisi syytä. Ketjun aloittajan asenne vahvistaa käsitystäni, että maanviljelijäin kohdalla sanonta: ”Ahneus ei tunne häpyä” pitää todellakin paikkansa.
*) Tämän mainitsemisella korostan sitä tosiseikkaa, että en nosta minkäänlaista tukiaisia eli ole yhteiskunnallemme rasite vaan selkeästi niin sanottu nettoveronmaksaja - http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/vieraskolumnit/mielikuvitusta-makeraan-1.129559
Timo Kauniston – kepulaiseksi yllättävän – tolkullinen kirjoitus löytyy tuon linkittämäni osoitteen alta. Ja sen on siis julkaissut objektiivinen tiedonvälittäjä, mediamestari MaaseudunTulevaisuus –niminen MTK:n järjestölehti.
Keskustalaiset kansanedustajat ovat eduskunnassakin niin oman maatalousahneutensa vankeja, että voimakkaasti heikentyneen kuulon lisäksi myös kuullun ymmärtämisen taito on huolestuttavasti hapertumassa. - Pohjoissuomalaistenkin on tullut aika elää omillaan ja vieläpä siten, että vanhusten hoitokin olisi inhimillistä. Ja tämä on mahdollista, vaikka etelästä saatava tuki kokonaan lakkautetaankin.
Etelä-Suomesta saadun rouhean tuen turvin pohjoiseen on rakennettu yhteiskunnan tarjoamista palveluista l u k s u s t a s o, mikä näkyy esimerkiksi
1) nopeina lääkäriaikoina, koska yhtä lääkäriä kohti on pohjoisessa mahdollisia potilaita jopa vain neljäskymmenesosa verrattuna etelän kollegaan.
TEHTÄVÄ KORJAUS: terveyskeskusten määrää on rajusti vähennettävä, jolloin saadaan toisaalta lääkärit ja hoitajat nykyistä huomattavasti tuottavammiksi ja toisaalta säästetään
ylläpito- ja hallintomenoissa ja tietenkin lääkäreitä ja hoitajiakaan ei tarvita nykymäärää.
Suorin ja nopein reitti tämän reformin toteuttamiseen on kuntien pakkoliitos.
2) pieninä koululuokkina, jolloin yhdellä opettajalla saattaa olla luotsattavanaan vain neljä oppilasta, vaikka tehoa riittäisi vähintäänkin viisinkertaiselle oppilasmäärälle.
TEHTÄVÄ KORJAUS: oppilaitosten määrää on rajusti vähennettävä, jolloin saadaan toisaalta opettajat nykyistä huomattavasti tuottavammiksi ja toisaalta säästetään
ylläpito- ja hallintomenoissa ja opettajia tai muuta kouluhenkilökuntaa ei tarvita nykymäärää.
Suorin ja nopein reitti tämän reformin toteuttamiseen on kuntien pakkoliitos.
3) pieninä vanhusten hoitoyksikköinä, jolloin hoitohenkilökunnan työ ei ole tuottavimmillaan.
TEHTÄVÄ KORJAUS: hoitoyksiköiden määrää on rajusti vähennettävä, jolloin saadaan toisaalta hoitohenkilöstö nykyistä huomattavasti tuottavammaksi ja toisaalta säästetään
ylläpito- ja hallintomenoissa ja henkilökuntaakaan ei tarvita nykymäärää.
Suorin ja nopein reitti tämän reformin toteuttamiseen on kuntien pakkoliitos.
4) korskealaatuisena tieverkkona, jossa pienet ja vähäkäyttöisetkin tiet on asfaltoitu ja onpa useita teitä rakenneltu, vaikka tarve onkin ollut minimaalinen
TEHTÄVÄ KORJAUS: vähäkäyttöisimpien teiden ylläpidosta on kokonaan luovuttava ja suurin osa tieverkostosta muutettava sorapäällysteisiksi.
Yhteenvetona voidaankin todeta , että pelkästään tehostamalla toimintaa ja tyytymällä luksustason asemesta normaaliin tain hieman normaalia alhaisempaan palvelutasoon oltaisiin hyvin lähellä tilannetta, jossa tultaisiin toimeen omillaan. Ylpeästi omillaan vaikkakin vielä loisena ja surkimuksena siinä mielessä, että esimerkiksi puolustusvoimain ja rajavartiostolaitoksen toiminnan rahoittaisivat yksin eteläsuomalaiset. Oulun ja Rovaniemen yliopiston olemassa olon oikeutus Etelä-Suomen rahoitukseen perustuen tulee ottaa vaiheessa kaksi kriittisen tarkastelun alle. - On totta, että hyvin pitkälti valtion ottama velka valuu valtion osuuksiin pohjoisen luuserikunnille.
Nimimerkki "pitäkäämyösvelat" on ymmärtämättömyydessään ja täydellisenä vajaakansalaisena tyypillinen esimerkki henkilöstä, joka ei asioiden laidasta käsitä himpun vertaa. Mutta näinhän se aina on, että ne, jotka eniten tukeutuvat elämässään parasiittina loisimaan, ovat ensimmäisenä kitapurje punaisena huutamassa esimerkiksi valtion velasta, vaikka eivät ole itse kuuna päivänä kykeneviä siitä itse puupennin vertaakaan maksamaan.
Oheistan tähän alle 103 kuntaa Suomen 307 kunnasta, joissa eläminen pohjautuu yli sataprosenttisesti loisimiseen, toisten kustannuksella elämiseen. Röyhkeä Ranua jopa rellesttää yli kaksisataaprosenttisesti.
Ranua 220,97 %
Kinnula 181,25 %
Vesanto 180,95 %
Kärsämäki 179,38 %
Puolanka 178,07 %
Salla 176,35 %
Kivijärvi 175,18 %
Rautavaara 171,21 %
Pudasjärvi 169,68 %
Merijärvi 166,24 %
Perho 164,55 %
Taivalkoski 163,10 %
Utsjoki 159,73 %
Rääkkylä 158,31 %
Kannonkoski 157,60 %
Posio 154,28 %
Ylitornio 154,09 %
Juuka 152,71 %
Pihtipudas 152,25 %
Kaavi 151,11 %
Enontekiö 150,50 %
Siikalatva 150,18 %
Pielavesi 147,35 %
Pyhäntä 146,38 %
Soini 146,16 %
Tervo 145,32 %
Isojoki 143,23 %
Lavia 142,24 %
Multia 142,07 %
Hyrynsalmi 140,30 %
Lestijärvi 138,83 %
Pello 138,40 %
Karvia 138,16 %
Pomarkku 138,13 %
Luhanka 137,77 %
Ristijärvi 136,36 %
Valtimo 135,93 %
Merikarvia 135,88 %
Tuusniemi 134,92 %
Polvijärvi 134,91 %
Rautalampi 133,75 %
Siikainen 132,48 %
Ilomantsi 130,50 %
Punkalaidun 130,49 %
Karstula 127,53 %
Hankasalmi 127,38 %
Savukoski 126,61 %
Kiuruvesi 126,34 %
Sievi 125,01 %
Sulkava 124,88 %
Enonkoski 124,63 %
Miehikkälä 124,59 %
Utajärvi 124,23 %
Suomussalmi 123,97 %
Rantasalmi 123,28 %
Kuhmo 121,13 %
Alajärvi 121,01 %
Vaala 120,52 %
Kyyjärvi 120,00 %
Reisjärvi 119,93 %
Pertunmaa 119,89 %
Halsua 119,60 %
Tohmajärvi 119,42 %
Paltamo 119,21 %
Alavieska 118,34 %
Kuhmoinen 117,37 %
Kangasniemi 117,33 %
Lumijoki 117,03 %
Sonkajärvi 116,79 %
Karijoki 116,20 %
Teuva 115,83 %
Alavus 115,67 %
Heinävesi 115,29 %
Konnevesi 113,24 %
Kuortane 112,76 %
Nurmes 112,66 %
Sysmä 112,50 %
Koski Tl 111,68 %
Haapavesi 111,63 %
Viitasaari 111,45 %
Haapajärvi 110,02 %
Puumala 109,63 %
Siikajoki 108,96 %
Kemijärvi 108,21 %
Kitee 107,91 %
Jämijärvi 107,89 %
Nivala 107,28 %
Saarijärvi 107,12 %
Evijärvi 106,40 %
Keitele 105,74 %
Lapinlahti 105,50 %
Suonenjoki 104,80 %
Veteli 104,70 %
Kihniö 103,94 %
Lappajärvi 103,65 %
Muonio 102,48 %
Joutsa 101,89 %
Tervola 101,59 %
Rautjärvi 101,03 %
Parikkala 100,99 %
Padasjoki 100,90 %
Virrat 100,80 %
Hirvensalmi 100,49 % - Toivottavasti Sipilä nykyisen kriisikunta-menettelyn tuottavuus-kriteeriensä avulla saa lopetetuksi. Tuohan syö vain entistä enemmän valtion rahaa, suoran tuen lisäksi vielä extrakuluja siitä, kun kurjimuskuntaa ryhdytään hallinnoimaan sisäministeriön henkilökunnan voimin.
Keskustelussa aiemmin nimimerkki ” asuipaikasta-riippumatta” vaahtosi tragikoomisesti, että "Kansalaisille kuuluvat yhtäläiset taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset perusoikeudet varallisuudesta ja asuinpaikasta riippumatta. Vastuu hyvinvointipalveluiden tuottamisesta on julkisella vallalla eli valtiolla ja kunnilla yhdessä, mutta käytännössä kunnat huolehtivat palveluiden järjestämisestä."
Totta kai kuuluvat, mutta ei missään, siis ei kerta kaikkiaan missään ole sanottu, että sen takia Etelä-Suomesta olisi tehtävä tulonsiirtoja pohjoiseen. Perustuslakimme vaatii kansalaisten tasa-arvoista kohtelua. Ja se tasa-arvovaatimus kyllä tarkoittaa, että pohjoisen Suomen asukkaiden tulee selvityä i t s e hankkiminsa verovaroin asetetuista vaatimuksista. Nythän Pohjois-Suomi rikkoo räikeästi tasa-arvovaatimusta itkemällä useimmissa kunnissa valtiolta jokaista itse hankkimaansa veroeuroa kohti jopa yli euron valtion osuutta paikkaamaan taitamattomuuttaan eli kompetenssivajettaan taloutensa hoidossa.
Ranualaiset röyhkeästi ovat kasvattanet valtion osuuden jo yli kahteen euroon yhtä itse kerättyä veroeuroa kohti. Hyvä on RANUALLA RELLESTÄÄ! - "Nyt en ymmärrä, kerroit: "Pohjois-Suomen osalta rajavartioston toimintaa tulee valtiovallan toimesta tehostaa," siis rajavartioston toimintaa, ja nyt olet lisäämässä rajavartioiden määrää." -kerro-asimerkkejä
Kuten tuolla jo edellä kirjoitin: rajavartiot on lakkautettu enkä olekaan siis ehdottamassa ratavartioiden palauttamista rajaorganisaatioon. Siinä tapauksessa, että pohjoisen asuttuna pitäminen rouheiden tukien avulla, on osa rajojen vartiointia, pidän parempana lisätä rajavartijoiden lukumäärää kuin syytää edelleen noita tukiaisia. - Viime vuosina Suomen Rajavartiolaitoksessa on käsittääkseni toteutettu vartioiden lakkauttaminen ja ryhdytty toimimaan pelkästään rajavartioasemilta käsin. Vaikka vartiot lakkautettiinkin niin rajavartijoiden määrää ei vähennetty, enkä minäkään ole missään vaiheessa vaatinut enkä vaadi
sellaista..
Pohjois-Suomen asuttuna pitämistä perustellaan toistuvasti maanpuolustuksellisilla näkökohdilla.
Se on kuitenkin Etelä-Suomen veronmaksajille kallis ratkaisu. Tulee halvemmaksi l i s ä t ä rajavartijoiden määrää Pohjois-Suomessa ja t e h o s t a a vartiointia digitaalisin keinoin ja menetelmin kuin pitää alueet asuttuina raskaalla tukiaisrahalla. Tätä kannatan.
Tulonsiirrot etelästä pohjoiseen lopetettava, myös pohjoisessa kuntien tulee perustaa toimintansa ja olemassa olonsa enimmäkseen omiin verotuloihin.
Näitä, jotka edes leikillään kaipaavat vehkeilemistä Venäjän kanssa esimerkiksi puhumalla alueiden vuokraamisesta, pidän maanpetoksellista toimintaa harjoittavina pettureina, jotka on saatettava tuomittaviksi ankarimman jälkeen. - Ehdottomasti pitäisi valtiovallan peuuttaa doktriini, jonka mukaan koko Suomi tulee pitää asuttuna.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että tulonsiirrot Etelä-Suomen veronmaksajilta pohjoiseen lopetetaan, kansallinen maataloustuki ja muut pohjoisen tuet lakkautetaan. Vähän käytettäviä maanteitä tai rautateitä ei tule enää ylläpitää viimeisen päälle. Useimmiten soratie riittää. Pohjois-Suomen teiden asfaltointi on suoranaista tuhlausta. Kannattamattomat linja-auto- ja junavuorot tulee lakkauttaa.
Teleliikenteen ja ADSL-laajakaistan tuki lakkauttaa ja niin edelleen. Koulujen ja terveyskeskusten määrää tulee radikaalisti vähentää siinä määrin, että vaadittu tuottavuustaso saavutetaan.
Pohjois-Suomen osalta rajavartioston toimintaa tulee valtiovallan toimesta tehostaa, se ei paljon maksa verrattuna siihen rahasummaan, mikä nyt pohjoiseen holvataan. Etelä-Suomeen mahdollisesti tämän takia ajautuneille henkilöille on annettava turvapaikka vastaanottokeskuksissa
ja parakkimajoituksessa.
Henkilöt, jotka millään muodoin vain edes ehdottavat tässä asiassa vehkeilyä Venäjän kanssa tulisi pideättää ja tuomita maanpetoksesta. - On totta, että Pohjois-Suomen kunnat rehvastelevat esimerkiksi sillä, että lääkäriin pääsee milloin vain ja heti. Maalla on avara asua ja koulussa on luokalla oppilaita vähän, jolloin opetus on tehokkaampaa.
Megalomaaniset maataloustuet juoksevat.
Lopullinen totuus kuitenkin on, että tuon lystin kustantaa Etelä-Suomen veronmaksajat. Suomessa on n. 300 kuntaa. Yli sadassa kunnassa yhtä kunnan itsensä ansaitsemaa veroeuroa kohti tulee valtion apua yli yhden euron, Ranualla jopa yli kahden euron. Hyvä on Ranualla rellestää!”
Pääministeri Sipilä on puhunut paljon ja monesta asiasta. Yksi asia on ollut tuottavuuden lisääminen yhteiskunnan palveluihin. Kun yksi lääkäri vastaanottaa etelässä ehkäpä 40 potilasta,
pohjoisen kollega ottaa samassa ajassa vain yhden. Eipä siinä voi pohjoisen lääkärin tuottavuudesta juurikaan puhua, vaikka vika ei ole hänen vaan järjestelmän. Kun pohjoisessa on yo-luokalla vain neljä abia, niin kyllähän siinäkin opettajan tuottavuus jää kovin kovin alhaiseksi., sillä hän pystyisi vaivatta samalla työteholla kouluttamaan 20 oppilastakin.
Mutta saako Sipilä miltään osin yhteiskunnan palveluiden tuottavuutta lisätyksi?
Ikävä kyllä on myös todettava, että Sipilä, vaikka on paljon puhunutkin, ei ole aikaiseksi saanut juuri mitään kuin omien päätöksiensä peruutteluja. Mitä muuta tämä tällainen on kuin Sipilän itsensä halveksumaa v a t u l o i n t i a. Iteroinniksi en kuitenkaan ilkeäisi Sipilänä mennä toimintaansa kehumaan, kyllä ilmiselvästi hän kohdallaan on nyt kysymys kallepäätlomaisesta
e n t i i j j a n p e l l u u s t a! - Maksakie tukiaissia, maksakie. Antakie RAHHAA! Aaaah!
Maksakie tukiaissia, maksakie. Antakie RAHHAA! Aaaah!
Maksakie tukiaissia, maksakie. Antakie RAHHAA! Aaaah! - Mukulakoon suurentaminen saattaisi hyvinkin edesauttaa suomalaisen ruokaperunan maailmanmarkkinoita, mutta tämän estää tukien turruttamisesta johtuva kompetenssivaje.
Kapeakatseisuus (”Suomalaiset eivät osta isokokoista perunaa, joten ei sitä kannata kasvattaa.”
- hlöps
” Kun kaupat (kotitaloudet) haluavat kooltaan 40 -70 mm. mukulakokoa olevaa perunaa, niin miksi kasvattaa perunaa suurempikokoiseksi.” –eerkki), joka aiheuttaa, ettei edes nähdä markkinoita Suomea laajemmin, on seurausta tukien turruttamien aivojen innovaatiokyvyttömyydestä. Myös tämä case tuo esille maanviljelijän rajoittuneen ajattelutavan. Tukiraha kun juoksee, vaikka pikkiriikkiset perunanmukulat kelpaavatkin ulkolaisten kuluttajien asemesta vain paperitehtaalle liima-aineeksi.
Kuluttajien laatutietoisuuden lisääntyessä suomalaisen perunan osuus ruokapöydän antimista vähenee. Jo nyt ulkomaista perunaa on kevättalvisin Suomessa paljon myynnissä. Sitä tuodaan tänne muun muassa Marokosta, Kyprokselta, Kanarian saarilta ja Italiasta.
Muutama vuosi sitten Etelä-Suomen Sanomissa julkaistun sokkotestin voitti italialainen siikli, suomalainen siikli jäi hopealle ja Timo kolmoseksi. - Inhimillisyyden nimissä ja humanistista sivistystä tunnustaen ei todellakaan pitäisi pitkällä tikullakaan koskea tämän kaltaisiin kirjoituksiin, mitä ottoerkki -nimimerkin sepustus - jossa hän linjaa ruotsalaiset perunapellot Kööpenhaminan eteläpuolelle!!! - tuossa edellä edustaa. Sillä sanoohan iso kirjakin niin, että autuaita ovat yksinkertaiset...
ottoerkki tulee kuitenkin tahtomattaan todistaneeksi todeksi väittämäni, jonka mukaan megalomaaniset maataloustukiaiset valuvat rahaa käsittelemään tottumattomilta tukijusseilta välituotepanoksen myyjille hulvattoman helposti heidän rahastaessaan tuotteensa ylihintaan.
Kun on kysymyksessä ihmisryhmä, jonka yleissivistys ei riitä kattamaan maantieteellisstä todellisuutta edes pohjoismaisella tasolla, niin ei voi todellakaan olla mahdollista, että jakamalla maatalosutuet tälle ryhmälle, kuten nyt tehdään, päästään kansakunnan kannalta parhaaseen lopputulokseen.
Sen takia maataloustuet nykymuodossaan olisi lakkautettava vielä tänä syksynä. - ”maksutainahinnoissa” –nimimerkki suoltaa tyypillisesti vailla järkeä olevan debiilin tavoin epätotuuttaan, jonka mukaan ”Veronmaksajat maksaa työntekijöiden eläkkeistäkin suurimman osan kohonneissa hinnoissa.” Tämähän ei pidä paikkaansa.
Kuluttajahintoihin on luonnollisesti leivottu mukaan myös hyödykkeen tuottamiseen tarvittujen työntekijöiden eläkekorvaukset, mutta siinähän on kysymys vapaaehtoisesta maksusta, jonka
k u l u t t a j a maksaa hyödykkeen saadakseen. Eikä hän sitä veronmaksajan roolissa tee. Kun maanviljelijäin ns. työeläkekorvauksista 78 % maksetaan yhteiskunnan varoista, niin silloin voidaan sanoa, että veronmaksajat maksavat. Ja raskaasti maksavatkin. Liki miljardi euroa vuodessa.
Tiesittekö muuten, että maanviljelijäin luopumistukieläke maksetaan sataprosenttisesti valtion varoista. Satoja miljoonia euroja vuodessa sekin.
Maanviljelijä on parasiitti aktiivielämänsä aikaan, emäloinen eläkkeelle jäätyään.
”maksutainahinnoissa” –nimimerkki suoltaa tyypillisesti vailla järkeä olevan debiilin tavoin epätotuuttaan, jonka mukaan ”Veronmaksajat maksaa työntekijöiden eläkkeistäkin suurimman osan kohonneissa hinnoissa.” Tämähän ei pidä paikkaansa.
