kamuttaja

Vapaa kuvaus

Koulutus: Yliopisto/korkeakoulu

Aloituksia

163

Kommenttia

5291

  1. Minkä ilon se elämääsi tuottaa jos saat selville kuka olen.
    Jo kaikista noista jota olen kertonut itsestäni on mahdollista luoda sangen hyvä profiili minusta.
    Ei Lieksassa ole kuin yksi henkilö johon ne sopivat ja se henkilö on Kamuttaja eli minä.
  2. Ollessani Ameriikassa en saanut mistään stipendejä eikä mitään avustuksia.
    Itse kustansin kaiken ja tunnetusti siellä on aika kallista opiskelu.
    Tein maatalous ja metsurin töitä välillä (koska niitä osasin) ja niistä saaduilla rahoilla maksoin opintomaksuni.
    Myös opetustehtäväni Yliopistolla liittyi siihen ja se hieman houkutteli jäämään, koska olisin saanut vakinaiset viran (professuuri).
    Kuitenkin palasin Suomeen kun sain loppututkinnot valmiiksi (2 eri alan tutkintoa).

    Yleensäkin olen itse rahoittanut joka ainoan opiskeluni koko elämän ajan.
    Samaan aikaan kun Suomessakin luin niin kävin työssä voidakseni maksaa kaiken.
    Siksi opiskeluni venähti hieman pitemmäksi kuin jos olisin saanut keskittyä yksin opintoihin.
    Osin siksi on tullut tehtyä kaikenlaista haudankaivusta alkaen.

    Olen siis itse ollut maahanmuuttaja aikoinaan, mutta en ole odotellut kenenkään tekevän puolestani jotain, että pärjäisin.
    Itse se on yritettävä ja tätä suosittelisin maahanmuutossakin otettavaksi ohjenuoraksi.
  3. En voi olla koska en syö hyönteisiä.
  4. Muistin pari hommaa joita en ole tehnyt.
    Sirkuksessa apinana ja ovelta ovelle kosmetiikkamyyjänä.
  5. Ai sinä olit siellä.
    Niissä oli paljon ukkoja töissä.
    Minäkin koettelin joskus opintojen lomassa savotalaisen hommia ja totesin, että kovaa on "kun korvesta kannikan kouraansa koppaa".

    Oli kuorimassa kaivospuita Belgiaan, kaatamassa koivuja ja tekemässä niistä metrin halkoa, hevosella ajamassa metsästä puita pienelle sahalle ja juontamassa tukkeja hevosella.
    Myös traktorilla ajoin tukkeja metsästä.

    Kyllä metsurin homma on todella kovaa ammattimiesten työtä.

    Itse kämppien kohtalosta en tiedä kun en asu Lieksassa enää.
  6. Ei tosiaan riitä ratkaisemaan eikä paljon auttamaan asiassa, siinnä olet aivan oikeassa.
    En aio edes yrittää tehdä mitään jos toimintatapoja ei muuteta.
    Päivittäin tulee useita yhteydenottoja, mutta ei asiat etene muuttajien ehdoilla, ei se ole kotouttamista vaan pikemminkin estää kotoutumista.

    Tunnen monia mamuja jotka ovat lähteneet siitä, että he haluavat sopeutua yhteiskuntaamme ja he toimivat sen mukaan.
    Heillä menee hyvin vaikka ei aina niin rahakkaasti, mutta he elättävät itsensä ja perheensä ja heillä on suomalaisia ystäviä.
    Lapsilla on paljon suomalaisia kavereita.
    Tällaisia perheitä minullakin on monia ystäväpiirissäni.

    Näitä tällaisia minäkin auttelen neuvoilla hyvin mielelläni.

    Mielestäni pitää sallia asiallinen keskustelu jossa< tulee esille niin myönteiset kuin kielteisetkin puolet, sekä ongelmat.

    On tärkeä osoittaa heti ensimmäisestä päivästä alkaen, että heiltä odotetaan soputumista Suomen oloihin.
    Sillä välttyisi monilta ristiriidoilta, olen sen huomannut käytännössä.
  7. Otto oli omanlaatuisensa.
    Esimerkiksi kutuaikana kiellettyyn siianpyyntiin hän ei tarttunut.
  8. Wanhalle lieksalaiselle:
    Niin se oli ennen ettei opettajia kiinnostanut osaako käyttää kieltä vaan kielioppi.

    Ollessani aikoinaan USA:ssa opiskelemassa (jossa myöhemmin toimin myös opettajana) eräässä yliopistossa niin huomasin kuinka sinne tulleilla suomalaisilla oli heikko käytännön kielitaito.
    Eräs nuori nainen jolla oli jo yksi ammattiin johtava loppututkinto.
    Hänellä oli koko kouluajan ollut englanti 9 tai 10 ja oli kirjoittanut laudaturin, niin hänellä meni oman kertomuksensa mukaa 2 viikkoa ennen kuin amerikkalaiset ymmärsivät jos hän kysyi missä on WC.
    Tällaista oli suomalaisten ääntäminen.

    Tapasin myös erään suomalaisen hammaslääkärin joka oli tullut jatko-opintoihin, ja hän kertoi joutuneensa aluksi useaksi kuukaudeksi kielenopiskeluun kun ei pärjännyt muuten.

    Nykyään on kielenopetuksen taso korjaantunut aika tavalla.
  9. Tuolla ylempänä annoin hieman esimerkkiä siitä mitä tarkoitin jämäkkyydellä.
  10. Lingvistilaurille:
    Kuten aloituksessani mainitsin olen kertonut jonkin verran kokemuksiani eräässä toisessa yhteydessä.

    Muistan tosiaan kun väittelimme kielten tasosta.
    Silloinen nimimerkki ei ollut lingvistilauri , mutta tunnistin heti.
    Tämä silloinen vastaväittäjäni sanoi minua valehtelijaksi.

    Teoriassa voi olla kielenopetuksessa kaikki hyvin, mutta käytäntö on ainakin täällä etelän suurissa keskuksissa aivan toinen.

    Eräs suuri epäkohta on, että kielen opiskelun ei pitäisi olla vapaaehtoista vaan pakollista.
    Tunnen hyvin monia jotka ovat asuneet täällä jo yli 10 vuotta käymättä ainoaakaan kurssia vaikka eivät osaa suomea kuin muutaman sanan.
    Riittää kun ilmoittautuvat ja hakevat lisärahaa kurssilla käyntiä varten, mutta eivät silti tule, ja kukaan ei tarkista.

    Kun itse pidin kursseja niin jos oli päivänkin poissa ilman todella pätevää ja toteennäytettävää syytä niin potkaisin pois heti.
    Niin minun vetämilleni kursseille tuli sellainen maine, että sieltä ei voi olla poissa jos tulee.
    He pysyivät koska tein asiat selväksi ensimmäisenä aamupäivänä.

    Myös tauot pidin minuutilleen sellaisina kuin ne ohjelmassa olivat, samoin illalla päättymisen.
    Tehtävät piti olla tehty jos aikoi pysyä mukana.

    Samoin työharjoittelu joka kuului vetämiini kursseihin piti suorittaa hyvin jos aikoi saada hyväksyttävän lausunnon minulta.

    Oli tiukka kurssittaja, mutta joka kurssin viimeisenä päivänä he tulivat kiittelemään kädestä pitäen.
  11. Kyllä tarkoitin Heikuraa.
    Hän ei asunut kylläkään kauppalan puolella vaan Timitran suunnassa.

    Heikuralla oli yleensä useampia hevosia ja yleensä hyviä juoksijoita.
    Hänellä oli myös 40- luvun alussa syntynyt poika.
  12. On ollut ja on vieläkin.
    Asukkaita noin 400.
  13. Hieno ja nostalginen kertomus tuo evakkomatka.
    Ne ovat olleet kovia aikoja etenkin meidän vanhemmille.

    Lieksastahan mentiin evakkoon vain Talvisodan aikaan, silloinkaan ei viety kaikkia.
    Jatkosota oltiin kotona.

    Nimiä ei kannata mainita.
  14. Alapitkä on/oli kylä.
  15. Alapitkä on/oli kylä Lapinlahdella.
    Lapinlahdella oli Nerkkoo toinen kylä jossa oli paljon evakkoja.
    Siellä ei ollut pahempia vaikeuksia, mutta Pohjanmaalla oli aika pahoja.
  16. Olin Heikkilän kentällä katsomassa muutaman kerran joitain kilpailuja.
    Ainakin juoksukisat ja jonkun jalkkis ottelun.
    En muista ketä kisailijat olivat, mutta eivät kuitenkaan aikuisia.
  17. Muistan molemmat.
    Hiltusen Empulla oli hyviä hevosia aika usein ja jotkut pärjäsi hyvin paikallisraveissa.
    Heikuralla oli myös hevosia ja ainakin kerran näin erään tänne kirjoittavan veljen ajavan Heikuran hevosta.
    Oli ilmeisesti töissä siellä.
  18. Kyllä minun voimat riitti tuollaiseen siihen aikaan.
    Nyt on suurten leikkausten (syöpä) jälkeen nostorajoitus 10 kg lopun ikää.
  19. Ei ollut tanhio takatalvi se on aivan varma.
  20. On kortisto.
    Melkein metrin nippu joulukortteja, ja puoli metriä pääsiäis kortteja. Syntymäpäiväkorttejakin varmaan kohta toistasataa.
    Kyllä on kortteja.
    21. 233 / 265
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt