marjalanporo

marjalanporo profiilikuva
Joulu 2024
Vapaa kuvaus

Luonne: puhelias, hyväntahtoinen, avulias, huumorintajuinen, joskus ajattelematon, unto uneksija.
Tykkäykset: rap, punk, trash metal, naiset
Ei tykkäykset: trollaajat ja floodaajat

Liittynyt 16v sitten
1 aloitusta · 246 kommenttia
Uusimmat aloituksetSuosituimmat aloituksetUusimmat kommentit
Mitäs te naiset olette sitten niin sovinnollisia ja styylaatte kavereiden kanssa joista ette edes tykkää ? Kyllä nyt aika hyvin haistaa, että onko kaveri puhtain jauhoin kaverina vaiko ei. Jos on pakko pitää yhteyttä, niin järjestäkää asiat siten, että ukko ei ole paikalla, kun tällainen tilanne on edessä. Jos kaveri kuitenkin jatkaa temppuiluaan, niin kyllähän se on entinen kaveri sen jälkeen. Liha voi tietenkin olla heikko ja mieli sekaisin, niin kyllähän sitä voi miehelle hairahdus tapahtua, varsinkin jos nainen tulee ihan tarkoituksena tyrkkynä. Siinä naiset ovat kyllä mestareita, että jos he välttämättä haluavat tietyn miehen, niin kyllä se aika helposti onnistuu, varsinkin jos on ihan mukiin menevän näköinen. Miten pitkäksi aikaa, se on sitten se ongelma, heillekin. Mies kun yleensä tällaisen tyrkyn jälkeen alkaa miettiä, mitä muuta suhteesta voisi pitemmällä aikavälillä saada ja jos "villat" ovat vähäisiä, niin kyllä se siihen kertaan jää. Tyrkyllehän tämä voi olla sitten vain yksi tapa, jolla alistaa ja hallita kaveriansa, joten jos tällainen tapaus on kyseessä, niin mahdollisimman kauaksi tästä tyypistä.
Jos mies ei haaveile rakastetusta/rakastelusta joka päivä, niin hän on

A. Sairas
B. Tietokoneella (ei pornosivuilla tietenkään)
C. Töissä
D. Nukkumassa
E. Haudassa
Tuo vähän riippuu humalan asteesta, koska miesten avautumiset on mun osalta nähty siinä tilassa. Kännissä sitä voi parhaimmalle kaverille ulvoa suruansa ja se ymmärtää, mutta ei missään nimessä poikaporukassa. Silloin puhutaan vain yleisellä tasolla ja sekin muotoa "vaikeata on" tai "kerran jos saisi", riippuen minkälainen miesporukka koostumus on kyseessä. Miehelle tunteiden näyttäminen on tietynlainen kasvojen menetys ja heikkouden näyttäminen ja se on hyvin vaikeata, ellei kyseessä ole ymmärtäväinen kaveri. Sen takia vain sille yhdelle luotettavalle henkilölle voi avautua. Jos sellainen löytyy. Aika harvoilla sellaisia tuntuu olevan, joten osa jää jumiin omaan itseensä ja alkaa joko eristäytyä ja/tai alkoholisoitua tai saada pre 50-villityksen. Ostaa prätkän ja kaataa mimmiä kuin viljaa. Tai ainakin yrittää sitä kovasti.
Selvinpäin sitten on asia erikseen. En ole juuri ikinä saanut palautetta kavereilta, kun ovat selvinpäin, vaikka sillä tavalla luotettava olenkin niissä asioissa. Itse kylläkin puhun aika suoraan asioista, mutta siinä olen kyllä aika poikkeusyksilö ja yleensä siitä saankin palautetta, että "oletpas lörppö".
