helmi-71

helmi-71 profiilikuva
Joulu 2024
Vapaa kuvaus


Suosikkibändit/artistit: AcDc, ZZ Top, Rammstein

Vapaa-aikanani: Käsityöt ja tanssi vievät vapaa-ajasta melkoisen osan

Katson tv:stä mieluiten: leffat, Rillit huurussa ja 70´s Show hymyilyttävät aina

En pidä: Aikaiset aamuherätykset, lumipyry, tupakan savu

Liittynyt 14v sitten
0 aloitusta · 136 kommenttia
Uusimmat aloituksetSuosituimmat aloituksetUusimmat kommentit
Tilanteen purkaminen on pakko aloittaa keskustelemalla. Jos olet jo päättänyt, ettei tämä ole se mitä haluat, niin silloin vain kerrot miltä sinusta tuntuu. Jos jäljellä on toivoa tämän suhteen korjaantumisesta, niin keskusteltava on siitäkin. Älä jää katkeroitumaan, jos tämä ei ole se mitä haluat. Erotaan niitä pidemmistäkin seurusteluista - kuten nuoruuden 6v kestäneestä suhteesta - ja henkiin jäädään ;)
Voi sinnuu. Eihän tuosta tule mitään. Kyllä läheisen sairastumiseen pitää saada aikaa ja tukea. Sinä olet huolesta sykkyrällä ollut käymässä kotona ja miehen mielestä vain juossut vieraissa? Juuei. Sitten vielä tuo lapsijuttu. Äkkiäpäs tuo mielensä muutti. Jos et halua lapsia, niin hankkudu eroon ensimmäisenä tuosta isosta kakarastasi.
Miten asunnon vuokraaminen auttaisi asiaa? Vuokratulot ovat pääomatuloa, josta on maksettava veroa. Jos ajattelit käyttää vuokratulon lainan lyhennykseen ym kuluihin, niin ei sekään mene ihan +-0. Pääomatulon vero jää kuitenkin maksettavaksi.
Jos mies ei suostu muuttamaan, niin yritä myydä omakin osuutesi tuolle muulille. Sanoisin kuitenkin viisaimmaksi yrittää suostutella ukko talon myyntiin. Vain siten pääset eroon miehestä ja mökistä.
Kannattaa käydä pankissa selvittämässä tuota lainakuviota. Pahimmassa tapauksessa pankki ottaa ja myy talon maksamattoman lainan vuoksi. Luottotiedot menevät sitämukaa kankkulan kaivoon. Talon hinta pakkolunastuksen ja -myynnin kautta jää varmasti alhaiseksi.
Anna takaisin samalla mitalla. Älä alistu kynnysmatoksi ja anna toisen repiä itseluottamustasi paloiksi.
”Sä et ole niin ku hyvännäköinen, mutta sellainen joka kelpaa”
V: Ai ootsä mun kanssa vaan pelkän kuoren takia?
”Sun kroppa on ihan kiva… Tavallaan”
V: Niin sunkin kroppa, mutta lihaksia vois olla vähän enemmän ja tota löysää vähemmän.
”Se nainen oli rumempi kuin sä”.
V: Siis mä oon ruma, mut se oli rumempi?
”Mun yks kaveri sano, että sulla on kyllä ihan helvetin hyvä peppu”
V:Kuka kaveri? Ai se X. Mut sehän on tosi söpö/mukava/komee.
Jos ukko ei ymmärrä loukkaavansa, niin sun täytyy vaan sanoa suoremmin. Aikaisemmat suhteet ja loukkaukset toki tekevät kipeää, mutta niitä ei saa kohdistaa uuteen syyttömään kumppaniin. Pidä puolesi.
Et voi pakottaa puolisoasi innostumaan. Lopeta nalkutus ja painostus. Suunnitelmia voit tehdä itse ja sitten vain kerrot ukolle mitä on suunnitelmissa. Toteutus joko ulkopuolisen urakoitsijan toimesta tai sitten sinä (+apuri). Esimerkiksi tapetointi ja maalaus onnistuu "maallikoltakin" - eivät ole rakettitiedettä.
Mulla pysyy työkalut käsissä, mutta yhdessä tekeminen on aina mukavampaa. Mun ex oli vähän samanlainen, hitaasti liikkuva, tapaus. Makuuhuoneen tapetointia harkittiin n 4 vuotta ja muita vielä kauemmin. No nyt saan säätää kämppääni ihan miten lystään ja ex voi vaikka maatua sohvalleen.
Veikkaisin itse tätä samaa. Huono itsetunto yhdistettynä menettämisen pelkoon aikaansaa juuri tuollaista ylikontrollointia ja hysteriaa. Nainen on jo lapsena saanut aina haluamansa. Ei siis ole kasvanut pettymyksiin, eikä ehkä ole saanut kotona tuntea turvallisuutta ja rakkautta. Ehkäpä kiireiset uravanhemat ovat antaneet rahaa halauksen sijaan, joten tälle naiselle lahjat ovat osoitus rakkaudesta.
Sun on nyt vaan sanottava asiat suoraan. Et voi elää tuollaisessa ahdistavassa häkissä. Sulla pitää olla vapaus tavata ystäviäsi. Joko noudatat Jadetten ohjetta tai näännyt itse kaikkein vaatimusten alle.
Hyvä hyvä! Olet hyvin selvittänyt tilanteen itsellesi. Tuo oli kyllä mieheltä todella halpamainen temppu. Ei kuitenkaan taida olla ihan ainutkertaista, että uusi katsotaan valmiiksi ja vanhan nurkissa asutaan. Eipä tarvi väliaikaisasuntoa ;)
Tuollainen puhumaton, äireen passaama, poika todennäköisesti toistaa oppimaansa kaavaa seuraavankin naisen kanssa.
Oikeastaan parempi näin. Mieti mitä olisi tapahtunut isompien ongelmien kanssa, joita elämässä eteen tupsahtaa. Yhteinen keskustelu ja ratkaisun haku ei tuollaisen kanssa onnistu koskaan. Kokemusta löytyy yhdestä vastaavasta mammanpojasta.
Sinä olet yrittänyt hoitaa asioita, puhua ongelmista, taistellut suhteen ja kodin puolesta. Kaikki voimasi on valunut tyhjiin. Mikään annettu lupaus ei ole pitänyt. Olet tuntenut että sinun toiveillasi ei ole mitään merkitystä. Sinusta on tullut kiinteä vakio miehen elämään. Hän ei ikinä usko, että lähtisit - luovuttaisit. Rautavanne kiristää rinnassa ja olo on vaikea - todellakin tuntuu ettei pysty edes hengittämään syvään. Olet minä 3 vuotta sitten.
Joko jäät ja kuolet sisältä tai lähdet ja annat itsellesi mahdollisuuden toipua.
Minä hain avioeron. Kyllä, luovutin vastoin kaikkia periaatteitani.
Talot ja tavarat on pieniä murusia siinä vaiheessa, kun on henkisesti täysin loppu.
Toivon sinulle voimaa repiä itsesi irti, voimaa aloittaa alusta ja toipua.
Olipas todella hyvää tekstiä. Toisaalta pitkässä parisuhteessa noiden muodostuneiden lukkojen avaamien on vaikeaa, jopa mahdotonta. Osittain siksi, että se osapuoli, joka avaa keskustelun ts keikuttaa venettä, saa helposti vain riitaa aikaiseksi. Vaikka yrittäisi puhua "minä tarvitsen, minä haluan" muodossa, niin toinen kuitenkin kuulee "sä et koskaan".
Kannattaisko APn avata keskustelu miehensä kanssa aiheesta "yhdessä vai erikseen".
Kertoa ettei liitto tuossa kuivuneessa tilassa voi jatkua pitkään. Haluaako mies elvyttää suhdetta ja haluatko sinä AP myös tehdä muutoksia? Molempien on sitouduttava suhteen hoivaamiseen, jotta se voisi elpyä. Tahto ja teot ratkaisevat.
"en osaa edes surra, oli ihan epätodellinen olo"
Viiden vuoden yhdessäolon jälkeen, ilman riitoja ja ongelmista keskusteluja ukko vain kasaa tavaransa ja lähtee. Veikkaan että totuus iskee sinuun viiveellä ja tulet vielä tästä kipusi kärsimään. Minä en enää koskaan pystyisi luottamaan tuohon mieheen. Lähti ja jätti, niin menköön. Takaisin ei ole paluuta.
Suoraan toisen naisen luo uuteen ihanaan ja täydelliseen suhteeseen muuttanut mies herää pinkistä päiväunestaan jossain vaiheessa. Todennäköisesti konttaa ovellasi vinkuen "en tiedä mikä mun tuli..." tai sitten vetää uuden naisen tiskirätistä herneet ja muuttaa taas seuraavan unelmadooriksen nurkkiin.
Itsekäs, keskustelukyvytön, joustamaton, mustasukkainen mies - menköön
Etsi parempi
"Ajatko vai käveletkö?" "Josko mä nyt kuitenkin ajaisin"
Joskus on jotunut noita kahta käyttämään apunavigaattorin hiljentämiseen ;)
Ja kyllä olen pysähtynyt bussipysäkille sitä varten, että vaihdetaan sitten kuskia.
Mieti ääneen onko jossain lelukaupassa vielä myytävänä lasten leikkiautonratteja. Niin, että sellaisen voisi ostaa siihen toiselle puolelle.
Kaupunkiliikenne vaatii melkoisesti keskittymistä ja jopa silmät selkään, joten apukuskina toimiva kaakotin häiritsee todella pahasti.
Tuosta saa kyllä mehevän riidan aikaan, joten varaudu siihen.
Voit myös laittaa radion niin isolle, ettei käkätin kuulu =)
No et tietenkään jätä menemättä. Jos haluat mennä ja kyseessä on duunin virkistysreissu, niin ukolla ei ole nokan koputtamista asiaan. Suhteessa on oltava harrastamisen ja liikkumisen vapaus molemmilla. Hyvää käytöstä osoittaa, että ilmoittaa ajoissa kaikista menemisistä. Toki puolisoa on syytä kuulla noiden menojen kanssa, josko jotain pällekkäisyyksiä meinaa tulla. Aikaa on raivattava myös yhdessäoloon, joten ymmärrän "kiellon" jos toinen on aina menossa jonnekkin.
Hyvin sanot. Mahdatko olla nuoruuden exäni?
Viina ja kaverit vei lujempaa kuin parisuhde. Erohan siinä tuli.
Eron jälkeen bailuveikko huomasi, ettei se viina ja kaverit tarjoakkaan niin ihanaa elämää, eikä mun kaltaisia naisia ole 13 tusinassa.

Alkuperäiselle sanoisin, että ottaa aikalisän. Ota se erokortti ja päästä pässi narusta.
Voi olla että käy kuin mulle; sattuu liian kipeästi eikä paluuta entiseen ole. Jos vain jäät kotiin mököttämään, niin ukko kirmaa kahta kovempaa baariin pakoon sinua. Vapaus ei ehkä maistu hyvältä ja voitte palata yhteen - en tiedä - en ole selvännäkijä. Turha tuossa on tapella ja kitua. Vapaus molemmille ja antaa ajan kulua.
Reiluinta olisi maksaa tulojen suhteessa nuo asumiskulut. Toisaalta miksi on juuri nyt pakko muuttaa yhteen? Eikö voisi odottaa, kunnes saat gradun valmiiksi ja opiskelut päätökseen? Tuossa jäljempänä mainitset, että sinun työmatkasi tulisi unelmamiehen ja -kämpän kanssa olemaan 2h...Ei kuulosta ihan unelmalta.
Esitäppäs tälle miehelle ehdotelmana prosenttiosuuksin tehty suunnitelma asumisen kulujen jakamisesta. Jos edelleen inttää 50/50 jakoa, niin sanoisin että anna tyypille koko 100% - vapautta ;)
Olen itse valmistumisen jälkeen joutunut hetken olemaan elätti, kun Kelan mielestä miehen tulot riittivät ja työkkäristäkään ei mitään herunut. Minua asia kiusasi enemmän kuin miestä. Ei meillä riidelty rahasta, edes silloin kun elämä pyörähti toisin päin ja minä kustansin yhteistä arkea.
Jos jatkat yhteiseloa tuollaisen kitupiikin kanssa, niin valmistaudu huolehtimaan tulevaisuudessa omilla tuloillasi itsestäsi ja lapsista - sinähän ne muksut maailmaan pukkaat, joten noin älykäs mies toteaa vastuun olevan tuottajalla =)
Tuossa edellä oli jo muutama hyvä arvaus...Jos viestejä tulee paljon, niin kaikkiin vastaaminen vie älyttömästi aikaa. Minä katson aina lähettäjän ihanneprofiilin ja huomautan mikäli en mahdu rajoihin. Osa viestin lähettäjistä ei ole lukenut, ymmärtänyt tai välittänyt katsoa mitä etsin. Pyrin vastaamaan kaikille, myös kuvattomille. Koska en ole rajannut viestin lähettäjiä, niin saan viestejä sekä pennuilta että papoilta. Ja voin sanoa että se EI OLE ITSETUNTOA KOHOTTAVAA. Etsin kuitenkin oikeaa sisältöä ja uskon sen löytäväni nettideitin kautta.
Tarkista ihannekumppanisi rajaus. Onko siinä liian ankarat rajat vai vaikuttaako se siltä, että etsit huomattavasti nuorempaa? Onko profiilisi liian tavallinen vai oletko siinä lipevä uraohjus?
Tuon määritelmän perusteella minäkin olen täysi pintaliitobimbo.
Kumppanin ulkomuodon on miellytettävä MINUN silmääni (ei se ei ole Geroge eikä Keanu tai mikälie dressmann). Vettä ja saippuaa kyllä pitäisi osata käyttää, eikä kampa tai parranajokone saisi olla tulkittavissa kidutusvälineiksi.
Kyllä kumppanin luonne, arvomaailma ja harrastukset/kiinnostuksen kohteet ovat kuitenkin tärkeämmät.
Vaikka paketti olisi kuinka komea tahansa, niin tyhjäpään kanssa tulee aika pitkäksi. Ja joskus 10-20 vuoden kuluttua siitä ulkokoreudesta on kovin vähän jäljellä.
Mitä se muille kuuluu, kenen kanssa täysi-ikäiset seurustelee? Kyllä se on ihan pariskunnan oma asia, vaikka ikäeroa olisi kymmeniä vuosia. Suski saa ihan rauhassa heilastella 20 vuotta nuoremman rokkarinsa kanssa, enkä sen paremmin Katriakaan mene tuomitsemaan. Kyllä näitä on nähty maailman sivu, kun 50v mies ottaa nuorikoksi sen 20-30v nuoremman daamin.
Kummityttösi ihastuminen lienee tuon ikäiselle ihan normaalia. Tuossa aiemmin miesvm1967 antoi oikeastaan täydellisen vastauksen tähän kysymykseen.
Lähipiirissä suurin ikäero on n41 m57 ja toisin päin n40 m36.
Omalla kohdallani ehdottomat rajat menee -+10v. 50+ ei todennäköisesti pysyisi mun vauhdissa ja 30-:n kanssa tuntisin oloni elukaksi...joko vanhaksi luuskaksi tai sitten puumaksi...ei kiitos...
Olen eronnut. Kun laitoin ensimmäisen hakemuksen ja harkinta-aika alkoi, niin ajattelin että on viimeinen mahdollisuus muutokseen. Ystäväpiirissä kyllä tiedettiin, miten mies laiminlöi parisuhdetta. Hänen parhaat ystävänsä yrittivät myös vihjailla asioiden olevan menossa päin hel...ä, mutta miehen mielestä ei ollut mitään hätää. Asioista kyllä keskusteltiin, mutta muutosta ja tekoja ei vaan tullut. Asiat menivät hyvän alun jälkeen hiljalleen huonompaan suuntaan. Olemme exän kanssa ihan hyvissä väleissä. En kadu eroani. Olen onnellisempi ilman parisuhdetta, josta en saanut mitään. Yksin minun ei ole hyvä olla, joten pienen toipilaskauden jälkeen aloitan etsimisen alusta.
Miehelle oli tärkeämpää työ ja harrastus, kuin parisuhde. Yhteistä aikaa ja yhdessä tekemistä ei ollut. Yritin olla mukana hänen harrastuksessaan, mutta se ei minua kuitenkaan jaksanut kiinnostaa. Yritin ehdottaa yhteistä harrastusta, mutta siitäkään ei tullut mitään. Mies oli lähes kädetön arkisissa kotitöissä ja kaikki kaatui minun hoidettavaksi. Mies sairastui vakavasti ja päätin vielä taistella suhteen puolesta. Minusta tuli paitsi kodinhoitaja, myös sairaanhoitaja. Aloitteeni torjuttiin toistuvasti. Minulla oli kaikki parisuhteen velvollisuudet, mutta ei oikeuksia. Eropäätöstä kypsyttelin lähes 3 vuotta.
Vaimo 2.0 versiossa on virus. Kannattaa etsiä uusimmat päivitykset ja ladata myös virustorjunnan uusin versio. Olethan tarkistanut käyttöohjekirjasta, että olet käyttänyt Vaimo 2.0aa oikein?

PROVO =)
Kuka täyspäinen ottaa puolisoltaan "lelut" pois, kun tämä käyttäytyy "tuhmasti"? Kai teillä on myös kiukkupuuskia varten jäähynurkka?
1 / 7
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt