Mikko_Tku
Retkeilyä, valokuvausta, musiikkia harrastava mies.
Kuvassa näkyy delffiinejä. Ei alastonta naista, kuten
jotkut väittävät.
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia8 aloitusta · 1849 kommenttia
- ImageMagick hyvä. Voi lisätä samalla vaikka vesileiman, poistaa metadatan. Terävöinti kasvattaa tiedoston kokoa vaikka järkkärin kuville pieni terävöinti ja saturaatio tekee hyvää.
- Laitteistokiihdystys ei toimi kaikilla ajureilla/näytönohjaimilla. Riippuu myös käyttöjärjestelmästä. Lisää infoa https://www.omgubuntu.co.uk/2018/10/hardware-acceleration-chrome-linux.
Tämä ikävää, koska pienitehoinen laite näyttäsi kyllä videot jos tuki rautakiihdytykselle löytyisi. Esim monet arm korttikoneet. - Kyllä kympissä on kuvienkatseluohjelma ja tiedostonhallinta. Koetappa sillä katsoa Fujin pakattuja raf-kuvia. Tai uudemman Nikonin pakattuja 14 bittisiä nef-kuvia. Toki normaalit jpg kuvat näkyy. Valokuva on sellainen data joka on tallennettu valonherkälle kennolle ja siitä siirretty muistikortille. Tiedostomuotoja tuolle on useita. Varsinkin Fujin X-Trans ongelmallinen ihan LR:lle ja Photoshopille. Linuxin KDE osaa jo hyvin Nikonin, mutta Fujia odotellaan vielä. Tuki on jo jos jaksaa näprätä ja kääntää itse.
- Et näköjään montaa laitetta ole asentanut. Kameran kuvista Win10 ei ymmärrä mitään. Kamera uusi ja siinä X-trans kenno (Fuji). Kun Nikonin vaihtoi uudempaan kuvien katsominen loppui. Piti ajureita asennella. Puhelinta en ole edes kokeillut. TV-kortti ei toimi, mikä harmittaa. Skanneria tai näytön kalibrointilaitetta Spyder en ole edes jaksanut asentaa kun käyttö vähäistä. Studiotason äänikortti lopetti toimintansa. Temppuilemalla sen saa toimimaan Win7 ajureilla ja automaattinen päivitys sitten taas sotkee.
Win10 asennus MS:n sivulta ladatulla levyllä riippuen ympäristöstä voi olla hyvin työläs tapahtuma. Valmistajan asennusmedia, jossa kaikki ajurit helpompi. Maailma menossa siihen suuntaan, että laite toimii muutaman vuoden ja sitten tuki loppuu.
Lisenssisyistä näytönohjaimen ajureita ei ole mukana Linux asennusmedialla. Jos haluaa vaikka OpenCL tuen pitää ne valmistajan ajurit asentaa. Tosin korttikohtaista. Intelin grafiikkapiiri toimii hyvin ilman ajureita, mutta eipä sillä juuri pelata ja OpenCL rajapinta huono. Vain Windows asentaa näytönohjaimen ajurit itse asennan Nvidian sivuilta Nvidian ajurin ja CUDA ajurit. CUDA toolkit myös hauska. - cert.fi varoittaa Marvellin WLAN piirin haavoittuvuudesta. Varsinkin Avastar 88W8897 -piiristä. Tuon omistajat voivat miettiä päivityksiä ja välttää wlan-verkon käyttöä. VLC-ohjelmasta ei ollut mainintaa
- muumipappa3.0 käyttämäsi Ubuntu 14 on hieman vanha. VLC sisältää paljon riippuvuuksia qt ja kde kirjastoihin, joten sitä hankala päivittää uudemmaksi. Paketinhallinnan ulkopuolelta ei kannata asentaa mitään kuin hyvästä syystä. Eikä löydetty haavoittuvuus ole kovin vakava.
“This vulnerability does not affect VLC or MPlayer, because they use LIVE555 only to implement an RTSP client,” Finlayson told HackRead “The bug affected only our implementation of a RTSP server, which these media players don’t use. (VLC does have an embedded RTSP server, but that uses a separate implementation, not LIVE555’s.)” - USB3 ongelmia voi yrittää korjata asentamalla emon valmistajan ajurit. Windowsin asentama ajuri ei välttämättä aina ole hyvä. Windowsin USB3 tuki huono - portit toimivat vasta oikealla ajurilla. Linux tarvitsee melko vähän erikseen asennettavia ajureita Windowsiin verrattuna, missä juuri mikään ei toimi ilman valmistajan ajuria. Eikä aina silloinkaan. Monille vanhemmille laitteille ei ole päivitettyä Windows 10 ajuria. Esim DisplayCAL & ArgyllCMS kalibroi näyttöni Spyder 3;lla, mikä toimii huonosti Win10. Väriprofiilit kuitenkin siirrettäviä eikä käyttöjärjestelmäkohtaisia.
- Kiitos ohjeesta... ymmärsit väärin. LXDE tai XFCE työpöytää en käytä koska värienhallinta puuttuu. Toki niihinkin saa väriprofiilin laitettua ja colord taitaa olla asennettu. Mutta helpompi käyttää työpöytää, jossa väriprofiilin saa asetettua ihan työpöydän asetuksilla. Harva on tainnut näyttönsä kalibroida ja kokeillut toimiiko värienhallinta.
- Pöytäkoneen koppa ikivanha, mutta sisusta päivittyy ajantasaiseksi tarpeen mukaan. LXDE tai XFCE työpöydissä ei muuta vikaa kuin värienhallinta uupuu, mikä hankaloittaa kuvien editointia. Haluan, että kuvat joissa väriprofiili näkyvät oikein.
- Paremmille kuulokkeille voi hankkia kuulokevahvistimen. Hyviä kuulokkeita ei kannata liittää suoraan kuulokeliitäntään. Itsellä PC kiinni tukevassa av-vahvistimessa. Äänen saa kovemmalle jos on millä vahvistaa. Jos haluaa, että lahkeet lepattaa niin siihen tarvitaan watteja ja kunnon vahvistin. Kyllä Ubuntulla sitten ääntä säätää.
- Itsellä myös CD ja DVD levyjen käyttö loppunut. Kaapissa lojuu kirjoittava CD-asema jos joskus pitää joku levy kopioida. DVD asema pöytäkoneessa irrotettu kun tunnistaminen hidastaa käynnistymistä. Levy todennäköisesti rikki.
- Itse olen vuosia vetänyt HDMI-piuhan av-vahvistimeen. Toki sen voi pistää TV-vastaanottimeen kiinni. Toki langattomuudessa etunsa, mutta HDMI piuha siirtää kaiken ilman takkuilua. Voi vaatia hieman xorg.conf tiedoston rukkailua. Samoin .asoundrc jos haluaa muuttaa äänilaitteen oletuksia.
- Huolimattomuutta. Leikkasin ja liimasin ja jäi piste pois tai yksi liikaa. 's/english/suomi/gi *.php toiminee myös. En testannut, mutta idea tulee hyvin esille. Ei hajua miten Windowsissa onnistuu.
- rename 's/.english/suomi/gi' *.php. Rename kirjoitettu perl-ohjelmalla ja voi olla myös eri nimellä. En nyt muista - voi olla rename.pl myös. Vaihtelee eri systeemeissä. En testannut - kirjoitin selkäytimestä.
- Löytyy myös ppa:videolan/stable-daily tai ppa:videolan/master-daily jos haluaa verion 4 testiin.
Noita soittimia on paljon. VLC ei oma suosikkini, kun sillä voi tehdä liki mitä vaan ja vaatii paljon KDE kamaa. Päivittyy kyllä paketinhallinnan kautta. Muille versioille tuskin tarvetta. - Intel sopinee lähinnä leffa ja nettiselailuun. Ajuri avoin ja kernelissä. Vaapi-tuki ei muistaakseni ole oletuksena asennettuna. Nvidialla paras ajuri OpenCl laskentaan. VDPAU-rajapinta purkaa HD-leffat. Kuvien käsittely ja vaikka fraktaalien laskenta onnistuu Nvidialla parhaiten. vaatii suljetun ajurin. Toki kortteja on paljon ja valinnassa mahdollisuuksia. Itse suosin Nvidiaa. Leffakoneessa menee Intelkin. Jos ei pelaa ja halua sählätä ajureiden kanssa Intel ihan ok valinta. AMD korteista ei kokemusta. Niidenkin tuki parantunut.
- su - vaihtaa kotihakemistoksi /root ja antaa root-käyttäjän polkumääritykset käyttöön. Jos käyttäjän kotihakemistoon kirjoitetaan tiedostoja root-oikeuksin se voi aiheuttaa outoja virheitä. sudo on yleinen, mutta on vielä systeemejä, joissa root-oikeudet saa su - komennolla. Miten sudo komennolla kotihakemistoksi /root käyttäjän kansion sijaan?
- OpenElec ehkä helpoin. Netflix kokemusta ei itsellä ole kun en sitä käytä. Netflix ja vastaaviin on kyllä boxeja saatavilla. HD leffat vaatii 64 bittisen koneen ja mielellään 2 tai enemmän ytimiä. Itsellä oli aikoinaan kirjan kokoinen Eeebox leffojen katseluun. Näytönohjain osasi purkaa leffat, joten tehoa ei juuri tarvittu.
- SSD-levyllä olisi hyvä olla tilaa, jotta trim pääsee toimimaan. SSD-levy käsittelee dataa toisin kuin perinteinen levy. SSD-levyjen kestävyys sitä luokkaa, ettei tarvitse pelätä niiden kulumista. Jos tiedostot kovasti pirstoutuneita pitää MFT taulua lukea ahkerasti. Yleensä se on kyllä levyvälimuistissa. Käytännössä koneessa on käynnissä useita prosesseja ja levyä luetaan sieltä täältä. Normikäyttäjälle ei eheytyksestä hyötyä. Se voi jopa hidastaa konetta. Tärkeämpää on, että tilaa on riittävästi. Ext4 ja XFS levyt kun katsoin, niin eivät ole pirstaloituneet parin vuoden aikana.
- IfranView myös paljon käytetty.. Itse tykkään Kodista kun se tukee kauko-ohjainta..Voi löhötä sohvalla ja katsoa TV:stä kuvat .50 000 ei vielä kovin paljon ole kuvia. Työkseen kuvaavat vaihtavat kameraa kun laskuri näyttää 200-400 000.