Mikko_Tku
Retkeilyä, valokuvausta, musiikkia harrastava mies.
Kuvassa näkyy delffiinejä. Ei alastonta naista, kuten
jotkut väittävät.
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia8 aloitusta · 1849 kommenttia
- Samaa ip osoitetta käyttävät sisäverkossa. Cups käyttää avointa Ghostscriptiä ja HPLIP ehkä HP:n omaa tulkkia. Mutua - kaikki PostScriptiä tukevat tulostimet toimivat hyvin unix maailmassa.
- Kokeile kevyttä työpöytää - vaikka openbox ja kokeile siinä. Jos ei toimi niin joku kodekki voi puuttua. Selaimet eivät osaa käyttää videon rautapurkua. Kokeile vaikka vlc:llä näkyykö HD kuva kunnolla. Jos ei näy syyllinen kenties X:n Intel ajuri.
- Miksi ip pitäisi piilottaa? Useimmilla reititin ja kotiverkko natin takana. Saman ip osoitteen takana usein monta konetta. Selain kertoo tietoa, mutta se auttaa sivujen toiminnassa. Koodia tehdään myös selainkohtaisesti.
- Jos työpöytä ei miellytä voi tehdä itse omanlaisensa. Pohjaksi OpenBox. Paneeliksi alas joku sopiva mitä klikkailla. Palikoita kyllä löytyy erilaisia.
Ubuntussa hyvät pikakomennot. Näppäimistöllä voi ikkunoita vaihdella, avata ja sulkea. Harvoin mitään valikkoa käytän. Päivittäiset softat autostarttiin niin ei erikseen tarvitse avata joka päivä. - Jos soitin tukee cd-text ominaisuutta (Sonyn laajennus) näyttää soitin kappaletiedot. Välivaihe VLC ohjelmalla poistaa metadatan jos sitä on tiedostoissa.
- Jos kokeilet täältä.. https://launchpad.net/~jonathonf/ archive/ubuntu/firefox-esr?field.series_filter=trusty
Jos kone päivittäisessä käytössä miettisin päivittämistä.
Oletko miettynyt vaihtoehtoja? Esim wget tai curl. Jos tiedät osoitteen dokumentin voi hakea komentorillä...tai tiedostonhallinnalla joka tukee ftp, ssh ym.
kevyitä selaimia links, midori, dillo, - Käytännössä kannattaa hankkia reititin. Siitä saa langattoman yhteyden kännykkään ja kannettavaan. Pöytäkoneeseen, TV-vastaanottimeen ym. laitteisiin voi vetää piuhan jos liitäntä kohtuullisen matkan päässä. Itsellä riittää johto seinään ja rasioita on 3 kpl. Taloyhtiön ilmoitustaululla voi olla tietoja mitä tarvitaan. Tapoja netin käyttöön on useita.
- Ehkä vielä voi kokeilla palauttaa luuri tehdasasetuksille. Sitten kortti sisään ja alustus. Lopuksi ohjelmien asetukset läpi ja käyttämään korttia.
- Asennusohjelma tyhjentää levyn. Levy varmaan jo tyhjennetty myyjän toimesta. ssd-levyn puhkikulumista ei tarvitse pelätä. Kestää siihen asti kun tarvitset uuden ja isomman.
- Kone sammuu yleensä painamalla virtakytkintä (pöytäkone). Ennen luovutusta tutkisin kernelin parametreja. Lisää vaikka nomosetset. Merkkitilaan käynnistät text parametrilla. Opettele editoimaan käynnistysriviä. Vika johtunee näytönohjaimen ajurista - se käytössä oleva kerneli eivät ole yhteensopivia.
- ip löytyy myös https://www.moanmyip.com/. Erilaisia on paljon.
- Ohjelmointi vähän kuin ruoanlaittoa. Pitää olla toimiva algoritmi (resepti) joka johtaa hyvään tulokseen. Kaikkea ei kannata tehdä itse. Pastan voi tehdä itse, mutta helpommin saa kaupasta. Samoin paistin. Joku tykkää tietty hirvimetsästä, mutta metsässä kasvanut hirvi ei täytä kaikkia nykyajan direktiivejä. Ei voi mennä kauppaan valittamaan jos siinä oli jotain vikaa. Ilmainen softa ilman tukea voi tulla kalliiksi.
Tietorakenteet. Mitä dataa käsitellään, minne se tallennetaan. Jos tekee kirjapito-ohjelman kannattaa miettiä tietorakenne sellaiseksi, että siitä saa tarvittavan tiedon ulos.
Sitten jaetaan työ osiin. Tehdään vaikka pääohjelma ensin ja tietorakenteet eli globaalit muuttujat. Pääohjelma voi olla vain muutaman rivin mittainen tyyliin alustus, varsinainen ohjelma, lopetus.