Sehän on selvä, että kun kaksi ihmistä tapaavat toisensa, niin heillä on molemmilla omat haaveensa ja tulevaisuuden suunnitelmat. Harvemmin ne ovat 100%:sti samoja ja tämähän tietenkin aiheuttaa aika kovalla prosentilla eroja. Joskus aiemmin ja joskus myöhemmin. Myös ihminen muuttuu aikaa myötä ja sekin "tuntematon tekijä" on siinä mukana aikaa myöten. Tähän soppaan kun vielä laitetaan ihmisen seksuaalisuus ja tarve toteuttaa sitä, niin eihän tästä voikaan syntyä kuin eroa ja eron ikävää. Pointti on kuitenkin se, että miksi pitää aina miettiä ja haaveilla liikaa ja tehdä itsellensä raja-aitoja, joita ei voi ylittää. Väkisinkin tästä seuraa pettymyksiä ja haaveiden kariutumisia. Suhteen alussa ainakin pitäisi olla jalat mahdollisimman maassa ja pyrkiä parhaimman mukaan toteuttamaan omia haaveita ja toiveita, mutta ei väkisin. Muuten sitä saa olla yksin aina tai odottaa sitä prinssiänsä tai prinsessaansa vuosikaudet ja hakea siinä välissä irtopisteitä. No onhan sekin tietenkin ihan joillekin mukavaa ajankulua, mutta otetaanpas suhde-asioissakin rennosti. Eikö näin ?
Otahan buranaa ja kuumaa mustaherukka-mehua 1L. Se huiviin ja peiton alle, niin uni maittaa ja parannut nopeasti.
Voiphan se ollakii tai sitten ei.
Se on ihan hyvä, että muussailee näitä omassa päässään oman aikansa. Se kuuluu normaaliin toisen irtipäästämiseen ja oman elämän hankkimiseen takaisin. Tietenkin näistä voisi myös puhua hyvissä ajoin, sen toisenkin kanssa, mutta onhan se tietenkin vaikeata sanoa toiselle suoraan päin naamaa, että "mä en kestä enää tuota sun asennetta. Tää suhde kariutuu tuohon ajatusmaailmaan ennemmin tai myöhemmin". Kaukorakkaudet onkin sitten eri asia ja nehän nyt ovat ihan viattomia ja kuuluvat ihastumiseen. Niistä pääsee aika nopeasti ohitse, vaikkakin ovat yhtä kivuliaita tapauksia.
Jotkut ihmiset kokiessaan ikäviä asioita elämässään, nukkuvat koko ajan. Kun ihminen nukkuu alitajunta tekee töitä vaikean asian käsittelemiseksi ja joskus se alitajunta on vahvempi kuin ulkoinen minä.
Kääk ! Ravustuskausi on vielä päällä. Äkkiä karkuun...
Seura, siinä se on.
Kaksin aina kaunihimpi :)
Me ollaan kaikki nisäkkäitä ja kädellisiä, joille on luonteenomaista kaivata kosketusta ja hellyyttä. Katsokaa lähiserkkujamme apinoita. Ne ovat koko ajan sukimassa ja koskettelemassa toisiaan. Se joka on ilman näitä perustarpeita, näivettyy ja menettää yhden ihmisyyden osan itsestään. http://www.youtube.com/watch?v=HCTJeT2i9QU
Elämä hymyilee. Mielen ja paikan vapaus on hieno asia :)
Höh. Tollasella toopella on varmaan sielu, ruma kuin norsun perse. En edes kehtaisi tollasta retostella. Ei ole kotona käytöstapoja näemmä hankittu. Voimia vaan loukatulle ja toivotaan, että elämä opettaa toopea.
No jos niin kiinnostaa, niin mene vaan tuolle treffipuolelle ja katso nimimerkkihaulla. Ei se nyt niin vaikeata mun profiilia ole "hakkeroida". Ei tartte edes kirjautua. :)
Ei hajuakaan. Meikäkin varmaan on jutellut useamman miehen kanssa ja ajatellut että ne on naisia ja toisinpäin. Noh anonyymiys on ihan hyvä asia. Näyttöillään...
Toivotaan, että tapaat sellaisen, joka tykkää kuunnella ja osaa käsitellä murheitasi. Itsekin olen avoin ja puhelias ja siitä joskus olen joutunut kärsimäänkin muutaman kerran, mutta se on aina paljon parempi puhua, kuin pyöritellä asioita mielessään. Oman itsensä kahlitseminen tiettyyn kaavaan ja käyttäytymismalliin on pahinta itsepetosta mitä voi olla. Itse nyt ainakin pyrin siihen, että olisin yhä se sama nuori mies, jolla oli ajatuksia ja unelmia, mutta joka oli niin perhanan ujo ja kokematon. Ikää on katos karttunut 43 vuotta, niin tässä iässä ymmärtää jo omat tarpeensa ja alkaa elämään elämänkatsomuksensa mukaan. Ja jos kiinnostaa enemmänkin kirjoitella, niin voithan sinä tehdä oman blokin, jossa voit kirjoitella ajatuksia, niin voinhan minäkin tulla sinne vaihtelemaan ajatuksia, siis jos et ole niin nuori, että saan syytteen. Teistä nettideittailijoista kun ei ikinä tiedä :D. Kaikkea hyvää kuitenkin sulle ja pidähän nimimerkkisi, niin voiphan sitä aina laittaa kommenttia, kun sopivasti törmäillään, näillä nettisivujen palstoilla.