Kuluttajahintoihin on luonnollisesti leivottu mukaan myös hyödykkeen tuottamiseen tarvittujen työntekijöiden eläkekorvaukset, mutta siinähän on kysymys vapaaehtoisesta maksusta, jonka
k u l u t t a j a maksaa hyödykkeen saadakseen. Eikä hän sitä veronmaksajan roolissa tee. Kun maanviljelijäin ns. työeläkekorvauksista 78 % maksetaan yhteiskunnan varoista, niin silloin voidaan sanoa, että veronmaksajat maksavat. Ja raskaasti maksavatkin. Liki miljardi euroa vuodessa.
Tiesittekö muuten, että maanviljelijäin luopumistukieläke maksetaan sataprosenttisesti valtion varoista. Satoja miljoonia euroja vuodessa sekin.
Maanviljelijä on parasiitti aktiivielämänsä aikaan, emäloinen eläkkeelle jäätyään. - ”Palkansaajien eläkkeet ovat myöhennettyä palkanmaksua. Eläkkeiden kustannukset perustuvat työantajien ja työntekijöiden keskinäisiin sopimuksiin.” - Mielipidepankki
Nimimerkki Mielipidepankki sanoo niin kuin asia on. Eivät työnantajat todellakaan hyvää hyvyyttään työntekijöidensä eläkemaksuja maksele, kyllä siihen rahat on saatu työntekijän tekemällä työllä.
On sinänsä lähtökohtaisesti väärin verrata palkansaajien ja maanviljelijöiden työeläkejärjestelmiä toisiinsa, niin paljon erilaiset ne ovat. Jos hieman tarkemmin asiaa tarkastelee, niin havaitsee, ettei
MyEL (maanviljelijäin työeläke) oikeastaan mikään työeläke ole. Kun esimerkiksi TyEL –eläkemaksukorvaukset kyetään hoitamaan oman porukan kesken ilman ruinaamista rahaa ensimmäistä senttiäkään veronmaksajilta, niin vastaavasti MyEL –korvauksista maksetaan 78 % yhteiskuntamme yhteisistä verovaroista. Sosiaalitukea MyEL ennemmin on kuin työeläke. Jo tänä päivänä valtion kassasta viljelijöille maksettavat eläkekorvaukset kohoavat suuruudeltaan lähes miljardiin euroon. Se on hirvittävän suuri rahamäärä. Esimerkiksi koko Suomen poliisitoimen kustantaminen maksaa vähemmän kuin korvaukset viljelijäeläkeläisille.
Olisi oikein lakkauttaa MELA, lopettaa MyEL ja siirtää maanviljelijät kansaneläkkeen piiriin, samaan joukkoon muiden vähäosaisten kanssa, jotka eivät kykene työeläkettään itse kustantamaan.
Maanviljelijä on parasiitti koko aktiivielämänsä ajan ja emäloinen eläkkeelle jäätyään. - ”Tehotonta toimintaa tietysti on olemassa niin pikkukunnissa kuin kaupungeissakin.” – niinpävainniin
Totta kai kaupungeissakin on tehotonta toimintaa, mutta sen korjaamiseen löytyy usein lääkkeetkin. Sen sijaan pikkukuntien tehottomuus/alituottavuus on sen kaltaista, että siitä eroon pääseminen on mahdotonta muuten kuin tekemällä kuntauudistus, jossa yhdistetään pikkukuntia yhteen vähintään sen verran, että saadaan kokoon 20.000 asukkaan kunta..
Suomessa oli vielä tänäkin keväänä lukio, josta kirjoitti vain neljä (4) abiturienttia. On selvää, että opettaja,joka opettaa vain neljää oppilasta, voidessaan oikeasti samalla ponnistuksella opettaa kahtakymmentä (20) oppilasta on tuottavuudessaan selkeästi alitehoinen saavuttaessaan – ja täysin vailla omaa syytään - neljällä oppilaalla vain 20 % tuottavuustason.
Juha Sipilä jää historiaan suurena, isänmaallisena valtiomiehenä, jos kykenee hoitamaan kuntauudistuksen maaliin. Timo Soini nousee väheksytystä, populistisesta räksyttäjästä valtiomiesluokkaan, jos kykenee kumoamaan ns. viiden vuoden irtisanomissäännön kuntien yhdistämisessä. - Nimimerkki ”excuseme” tulee kertaheitolla yhdellä virkkeellä selvittäneeksi kahdenkin asian todellisen laidan.
Ensiksi hän välillisesti tunnustaa, etteivät tukirahat kuluttajahinnan alentamiseen mene. (Tämän faktan voi jokainen tietysti todeta vertaillessaan ruokakaupassa ulkoa tuodun hyödykkeen ja kotimaisen vastaavan hintaa. Kotimainen on usein kalliimpaa kuin ulkomainen.)
Toisekseen hän tunnustaa tukijussin kompetenssin täydellisen puuttumisen hankintatoimen osalta.
Tukiehdot eivät varmasti pidä sisällään sellaista klausuulia, että tuotantopanosten myyjille on maksettava, mitä he pyytävät. Nythän näin tapahtuu, kun tukijussi – tottumattomana rahaa käsittelemään - operoi löysällä tukiaisrahalla ja kärttää itselleen kunnioitusta tuotantopanosten myyjiltä maksamalla, mitä nämä suinkaan ilkeävät pyytää. Ja kyllähän ne todellakin ilkeävät.
Loppuyhteenvetona ja vastauksena nimimerkin kysymykseen, mihin tukirahat pitäisi käyttää, voidaan todeta, että maataloustukiaiset ovat turhaa rahan haaskausta eikä niitä pitäisi maksaa ollenkaan. Kun tuet lakkautetaan, niin ei mene montaakaan vuotta, kun maatalouden tuotantopanosten hinnat alenevat kohtuulliselle ja terveelle tasolle. - Ranua___ 220,97 % 71,73 %
Kinnula__ 181,25 % 68,10 %
Vesanto_ 180,95 % 65,50 %
Kärsämäki 179,38 % 62,65 %
Puolanka 178,07 % 71,28 %
Salla___ 176,35 % 66,03 %
Kivijärvi 175,18 % 71,10 %
Rautavaara 171,21 % 71,90 %
Pudasjärvi 169,68 % 65,25 %
Merijärvi 166,24 % 58,92 %
Perho___ 164,55 % 60,97 %
Taivalkoski 163,10 % 61,72 %
Utsjoki_ 159,73 % 61,20 %
Rääkkylä 158,31 % 62,31 %
Kannonkoski 157,60 % 63,10 %
Posio___ 154,28 % 60,45 %
Ylitornio 154,09 % 57,34 %
Juuka___ 152,71 % 60,04 %
Pihtipudas 152,25 % 61,83 %
Kaavi___ 151,11 % 62,00 %
Enontekiö 150,50 % 62,02 %
Siikalatva 150,18 % 59,18 %
Pielavesi 147,35 % 59,79 %
Pyhäntä_ 146,38 % 57,95 %
Soini___ 146,16 % 59,46 %
Tervo___ 145,32 % 57,36 %
Isojoki_ 143,23 % 58,64 %
Lavia___ 142,24 % 57,16 %
Multia__ 142,07 % 64,28 %
Hyrynsalmi 140,30 % 59,65 %
Suomen yli 300 kunnasta 103 kuntaa ovat sellaisia jotka tarvitsevat elämiseensä muiden veronmaksajien apua vähintäänkin euron yhtä oman kunnan asukkaalta saatua veroeuroa kohti. Listasin tuohon alkuun 30 pahinta loisijakuntaa, joista vielä tuo Hyrynsalmikin tarvitsee jokaista omaa veroeuroa kohti 1,40 euroa valtion tukea.
Lakkauttamalla tulonsiirrot etelästä pohjoiseen ratkaistaisiin Suomen talousahdinkoa merkittävästi. Pohjoisen pienet kunnat, jossa virkamiehet pyörittävät suurella tehottomuudella toimintaansa, joutuisivat yhdistymään ihan omin avuin ja omasta halustaan tehokkaammaksi organisaatioksi.
Sipilän hallituksen kannattaisi lopettaa puuhastelu niin soten kuin kuntauudistuksenkin parissa. Molemmat toteutuvat ihan ilman aikojaan pelkästään sen seurauksena, että tulon siirrot etelästä pohjoiseen lopetetaan.
PS. Tuossa listassa jälkimmäinen prosenttiluku ilmaisee, paljonko kunnan veroprosentin tulisi olla, jotta se selviytyisi omillaan. Eli Ranuan veroprosentti olisi peräti 71,73 %.