Noita sitten jaetaan osiin ja täydennetään kunnes tulee valmista. Kaikkea ei tehdä itse. Jos tarvitaan tietokantaa niin löytyy paljon valmiina. Miten ikkuna piirretään ja valikot tehdään veisi kamalasti aikaa. Nykyään tehdään kai varsinainen koodaus muualla kun ohjelma on suunniteltu valmiiksi. Suunnittelussa ei tarvita varsinaista ohjelmointikieltä vaan joku pseudokieli riittää. Testaus oma työvaiheensa. Koodista löytyy aina virheitä. Ja virheen korjaaminen voi tehdä lisää virheitä. Ja käytetyistä lisäosista voi löytyä virheitä joita ei voi korjata (hirvenpaistissa on toukkia). Valmista ei tule oikeastaan ikinä. - GCC on yksi parhaista kääntäjistä. Mutta sitä en ymmärrä miksi C kieltä joka monella tavalla hankala. Geany voisi olla kokeilemisen arvoinen jos tottunut käyttämään Dev C
- Rawtherapeeta en ole käyttänyt. DT:ssä olen tehnyt aina maskin ja muuttanut sen värejä. En juuri käytä salamaa. ks vaikka https://www.youtube.com/watch?v=cmwc8QCH0wY
- Gimp ja PhotoShop eivät ole välttämättömiä valokuvaajalle. Jos pitää käyttää tasoja, lisätä tekstejä, yhdistellä kuvia, piirustella se ei ole valokuvausta. Valokuvaajille on hyviä RAW-editoreita joissa myös kuvien hallinta mukana. Esim DarkTablessa on noin 50 modulia joilla voi kuvaa säätää. Hyvä lopputulos vaatii osaamista ja ohjelmaan perehtymistä. Aloittelijoille on helpompia softia joissa ei ole satoja nappuloita. Pidän DarkTablea monipuolisempana kuin LightRoomia. Piirusteluun on myös helpompia ohjelmia kuin Gimp ja PhotoShop. Monille riittää perussäädöt ja se, että voi lisätä jonkin tekstin.
- Wikipediaa voi muokata kuka vaan ja sen tiedot eivät ole aina oikeita. Lapsille voi antaa myös värikyniä ja paperia. Nettiin vain aikuisen seurassa.
- Molemmat toimii ihan hyvin kun osaa käyttää. Jatkuvasti päivittyvä Linux on ollut nyt htpc:ssä liki 10 v. Kun rauta vaihtunut se on siirretty uudelle levylle. Toki välillä ollut pitkiä päivitysrupeamia. Siitä ihmeellinen, että isotkin päivitykset suju taustalla ilman uudelleen käynnistystä.
- Annettu koko on maksimi. Sitä voi muuttaa esim mount -o remount,size=4G,noatime /tmp. Jos levyn koko on pieni ja sinne kirjoitetaan paljon pieniä tiedostoja voi nr_inodes optio olla tarpeen. noexec poistaa suoritusoikeuden. Oletus tmpfs koolle on puolet muistista (ei swap). Linux on fiksu ja muistia käytetään vain tallennettujen tiedostojen verran. Jos levy täyttyy tiedostoja siirretään swap-levylle. /run on yleensä ram-levyllä ja jokunen linkkikin viittaa sinne. /tmp voi turvallisesti pistää muistiin, mutta ei /var/tmp. Ram-levy nopeuttaa paljon esim. kernelin kääntämistä. Nykykoneilla riittää muutama minuutti. Hitaalla menee tunteja.
- Rivin
sudo grep /media/ramdisk /etc/mtab | sudo tee -a /etc/fstab
sisältö aukeaa melko harvalle. fstab-tiedosto voi editoida muutenkin.
777 antaa kaikille oikeuden lukea....
/media tarkoitettu lähinnä USB ym medioille
Käyttäkohtaisia väliaikaisia hakemistoja liitetään usein
/run/user/....
Tuossa ramlevyn kooksi valittu 1G. On aika käyttäjäkohtaista riittääkö.
Hitaalla levyllä varmasti nopeuttaa. Jos SSD ja riittävästi muistia niin sitä
käytetään välimuistina kuitenkin.
Netissä löytyy ohjeita miten FF profiili synkataan ram-levylle. Monet ohjeet sopivat lähinnä yhdelle käyttäjälle. - Koskeeko ongelma vain päätettä vai koko työpöytää? Yksi ratkaisu on pistää kieliasetukset autostart tiedostoon joka ajetaan työpöydän käynnistyksen yhteydessä. Merkkipohjaisessa kirjautuessa ajetaan .bashrc (kotihakemistossa) jonne voi lisäillä kieliasetukset. Asennuksessa ehkä jäänyt pois joitain kielipaketteja. Graafisen kirjautumisen yhteydessä pitäisi pystyä valitsemaan myös kieliasetukset.
autostart on kätevä. Sinne voi pistää päätteen, musasoittimen ym. käynnistymään automaattisesti.