Mikko_Tku
Retkeilyä, valokuvausta, musiikkia harrastava mies.
Kuvassa näkyy delffiinejä. Ei alastonta naista, kuten
jotkut väittävät.
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia8 aloitusta · 1849 kommenttia
- updatedb turha koska suoritetaan automaattisesti. Jakeluissa hieman eroja mitkä kansiot sisällytetään tietokantaan. Ubuntussa esim /media jätetään pois. Samoin /dev /sys ym järjestelmän käyttämät kansiot. Luvut ei siis vertailukelpoisia.
Levyn tilankäytölle ihan hyviä graafisiakin ohjelmia. du on usein näppärä. Esim du -d 1 -h /usr/. Mielenkiintoisempaa seurata kotikansion kasvua. Itsellä du -d 1 -h /home/digibox/.kodi kertoo kodin vievän liki 1G tilaa. Parametri -d 1 näyttää vain yhden tason puusta. Toki voi kirjoittaa du /usr/ - mutta onko järkeä.
Tiedonhakuun on parempiakin kuin vanha locate. Vaikka KDE:n baloo joka usein asennettuna. - Siinä on riipuvuus vala ppa. En kokeile omassa koneessa asentuuko. Lue vaikka Arch Linux wikistä Conkyn asentamisesta.
Asenna se vala ppa ja sitten sudo add-apt-repository ppa:teejee2008/ppa. Muista päivitys lopuksi. - Mitähän se virheraportti sisältää... Tällaiset valitukset vähän turhia kun ei oikein käsitystä mikä vikana. Itsellä paketinhallinta toiminut hyvin - ongelmat olleet lähinnä erilaisissa riippuvuuksissa jos pitkään ollut päivittämättä.
Lukko voi olla päällä - sen saa pois
sudo rm /var/lib/apt/lists/lock
sudo rm /var/cache/apt/archives/lock
sudo rm /var/lib/dpkg/lock
Jos koneen käynnistää merkkitilaan ilman X luulisi päivitysten lähtevän rullaamaan. - Kyllä Ubuntussa asentuu ihan sudo apt install conky
- Vaikea keksiä syytä kun ei mitään virheilmoitusta. Useampaa pakentinhallintaohjelmaa ei saa ajaa samanaikaisesti. Synaptic ei toimi jos päivitysohjelma on taustalla. Voi kokeilla
sudo rm -rf /var/lib/apt/lists/*
sudo apt-get update
Korjaa virheen jos pakettien latauksissa virheitä. - Tutkiskelin asiaa ja toisessa koneessa ei ole. Kokeile grep . /sys/class/hwmon/hwmon*/name. tuossa koneessa on k10temp ajuri käytössä. AMD lauta
- Riippuu varmaan laitteistosta ja miten se on tunnistettu.
Itsellä
cat /sys/class/thermal/thermal_zone*/temp | awk '{ print ($1 / 1000) "°C" }'
tulostaa
27.8°C
29.8°C
33°C
tvbox@digiboxi:~$
Tämä Lubuntu 18. Kerneleissä eroja ja polut vaihtelee. Vanhemmissa oli /proc kansion alla.
sudo sensors-detect auttaa löytämään oikean modulin mikä pitää ladata muistiin. Käytännössä on amd ja intel emoja. Kaikista emoista ei saa oikeita lämpöjä ulos. Bios käytännössa säätää tuulettimet. apci toki vaihtoehto. - "Oikeusministeriö ei ole yritys. En tiennyt että käyttävät Debiania. Tietääkseni ilmatieteenlaitoksella oli Debian."
En ole varma alustasta, mutta LibreOffice taitaa olla nykyisin. Open Office aikaisemin. Käsittääkseni Suomessa isoin yksittäinen avointa koodia käyttävä organisaatio.
Ilmatieteenlaitoksen kone nyt tuskin Windowsilla toimisi. Sään ennustaminen ja mittausten keruu ei Windowssin alaa. Ilmatieteenlaitoksella Cray XC30 jossa 3420 laskentayksikköä. - Tarkoitin tietysti koneen toimintaan liittyviä tietoja
- Joku conky varmaan helpompi. imagemagick kyllä monipuolinen ja sillä tekee melkein mitä vaan. Lisää tarvittavat tekstit kuvaan ja pistää taustalle.
- Lämpötilan saa myös cat /sys/class/thermal/thermal_zone*/temp
sed:llä voi poistaa ylimääräiset desimaalit. apci myös vaihtoehto.
Kerneliltä voi kysellä liki kaikkea. - Grep näppärä kun haluaa etsiä syötteestä tiettyä merkkijonoa. Esim dmesg | grep sound. Tuossa dmesg tuloste putkitetaan grepille. Voidaan etsiä onko xattr ominaisuus käännetty kerneliin grep XATTR config-4.15.0-29-generic. Onko xttr tarpeen vai ei tiedostojärjestelmässä voidaan olla useampaa mieltä. Lokien lukemiseen riittää usein tail esim tail /var/log/syslog
- Debiania voidaan käyttä yrityksissä joissa satoja koneita. Toimistohjelmien pitää toimia. Mitä pidempään samoja versioita voidaan käyttää sen vähemmän ylläpitokuluja. Kotikäyttäjä voi tykäta uusista asioista, mutta yrityksissä pieni muutos aiheuttaa helposti kustannuksia. Mitä kauemmin työasema pysyy samanlaisena on hyvä asia. FF 52.9 esr on käytössä vielä lisäosien takia. Moni asia hajoaisi jos tuon päivittäisi uusimpaan
- Itsellä ei ole yhtää ohjelmaa asennettuna joka vaatisi Python 3.7. Varmasti ihan hyvä jos käyttää sillä kirjoitettua ohjelmaa.
Manjaro vaikea päivitettävä. Noi jatkuvasti päivittyvät menee rikki ja jos on vuoden päivittämättä niin on isoissa ongelmissa.
snap-paketteja ei pakko käyttää ja itse tuskin moisia asennan. VLC vaatii paljon qt-kirjastoja ja ei itsellä käytössä. Kodi toimii kivammin kauko-ohjaimella, kännykällä ym. VLC löytyy ihan paketinhallinnasta enkä ymmärrä miksi joku snap.
Tykkään käyttää konetta. Olkoonkin vähän vanhempaa kunhan toimii. Jos kuuntelen musaa ihan sama onko kerneli 4.4 vai 4.18. Tuossa välissä rikottu muutama kauko-ohjaimen rajapinta enkä viitsi säätää vaan käytän toimivaa. Jos Manjarossa toimii kauko-ohjain kun pistän siihen kiinni alan heti käyttämään sitä. Ubuntu 18 on rikki sen osalta. Debian tietysti toimii. Itsellä ei uusinta rautaa ja uutta ei hankinnassa kun nykyiset tehot riittää. Täällä on paljon sellaisia joiden mielestä kaikki hyvin kun tulee nätti kuva työpöydalle. Laitteita paljon erilaisia ja kun saanut toimimaan en ala asentamaan jotain uutta. - Pari asiaa. shutdown komento puuttuu liki kaikista Linux jakeluista. Nykyisin on käytössä Systemd ja shutdown on käytännössä linkki tuohon. Yhteensopivuussyistä. Kannattaa tutustua systemd komentoihin. shutdown on aina vaatinut rootin oikeudet. Joissain kotikäyttäjille tarkoitetuissa jakeluissa sammutus onnistuu ilman pääkäyttäjän oikeuksia.
Python hieman hankala. Python 2.7 pitää olla, koska sitä käyttää moni ohjelma. Paljon käyttämäni Kodi esimerkiksi vaatii Python 2.7. Siitä ollaan pyrkimässä eroon, mutta paljon on sillä koodia kirjoitettu. Gentoossa portage on kirjoitettu Pythonilla ja toimii versiolla 3.6 Jos käytössä vanhempi portage joka vaatii vanhemman pythonin on päivitys mahdollista, mutta melko vaativa tehtävä. Käytännössä jokaisessa Linux-jakelussa on ainakin kaksi eri Python versiota. 3.7 ei vielä tarpeen jos haluaa vakaita ohjelmia käyttää.
Debian ei sisällä firmiksiä oletuksena vaan ne pitää osata asentaa erikseen. Erilaisia firmiksiä on liki 1000 ja vievät tilaa levyltä satoja mb. Jos tarvitaan yksi on ihan järkevää asentaa se erikseen. Firmisten lisenssit ovat monimutkainen asia ja en puutu tähän. Kerneli ja siihen liittyvät ajurit laaja kokonaisuus.
Debian ei ehkä paras jakelu kotikäyttäjälle, joka tykkää pelata ja toistaa multimediaa. Isolle organisaatiolle hyvä työpöytäkäytössä.
Manjaro taas soveltunee kehittäjälle tai niille jotka tykkää kokeilla uutta. Jos itsellä olisi vain python 3.7 moni ohjelma ei toimisi.
Kaveri käyttää kirjanpito-ohjelmaa jota ei päivitetty vähään aikaan. Päivitys lopettaisi sen toiminnan jos tekisi versiopäivityksen. Tietyt java, python, gcc nym versiota voivat olla tärkeitä. Manjarossa varmaan jo gcc 8, mutta itsellä ainakin ohjelmia jotka vaatii gcc 6 - Nuoriso toista mieltä. FB alkaa kai olla jo vanhanaikainen. Työhaastattelu voidaan tehdä Skypellä tai jollain muulla viestiimellä. Somessa voi olla mukana, mutta pakollista se ei toki ole. MS valta alkaa olla ohi. Google ja Android alkaa olla jokaisen käytössä. Tilanne muuttunee joskus. Tipahtihan Nokiakin ja Symbian.
- Selain ihan hyvä sähköposteille jos ei paljon käyttöä. sähkäpostin on sysjäyttänyt monet muut pikaviestimet. Mikä arsyttää jos pitää usetai käyttää.
- Itsellä myös U 16.04 pääkäyttis ja muita rinnalla kokeeksi. U 18 tuotti ongelmia muutaman laitteen kanssa. Lirc yksi, jonka uusi versio ei toiminut. Toimivaa ei kanntata heittää pois. Jos tilaa niin levystä voi tehdä imagen dd:llä tai vastaavalla jolloin paluu vanhaan on helppoa. Dar myös mainio varmuuskopiintiin. Mediat voi syncata rsync ohjelmalla. Valokuvia ym. ei kannata pakata.
Päiivityksen onnistuminen seuraavaan versioon riippuu paljon siitä paljonko systeemiä on muokattu. Jos ulkoisa repoja käytössä ja kenties meta-paketteja poistettu p'äivitys ei ehkä onnistu.
Itselleäni home ollut pitkään samalla levyllä systeemin kanssa. Siellä käytännössa vain asetukset ja joitain dokumentteja. Valokuvat ym mediat muilla levyillä. Valokuvia jotain 60 0000 - luku kasvaa kun on raw, jpg, ja editoituja eri versioita. - ubuntu-desktop on metapaketti jota ei tarvita. Se sisältää vain riippuvuuksia. Toki voi katsoa mitä se sisältää ja asentaa niistä ne mitkä luulee tarvitsevansa. ubuntu-minimal yksi tärkeä myös. Metapaketteja voi tehdä itsekin. Eli asennetaan minimal systeemi ja sitten omat metapaketit jotka sitten riippuvuuksineen asentaa loput. Metapaketti htpc voi asentaa vaikka elokuvien katsomiseen tarvittavat ohjelmat.
Metapaketit tärkeitä versiopäivityksessä. Siinä katsotaan ensin metapaketit. linux-generic yksi metapaketti myös. Versiopäivityksessä kone olisi hyvä olla päivitetty - myös täekeimpien metapakettien osalta. - Nyt harmittaa.. Taistelua yhden vanhan koneen kanssa ja nvidian ajuri ei suostunut kääntymään... Äänikin hukassa. Bugi joka korjautuu.. Debianissa jo kuulemma toimiva paketti. Ei se uusi 4.15 vielä toimi kaikilta osin.