Mikko_Tku
Retkeilyä, valokuvausta, musiikkia harrastava mies.
Kuvassa näkyy delffiinejä. Ei alastonta naista, kuten
jotkut väittävät.
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia8 aloitusta · 1849 kommenttia
- No kerro miten Windowsin aikapalvelin toimii jos se on niin hyvä.
- Linuxilla ei ole mitään ongelmaa ajan kanssa. Vain jos aika heittää paljon ntpd palvelin ei korjaa aikaa, koska siten vältetään vaikka valmistusprosessin ohjauksen virheet. OpenNTPD myös hyvä vaihtoehto koneeseen joka aina päällä. Ajan voi hakea vaikka suomen viralliselta aikapavelimelta, joka on tarkka. Toki ajan voi hakea useammalta palvelimelta. Dokumentaatiossa juttua tarkemmin. Oma kamerakin ja monet muutkin laitteet osaa tuon UTC-ajan. Windowsin saa UTC-aikaa rekisteriä muokkaamalla, mikä ihan suotavaa. On sitten sama aika muiden laitteiden kanssa ja tiedostojen aikaleimoissa ei ongelmia. Windowssia olen käyttänyt niin vähän viime vuosina, että en osaa kertoa pysyykö ajassa. Serverit kyllä hyvin. Tarkempi on sitten PTP - harva sitä kuitenkaan tarvitsee.
- Wikissä juttua tuosta apportista. LTS versioissa oletuksena pois päältä.
https://wiki.ubuntu.com/Apport. Vähän vanha. Voi olla muuttunut kun itsellä vielä 16 lts, missä tuo ei vaivaa. - Kyllä se virhe ilmestyy näytölle myös...ainakin ennen. Apportin voi ottaa pois päältä jos se kiusaa usein.
- Cups varmaan asennettu? voit asentaa vaikka system-config-printer jos ei vielä ole. riippuu paljon tulostimesta toimiiko suoraan.
- Voi olla ihan päivämäärä ongelma jos käytössä Win ja se paikallisessa ajassa. Jos levyn aikaleimat pielessä ajetaan levyntarkistus. Tai sitten syynä huonosti käyttäytyvä ohjelma joka ei sammu oikein. Tuon löytäminen hankalampi juttu. fstab tiedostossa voi määrittää levyn tarkistuksen tai estää sen. Myös trim ajetaan ajoittain.
- upstart, openrc ym. on monilla "selkärangassa" ja yhteensopivuutta yritetty säilyttää. Systemd alkaa olla pakollinen. Itse käytän vielä openrc:tä kun sen hallinta helppoa. En pidä siitä kun valintojen määrä vähenee. Linux lokeissaan hyvin monisanainen. Kaikki ilmoitukset eivät ole vakavia virheitä. Itsellä vielä 16.04 käytössä. 18 sisältää vielä pari itseäni häiritsevää bugia.
- Mikähän tuo ohjelmarivi mahtaa olla? Komentojonoja editoit vaikka nano -w tiedosto. Käännetyn ohjelman muokkaus hankalaa ja ei sovi osaamattomalle.
- Linux on ylivertainen jos osaamista. Harva osaa läppäriinsä asentaa Linuxin. Vanhoilla koneilla tuottavuus voi nousta. Nykyisissä läppäreissä Windows ja työkaluohjelmat eivät takkuile.
Ohjelmointiympäristönä Linux on kyllä hieno. Gentoossa voi yhdellä komennolla vaihtaa kääntäjää. Niitä voi olla useampi asennettuna. Samoin Python ym. Jos haluaa kääntää jonkin ohjelman kehitysversion se onnistuu helposti. Toki noissa ongelmia, mutta siksi ovatkin kehitysversioista. git myös hieno keksintö. Sillä saa helposti ohjelman lähdepuun koneelle ja vielä tietyllä versiolla. Kun noihin tottuu tuottavuus kyllä nousee. - Kameranikin osaa UTC-ajan. Rekisteriä muokkaamalla onnistuu Windows-systeemissä UTC-aika. Kevyt aikapalvelin on OpenNTPD. Suurin osa jakeluista lukee kellon verkosta ja tallentaa sen sammuttaessa. Jos kelloa siirtää tulevaisuuteen (Linuxin mielestä) tulee käynnistyksessä ongelmia. Linux on aina sisältänyt hyvän tuen ajan hallintaan. Ajan saa halutessaan hyvin tarkaksi kun lukee ajan vaikka Suomen viralliselta aikapalvelimelta. Sen atomikello käy tarkasti.
Jos haluaa koneen käynnistyvän tiettyyn aikaan pitää monissa jakeluissa hieman muokata sammutusta, ettei käynnistysaikaa kirjoiteta yli. Esim jos käyttää konetta tallentamaan TV-ohjelmia ajastusten mukaisesti. Tässä suunnilleen se mitä pitää tietää ajasta. - Kysymyksissä olisi hyvä mainita jakelu. Itsellä tässä koneessa ffmpeg version 3.4.5. Jos päivittää uudempaan 4.x versioon voi tulla ongelmia.
- Paras tapa on edelleen käyttää jakelun pakettivarastoa. Itse en ainakaan kaipaa muita. Jos haluaa jotain kokeilla sen voi tehdä virtuaalikoneessa. Ja aina voi kääntää myös lähdekoodista.
- Kernelit vievät tilaa. Samoin ladatut päivitykset. Apt-get clean putsaa ladatut päivityspaketit. Hyviä ohjeita tuli edellä. Yksi mahdollisuus on siirtää vaikka /var kansio toiselle levylle. 30G pitäisi riittää..
- Firefox esr myös minun lempiselaimeni.. Tietyt rajapinnat pysyneet ehjinä kun hallitsen sillä muitakin laitteita.. Ohjaus selaimella. Hyvä selain.
Chromen kyykkäys tuntuu oudolta. Siinä joku muistivuoto tai kirjoittaa levytilan täyteen. Jos niin tapahtuu selain hyytyy. Nopeutta saa pistämällä välimuistin ram-levylle jos muistia on käytössä. Varsinkin jos hidas levy. Chrome näyttää ne videot hyvin, mutta Googlen seurannan saa sitten lisukkeena. - Chromium kokeilematta. Firefox yleensä käytössä. Googlen selain hyvä videoissa. Ruutukin toimii. Ja ei vaadi pulseaudiota. Firefox rikkoi rajapinnan ALSA:lle ja se harmittaa kun mediakoneeseen en haluaisi pulsea asentaa. Samaan koodiin perustuu useampia selaimia - Seamonkey, Pale Moon
- Jos hyvä tuuri ei tarvitse tehdä muuta kuin pistää tulostin koneeseen kiinni. Debianin tuesta eri tulostimille en tiedä. Voi vaatia jonkin ajurin asentamista kun Debianissa ei juuri ylimääräisiä firmiksiä ja ajureita ole. Ubuntu helpompi.
- Loppu ei ihan mahtunut. Tässä loput
Concequently, these bugs only exist
in the fork by Debian. The remaining bugs were caused by Debian's refusal to integrate into their fork the
changes (fixes and workarounds) that were made in the original cdrtools to cope with the incompatible interface
change introduced in the Linux kernel.
Debian is therefore responsible of all the bugs in their fork since May 2004. At the same time, all the bugs
in the original cdrtools were fixed and every new bug in cdrtools is quickly fixed. So almost all of the bugs
in the fork are bugs that never existed in the original cdrtools. These bugs have been documented in the bug
tracking systems from various Linux distros and they confirm the existence of the Debian fork since May 2004.
In September 2006, Heiko Eißfeldt and Jörg Schilling urged Debian to no longer use the original names
for the defective fork. This resulted in the Debian name change to "cdrkit" for the fork from May 2004.
The list of bugs that are specific to the Debian fork from May 2004 was unaffected by the name change from
September 2006. The Debian fork still does not include support for the Linux kernel interface change and
you need to run wodim from a root shell in order to make it halfway working.
The most prominent changes in the Debian fork since September 2007 are:
Removal of Copyright messages, something that no OSS project before did ever try to do
Replacing the working autoconfiguration and makefile system by a half-baken system that even no longer
support all Linux variants correctly
Since May 2007, the Debian fork did get no more than typo corrections, while the original software
meanwhile more than doubled it's features since May 2004.
Ensimmäiset levyt olen poltellut jo 90 luvulla ja siihen riitti hyvin vaatimaton kone nykyisiin verrattua. HP:n asema oli hidas ja nykyisia nopeuksia ei tunnettu. Aseman mukana tullut softa ei kirjoittanut audiolevyjä, mutta cdrdao toimi hyvin. Myös sen aikaisessa Windowsissa. Tuli sitten myöhemmin. - K3b voidaan kääntää useammalla tavalla. cdrecord sisältää vanhaa koodia ja tietoturvaongelmia. wodim on Debianin forkkaus siitä - poistettu suurimpia ongelmia. cdrdao toimii myös.
- En ole aikoihin levyjä poltellut. K3b on kyllä yksi parhaita poltto-ohjelmia. cdrecord osaa polttaa levyn ilman K3b:tä. cdrdao vaihtoehto. cdrecord-ohjelmassa tunnettu tietoturvaongelma ja siksi ei käytössä nykyisissä jakeluissa. k3b toimi aikoinaan jo KDE 3 versiossa hyvin.
Cdrecord käyttää SCSI levykomentoja. Ne täytyy kääntää kerneliin ja myös emulointi cd/dvd asemalle vaikka olisi ide liitännässä. Muistaakseni vielä kernelin lähdepuussa ja jos käännetty niin saa modpropella muistiin. SCSI laitteita en ole aikoihin kääntänyt ja Cdrecord pitäisi olla jo turha. - Mikähän se uudempi ja toimivampi ohjelma mahtaisi olla? Moniin löytyy repo jossa se uusin saatavilla. Moni asia hoituu selaimella. HTPC:ssä en ole huomannut juuri eroa kuvassa ja äänessä päivitysten jälkeen. Toki kun rauta muuttuu niin päivitykset voivat olla tarpeen.
Sisäverkossa oleva kone jolla tietty tehtävä - tiedostopalvelin, digiboxi, ... ei välttämättä tarvitse päivitystä jos toiimii. Musiikkipalvelin jota voi ohjailla vaikka kännylllä ihan kiva. Vanhastakin kotiteatterista saa älyllisen kun siihen liittää tietokoneen joka sisäverkossa. Linux sopii siihen mainiosti. Konsolit sitten pelailuun tai Windows jos haluaa enemmän säädellä. Jos katson TV:tä tietokoneen tv-kortiila ei ikinä saa tulla mitään automaattista päivitystä ja uudelleenkäynnistystä. Ja sen jälkeisiä murheita.