No en nyt tosiaankaan :) Näitä juttuja jos lukisi koko ajan, niin pää tulisi kipeäksi. Sen verran ristikkäistä puhumista täällä saa lukea. Sitä kyllä itsekin tekisi mieli sanoa välillä mitä sattuu, mutta siitähän ei sitten seuraa kuin valitusta ja agressiivista vastareaktiota, joten mukavuuden haluisena sitä mieluiten jättää jotkut asiat kertomatta. Jos on paha olla, niin niitä pitäisi mieluiten kertoa kolmannelle osapuolelle ja se voisi sitten kertoa ne vastapäiselle henkilölle. Parisuhteessa varsinkin on hyvä muistaa, että ne parisuhdeterapeutit on erittäin hyvä asia ja sinkuille tietenkin psykiatri, joka ei todellakaan ole mikään pelkkä pillerin antaja, varsinkin jos on valmis satsaamaan noihin palveluihin enemmänkin kuin pelkän pillerinkäynti-reissun. Itse näet kannatan psykoanalyysia jokaiselle ihmiselle kerran elämässä. Vaikka sellainen vuoden sessio, jossa voisi käydä lävitse omia henkilökohtaisia ongelmiaan ja ratkaisuja niiden käsittelemiseksi. Aivan kuten amerikassa on jo monta vuotta ollut ja sitä pidetään jopa trendikkäänä. Ja ilman muuta voi käyttää myös keittiöpsykolokeja, joita täällä netissä ilmaiseksi saa käyttää. Sinänsä siinä vaaditaan jonkinmoista suodatusta. Ikävä-palsta on nyt mulle ja sulle se yksi kanava, mutta se on vain yksi ja aikaa myöten tulee uusia kiinnostuksen kohteita. Mutta mukavahan se on höpötellä sunkin kanssa kaikesta taivaan ja maan välillä näinkin.
Niinhän sitä osaa, kun työkseen kirjoittaa ja vielä ajan kanssa, mutta puhuminen ihan naamatusten on ihan eri juttu. Ja tekeminen vieläkin vaikeampaa, mutta eihän sitä osaa joka asiaa kunnolla :) Olisi varmaan elämä paljon helpompaa, kun voisi pelkästään keskustella sähköisesti vakavat asiat ja sitten hyvänpäivän jutut kasvotusten. Olisi monesti elämä paljon helpompaa, suosittelen. Eipä nämä palstat nyt sen vaikeampaa ole kuin eläminenkään. Ristiriitaista viestiä tulee ja sitä ymmärtää väärin ja tekee vääriä päätöksiä tai tuntemuksia. Mutta mieltä lämmitti kehuminen, kiitos siitä. :)
Ilman muuta irl:ssä on mukavempaa keskustella, mutta keskustelupalstoilla saa keskustella joko nimettömänä tai nimimerkillä tai kuvan kanssa ja olen todennut, että niiltä nimettömiltä saa välistä parhaimmat opastukset ja neuvot asiaan. Siinä ei ole välissä esteenä luontaista kohteliaisuutta, vaan toinen voi sanoa vaikeatkin asiat suoraan päin naamaa. Jos kyseessä on vielä viisas (lue: ei fiksu) ihminen niin palautteet ovat välillä helmiä ja niistä tajuaa uusia asioita. Ystävät ovat tietenkin tärkeitä elämän kannalta, koska ihmisellä on tarve olla yhteydessä toiseen ihmiseen ihan elävässäkin elämässä. Niitäkin on vaan sen verran vähän, joten täytän sitten elämää näillä palstoilla notkumiseen, ainakin toistaiseksi :)
11 / 13
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt