rosewater

Lihava, kalju ja keski-ikäinen. Mies, jossa ei ole muuta jäykkää kuin käytös.
En juo, en polta, en harrasta yhden illan suhteita, ainoa paheeni on satunnainen valehtelu.
En missään tapauksessa ole perhonen, joka liihoittaa kukasta kukkaan, korkeintaan koi, joka lentää lumpusta lumppuun.
Mistä päästäänkin kätevästi seksuaalisiin saavutuksiini. Parasta mitä olen kuulemma seksin saralla naisystävälleni antanut on uudet patterit.
Lauluääneni on kuin perskarva, yhtä ohut ja epäpuhdas. (Juha Torvista lainatakseni)
Tekijöistä: Jos lapsi tulee isäänsä, se on perintötekijä ja jos lapsi muistuttaa postinjakajaa, se on ympäristötekijä.
Muuten en halua riistää keneltäkään tutustumisen iloa ja riemua, hammastenkiristelystä puhumattakaan.
Sanovat, että riita on oikopolku kahden mielen välillä. Oikopolkuja en hae, löydän niitä kyllä toisinaan.
Kun sitä niin usein kysytään, niin sanottakoon, että nimimerkki tulee Kurt Vonnegutin kirjasta Jumala teitä siunatkoon, herra Rosewater. Kirjaa suosittelen lämpimästi, joskin oma suosikkini Vonnegutilta on Äiti Yö.
[email protected]
Linkit: http://www.jatkoaika.com, http://www.nhl.com/, http://www.telkku.com/, http://www.usatoday.com/, http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/, http://www.mtv3.fi/, http://www.huuto.net, http://www.imdb.com/, http://www.cbc.ca/sports/hockey/hnic/instigator/archive.html, http://www.oulunkarpat.fi/
Kotimaa: ---
Koulutus: ---
Ammatti: Muu
Siviilisääty: ---
Lapset: ---
- Bertuzzi pelasi menneen kauden Vancouverissa ja Kanadan joukkueessa Torinossa, joten ei mene harakoille.
Tuleehan junnuista jatkuvasti uusia pelaajia, mutta tuleeko sieltä sellaisia tyyppejä, jotka osaavat ja pystyvät voittamaan? Meillä oli yksi sukupolvi, joka osasi voittaa ja vaikka taidollisesti heidät pystytään korvaamaan, helpostikin, niin sitä taistelumieltä ja joukkueelle pelaamista ei sitten helposti löydykään.
En ole varma, hakeeko valmentaja sitä fyysisyyttä vai toimiiko seurajohto kannattajien mieliksi. Kannattaa muistaa, että Kärpät on yhtiö, jonka tuote on pääsylippu. - En halua lytätä viestiäsi, mutta haluaisin tuoda esille muutaman seikan, joita voisi kans miettiä.
Ensinnäkin, ehdotat joukkuemäärän supistamista liigassa. Jos joukkuemäärä supistuu, niin miten se lisäisi niiden paikkakuntien määrää, jotka voisivat voittaa mestaruuden? Käytit esimerkkinä NHL:ää, jossa on 30 joukkuetta. Eikö joukkuemäärää pitäisi siis mieluummin lisätä kuin supistaa?
KalPan tilanne on hieman erikoinen. Minusta KalPa pelasi ihan kelpo kauden, vaikka selväksi jumboksi jäikin. KalPan asemaa vaikeutti se, että liiga oli suljettu muutaman vuoden, eikä KalPalla ollut kokemusta liigatasosta. Kärppien ja Pelicansien noustessa liigan ja Mestiksen välillä käytiin sarjakarsinnat, jolloin keväällä Mestiksen huiput kohtasivat liigan viimeisen ja sitä myötä joukkueilla oli selvä käsitys siitä minkätasoisella joukkueella liigaa voi pelata. Nyt KalPa tuli sokkona sarjaan.
Tärkeintä liigan ja Mestiksen kannalta olisikin aukaista liiga ja aloittaa karsinnat uudelleen. Tämä tilanne, jossa karsintoja ei käydä luo vain muuria sarjojen välille ja se muuri tahtoo vain kasvaa kausi kaudelta. Karsinnat olisivat sikälikin hyvä asia, että jos jokin liigaseura kaudesta toiseen konttaa, niin se tipahtaisi ennen pitkää sille kuuluvalle sarjatasolle. Samoin Mestiksessä hyvää työtä tekevät seurat pääsisivät koettamaan välillä liigatasoa. Sillä ei ole merkitystä pystytäänkö jollakin paikkakunnalla liigatasolla pitkään pelaamaan, sillä karsinnat huolehtisivat siitä, että kehityksen pysähtyessä uusia yrittäjiä tulisi tilalle.
Minusta on myös luonnollista, että liigassa on isoja seuroja, pieniä seuroja ja myös keskikastia. Näinhän on jalkapallossakin esimerkiksi Englannin Valioliigassa. On luonnollista, että eräät joukkueet kamppailevat mestaruudesta joka kausi, mutta aina silloin tällöin jokin pienempi seura yllättää. Tämä kuuluu joukkueurheilun lainalaisuuksiin. NHL:ssä ja yleensäkin Pohjois-Amerikan ammattilaisssarjoissa tilanne on toisenlainen. Siellä seurat eivät tee niin sanottua kasvatustyötä ollenkaan, vaan pelaajat varataan draft-tilaisuuksissa. Varausvuorot menevät niin, että huonoin saa varata ensin jne, jolloin huonoimpiin seuroihin tulee lahjakkaimmat nuoret pelaajat. Tällä tavoin sarjaa tasoitetaan.
Minusta SM-liigaa voitaisiin pelata 16 joukkueella, joista kaksi viimeistä karsisi Mestiksen seurojen kanssa. Sarjasta tippumisen pitäisi olla luonnollinen asia, samoin kuin liigaan nouseminen. Pieni voi olla kaunista, joten pari lilliputtia kyllä mahtuu joukkoon. Sitä paitsi tasoerojen kasvaessa näkisimme niitä maalejakin enemmän. - Jere kuitenkin myy brändiä nimeltä HIFK, pitää seuraa esillä ja taitaa myydä melkoisen määrän pääsylippujakin. Tepsissä oli aikoinaan ihan vastaava tapaus, Mauri Eivola. Näitä ristiriitaisia persoonia ilmaantuu aina silloin tällöin ja uskoisin Hifkin paapovan Jereä tasan tarkkaan niin kauan kuin mies tuo seuran kassaan enemmän kuin vie.
- # 33 Mika Pietilä mv --->(?)
# 4 Antti Ylönen p --->(Lukko?)
# 12 Pekka Saarenheimo kh --->Lukko
# 27 Juha-Pekka Haataja vlh --->Lukko
# 60 Vitezslav Bilek lh --->Kladno
# 62 Petr Tenkrat olh --->Bern - Eihän me Kärppä-kannattajat kaikkea sentään haluta, mestaruus vain kiinnostaa. Nyt kun meillä on tältä vuosituhannelta mitaleita jokaista väriä, niin voidaan taas keskittyä voittamaan.
Urheilun mielenkiintoisimpia asioita on se, että eri joukkueilla on erilaiset edellytykset ja lähtökohdat menestyä. Silti lopputulokset ovat aina jossakin määrin yllättäviä. Kuluneella kaudella nähtiin se, että rikkain, kaunein tai paras ei välttämättä ole mestari. Joskus halu voittaa on tärkeämpi kuin se, kuinka taitavia jotkut ovat. Runkosarja on hyvä mittari joukkueiden keskinäisen paremmuuden vertailuun. Pudotuspeleissä ratkaisee paljon tahtotila ja taktinen osaaminen. Mestari on se, jolla on eniten tahtoa ja taitoa, kumpaakin pitää olla. - Täytyy sanoa, etten minä ole kovinkaan innostunut Hyvösen tulosta. Pelaaja ei vaan ole sellainen, joka olisi minun mieleeni. Hyvönen on pätevä pelaaja, sitä en kiistä ja maalintekijät ovat kyllä sinänsä tervetulleita aina. Toivotaan, että niitä onnistumisia tulee ja Hyvönen paikkansa täyttää odotusten mukaan.
- Minusta Jeren pelaaminen ja motivaatiot on HIFK:n ja Jeren välinen asia. Tietysti olisi kiva ollut mies kentällä nähdä pronssipelissäkin, kun sinne olin lipun ostanut. Ehkä Jere unohti, että osa katsojista maksaa lippunsa ja heillä on oikeus myös nähdä se mistä otaksuvat maksavansa.
Silti Jere taitaa olla HIFK:n kannattajien keskuudessa yksi suosituimmista pelaajista, suorastaan se pelaaja, jolla HIFK myy brändiään. Jeren tempaukset, pelaamiset ja pelaamatta jättämiset on lopultakin HIFK:n asia. Uskoisin, että Jerenkin kohdalla asioita punnitessa, sinne positiiviselle puolelle jää koko lailla enemmän kuin negatiiviselle puolelle. - Minusta HPK ei suinkaan ollut heikoin Jalosen valmentajakaudella. Kuten mainitsit, melkoinen määrä pelimiehiä joukkueessa oli. Tosin pitää sanoa, että aika moni pelaaja pelasi uransa parhaan kauden kuluneella kaudella. Tämä on tietysti luonnollista nuorten pelaajien kohdalla, eikä sitä yllätyksenä voi pitää.
Näiden öisäksi muutama hyvä pelaaja pystyi nostamaan tasoaan, mitä voi pitää syynä menestykseen. Näitä oli ainakin Astasenko, Wiikman, Lahti ja Voutilainen. Täytyy myös muistaa, että esimerkiksi Sprukts tuli täysin puskista, oli hyvin lähellä ettei edes saanut sopimusta Kerhoon koeajan jälkeen, silti puhkesi kukkaan. Hämeenlinnassa otettiin riskejä, jotka kannatti. Joukkue voitti mestaruuden, vaikka loukkaantumisiakin oli, tästä esimerkkinä Jani Hassinen, jonka harteille oli kasattu aika lailla vastuuta. Ehkä se oli toisaalta onni, kun sitä vastuuta alkoi kantamaan pelaajat laajalla rintamalla.
Sanoisin, että HPK oli joukkueena hyvä, nimetön kyllä, mutta hyvä. Ja tunnustan, itse veikkasin Kerhoa sijoille 5-8, niin kuin edellisinäkin vuosina. Taas näyttivät pitkää nenää minulle ja monelle muullekin. No, ensi kauden Kerho näyttää todella vahvalta...taidan veikata kärkeen, saas nähdä meneekö taas pahasti pieleen. - Katsohan, aina sitä oppii uusia asioita. Kiitoksia :)
- Rosteri on oikeastaan joukkueen pelaajisto. Rosteri käsittää myös ne pelaajat, jotka eivät mahdu pelaavaan kokoonpanoon. Puhuttaessa leveästä rosterista tarkoitetaan sitä, että loukkaantuneiden tilalle löytyy tasokkaita paikkaajia.
Seura voi tehdä esimerkiksi rosterihankinnan, joka ei välttämättä pääse pelaavaan kokoonpanoon ja tällöin pelaaja tuo loukkaantumisvaraa jollekin pelipaikalle. - Omista uskonnontunneista on aikaa, mutta jotain tuollaista olin muistelevinani.
(oikiasti ajattelen, että kerran Kärppä, aina Kärppä) - Ainakin Hyvösen kanssa ollaan neuvoteltu, se on ollut kyllä lehdissäkin.
Joukkue pelaa voitoista ja mestaruudesta. Joukkue ei voi asettaa tavoitteekseen yleisön viihdyttämistä. Itse ajattelen niin, että jos tykkää kikkailusta ja temppuilusta, niin on syytä siirtyä katsomaan taitoluistelua. En tarkoita tätä pahalla. Pelaajat kuitenkin haluavat vain voittaa tyyliullä millä tahansa.
Huono joukkuehenki on aina vaarallinen tila. Tällöin yleensä kaikki alisuorittaa ja syytellään muita. Kentällä se näkyy haluttomuutena ja silloin on täysin turha odottaa iloista ja näyttävää peliä. Hyvönen pelasi esimerkiksi Jokereissa kuluneella kaudella. Sellaisia otteita en välittäisi nähdä ikinä Kärpiltä vaikka joukkueessa taitavia pelimiehiä olikin. - Eikö se juuri todista SM-liigan tasosta, kun yhä enenevissä määrin pelaajamme kelpaavat ulkomaille? Tason laskiessa ilmiö olisi kai päinvastainen.
Tietysti pitää tuo pelaajakato huomioida. Jonkinlainen kohtuus siinäkin saisi olla. Näkisin tuon kadon merkitsevän sitä, että ulkomailla seuroja hoidetaan paremmin, koska niillä on enemmän rahaa käytettävissä. Tässä nyt pitää seurojen miettiä, että miksi Helsingissä katsojakeskimäärät ovat 7-8000 kun jossakin Bernissä ne ovat 12000. Ruotsin kanssa ollaan aika lailla samoissa lukemissa, silti Ruotsissa on paremmat palkat. Tämä on se huolestuttava asia, koska näyttää, että liigaseuroja ei johdeta kovinaan tehokkaasti.
Tuo pelaajavirta todistaa myös suomalaisen valmennuksen loistavasa tasosta. Poislähtevien pelaajien tilalle kasvaa joka vuosi uudet pelaajat, jotka tosin taas viedään rahakkaampiin kaukaloihin. Uskoisin SM-liigan tason menevän niin, että syksyllä taso on keväästä kovastikin tippunut. Sen huomaa siitä, että syksyn pelit on useinkin ihan mitä sattuu, syötöt menee vastustajille, paitsioita, pitkiä kiekkoja ja muutenkin suoritukset on vähän kuin Mestiksestä. Kauden aikana joukkueet kuitenkin tekee melkoisen hyvää työtä ja keväällä taso on jo se, mikä vuotta aiemmin. - Eiköhän tässäkin nähdä se, että kun joukkueella on hyvä henki, niin pelaaminenkin kiinnostaa. Kärppien kohdalla ei kenenkään kohdalla tullut mieleenkään etteikö peliä pelattaisi. Mikähän siinä on, että Hifkissä motivaation puutetta esiintyi. Kukin sa miettiä, että kummalla jengillä on suurempi palo pelata, kumpi jengi haluaa mennä jäälle ja tehdä parhaansa. Minä ainakin olisin todella huolissani jos omia suosikkejani ei pelaaminen kiinnosta.
- Näillä keskustelupalstoilla nyt huhutaan kaikki mahdolliset pelaajat Kärppiin. Johtunee siitä, että osalla keskustelijoista puuttuu ns suhteellisuudentaju ja käsitys arkipäivän realismista.
Niin Ton kuin Hyvönen ovat molemmat loistavia pelaajia ja nimenomaan maalitekijöitä. Jokainen joukkue tarvitsee ratkaisuvoimaa ja Kärpillä tämä puute on aika lailla silmiinpisttävä. Tenkratin lähtö ei myöskään helpota asiaa. Silti varsinkin Ton ja Hyvönen ovat taiteilijasieluja ja tuulella käyviä pelaajia. Onnistumisten tullessa herrat ovat kuin päivänsäteitä ja heidän osaaminen pääsee oikeuksiinsa. Minua taas epäilyttää juuri ne hetket, kun onnistumisia ei tule. Molemmilla on taipumus valittaa ja käyttäytyä kärttyisästi. Tällöin he unohtavat joukkueen edut ja voivat hyvinkin myrkyttää joukkueen ilmapiirin. Pahimmassa tapauksessa joukkueen sisälle tulee klikkejä, joiden kesken kommunikaatio on joko vaikeaa tai sitten mahdotonta.
Taitoja en kiistä kummankaan osalta, enkä sitä etteikö kumpikin takoisi Kärpissä sen 30 maalia, mutta hinta niistä maaleista voi olla kova.
Jos kysytään, että kuka minulle kelpaisi, niin esimerkiksi Steve Kariya. Hän on yhtä lailla takuuvarma 30 maalin tekijä, mutta luonteeltaan silti joukkueelle pelaava ja sympaattinen kaveri, joka osaltaan toisi hyvää henkeä pukukoppiin. Muitakin on, Kariya oli vain esimerkki. - Minusta SM-liigan taso oli hyvä. vertailu on tietysti vaikeaa ja edllisellä kaudellahan sarjassa pelasi NHL:n työsulku pelaajia, joten vertailu edelliseen kauteen ei sekään ole ihan oikeutettua.
Jos SM-liigaa verrataan muihin sarjoihin, niin ei se huono ole. Kärpät tuli Pietarissa seurajoukkueiden turnauksessa toiseksi häviten finaalin vasta jatkoajalla. Eurohockey tourilla Suomi on kai pärjännyt suht hyvin, joten kyllä se kielii siitä, että liigan taso on varsin hyvä.
Ainakin minusta liiga oli mielenkiintoisempi ja yllättävämpi kuin vuosiin. Monella paikkakunnalla tehtiin hyvää työtä ja finaalit oli suorastaan huikeat. Tämän lisäksi voisi sanoa että Lappeenrannassa ja Jyväskylässä mentiin eteenpäin roimasti ja Lahdessakin piristyttiin. Oikeastaan sellaisia alisuorittaja-joukkueita itse en keksi kuin kolme ja veikkaanpa, että niissäkin se alisuorittaminen loppuu ensi kaudella. - Mikäli pitää samaa tahtia kuin Ässissä, niin neljän vuoden päästä Raumalla juhlitaan hopeaa ja kaupungissa on ennennäkemötän kiekkobuumi.
- Kärppien ketjuista yksi parhaiten toimineista hajoaa, kun Tenkrat lähti Sveitsiin. Ei se uusiutuminen aina hyvä asia ole. On meinaan tuo Tenki sellainen pelaaja, jota on vaikea paikata.
- Jos vielä valmentajaksi tulee Kari Makkonen, niin HIFK:sta tulee todellinen Leila ja Annukka tiimi.
- Jalosen aika Tepsissä oli kieltämättä jonkinasteinen pettymys. Tosin on huomioitava, että Jalonen sai Jortikan jäliltä todella reilusti heikentyneen joukkueen, jonka runko oli keskeisiltä osilta menetetty ulkomaille. Joukkue pelasi aika nihkeät runkosarjat mutta kelpo pleijarit.
Koivun tultua valmentajaksi ehtona olikin joukkueen rungon vahvistaminen. Tepsi taisi Jalosen aikana aloittaa talouden matokuurin, jossa joukkue oli aiempaa selvästi halvempi pelaajapalkkioiltaan.