Mikko_Tku
Retkeilyä, valokuvausta, musiikkia harrastava mies.
Kuvassa näkyy delffiinejä. Ei alastonta naista, kuten
jotkut väittävät.
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia8 aloitusta · 1849 kommenttia
- Hyvä huomio. En katsonut päivämäärää.
- Helpompaa ostaa pöytäkone johon saa tarpeeksi ulostuloja. Läppäreitä en tunne, mutta harvassa taitaa olla tuki kolmelle näytölle. Jos pakko olla 3 näyttöä niin riittäisikö yhdeksi toinen kone jossa pyörisi vaikka se videoneuvottelu.
- Miksi noin vaikeasti. Etkö voi käyttää sisäverkkoa puhelimella? Sitten ymmärtäisin palvelimelle lataamisen jos pitäisi puhelimia päivittää useita. Itse käytän vanhaa hidasta luuria sisäverkossa lähinnä stereoiden ja pc ohjailuun. Kiva säätää vaikka makkarissa äänen voimakkuutta ja pistää musaa soittolistalle. sim-kortti ei ole ollut paikalla ikuisuuksiin ja päivittyy öisin omia aikojaan.
- Olipas pitkä ketju. dmesg kertoo paljon ja on aina asennettu.
Listasta kannattaa hakea esim dmesg | grep eth kerverkkokortit.
Paljon infoa saa ihan kysymällä kerneliltä. Jos tietää laitetunnukset niin pelkkä
ls /dev/sda* kertoo kovalevyt. lspci kertoo pci väylän. lsusb usb laitteet. ID auttaa esim ID 0471:0815 on kauko-ohjain. Googleen ID niin saa ajurin ym selville. Erilaisia kikkareita on paljon, mutta en ole ikinä tarvinnut. - Aina näitä turhuuksia. Linux niin vähän käytössä, että isommat rahat hakkeroijille löytyy Windows käyttäjistä. Moniin Unix palvelimiin kyllä murtauduttu. Haavoittuvuudet yleensä palvelinsoftissa joita kotikäyttäjille ei juuri käytössä.
Myytti on myös softapalomuurin välttämättömyydestä. Jos ei pyöritä mitään palvelinta koneella noi muurit turhia.
Ilman virustutkaakin pärjää. Kotikansiosta ohjelmien suoritusoikeus pois. Käyttäjältä kaikki ylimääräiset oikeudet pois. Haittaohjelmia vaikea saada asentumaan jos suoritusoikeus puuttuu. Kansiot joissa tärkeää tietoa voidaa muuttaa lukuoikeuksiltaan sellaisiksi, että käyttö vaatii esim toiseen käyttäjätiliin kirjautumisen. Lompakot sun muut voivat olla käteviä, mutta ongelmanssa niissäkin. - Nykyaikaisissa näytöissä oma virranhallinta. Ja miksi on edes näyttö? Etäyhteys ssh:lla onnistuu helposti. GRUB_CMDLINE_LINUX_DEFAULT="text consoleblank=0" pitäisi auttaa. Muitakin tapoja on vaikka pistämällä komento autostarttiin bootissa. X sisältää virranhallinnan, mutta ei toimi kun ei ajossa. oletuksena päällä.
Itsellä on näyttö jossa liiketunnistin. Herää kun sille vilkuttaa. Silti käytän virtanappia pidemmissä kiinnioloissa. - Aloittajalla yliluonnollisia voimia. Jos loitsulla saa koneen tuhoutumaan mihin niitä kirjoja enää tarvitaan. Kaverin kanssa oli suunnitteilla Kirja Ubuntu Uunoille (työnimi). Olisko kysyntää? Maksaisiko joku kirjasta?
- Koneessa on aina useampia "käyttäjiä" kun eri ohjelmia ajetaan eri oikeuksilla. Yleensä joka palvelulla omansa. Itsellä tv-korttia käyttää vdr-käyttäjä. Ryhmään kuuluvat pääsevät sitten katsomaan TV:tä ja muut eivät. Sama tallenteissa.
Näytönlukitus on oletuksena päällä ja se kysyy salasanaa. Joskus siinä oli bugi, että ei päästänyt sisälle koneeseen takaisin. Moni muukin ohjelma vaatii tunnistautumista ja käyttöoikeus tarkistetaan ennen suoritusta. Sammutus vaikka shutdown komennolla vaati ennen rootin oikeuden. Kun systemd tuli sekin onnistuu ilman salasanaa mikä ei aina hyvä. - Pulse on vakiona joka systeemissä nykyään. Äänen ulostulon asetuksia voi pistää myös .asoundrc tiedostoon kotikansioon. Voi valita oletusulostulon, miten resamplataan (oletus 48kHz), myös mikseri voidaan ohittaa jos halutaan sitä parasta ääni ja pistää ääni muokkaamatta vahistimelle. Kotiteatterisysteemi monine kanavineen ja eri äänilähteineen saadaan paremmaksi. Usein myös näytönohjaimessa on ääni kortti. Ammatilaiset käyttävät yleensä jack:ia jolla musiikkilaiteita voi hallita paremmin.
Äänen suhteen Linux on hyvä koska moneen studioluokan äänikorttiin ei saa Windows 10 ajuria tai ainakaan vakaata. Win7 alkaa olla jo vanha, mutta edelleen käytössä kun muuten musat jäisi tekemättä. - sudo do-release-upgrade -d on oikea tapa tehdä versiopäivitys. Sitä ennen päivitykset. Jos muita kuin Ubuntun repoja käytössä tai jotain käytössä olevaa ohjelmaa ei tueta enää miettisin päivitystä.
Onko Amarok enää mukana uudessa Ubuntussa? Tykkään käyttää enkä halua hukata soittolistoja ja tietokannan tilastoja.
Toimiiko jo Lirc eli tuki kauko-ohjaimelle joka rikki ubuntu 18?
Jos käyttää vaikka Tilitintä tai T-laskua en päivittäisi. On ohjelmia joita ei ole mukana uudessa versiossa ja ne poistuvat ja/tai eivät toimi enää. - PostScript tulostimet ovat toimineet hyvin Linixissa. se kun on vähänkuin standardi sivunkuvauskieli. HP:n tulostimet myös hyvin tuettuina.
Markettien muutaminen kymmppien tulostimet tarkoitettu lähinnä kotikäyttöön Windows-koneen seuraksi. Nykyisin mustesuihkutulostimet eivät kuivahda niin helposti. Sama noissa halpuus skannereissa. Niissä laitteen toimintoja on siirretty tehtäväksi ajurilla PC:ssä. Ei ne voi noudattaa jotain yleistä standardia, koska sen lisenssit maksaa jaitteessa pitäisi olla enemmän rauttaa ja softaa.
Adobe teki suuren osan tuloksestaan lisensoimalla PostScriptia. Maailma menossa järkevämpään suuntaan. Pian puhelimissa on yksi piuha joka sopii kaikkiin malleihin. Ehkä joskus tulostimet ja skannerit toimivat yhdellä piuhalla ja rajapinta olisi sama. Toimisivat systeemistä riippumatta. Unix maailmassa oli aikoinaan kaikki PostScriptia ja mitään ongelmia ei ollut. Toki toimivat Winkoneissakin kun ajurin asensi. Asiaa voidaan ajatella niinkin päin, että tehdään laite joka ei noudata yleistä standardia. Kalliit koneet taas ymmärtää yleisimmät tai edes yhden yleisesti käytetyn sivunkuvaus kielen. Siitä nousisi äläkkä jos haulikkoon sopisi vain valmistajan panokset ja joka laukaus maksaisi 20 eur. Tulostimet ja niiden sadat erilaiset patruunat on kummallinen rahastussysteemi. Pidemmän päälle se ei hyödytä ketään. - Asenna, alsa, X ja Openbox aluksi. Sitten lxterminaali. Kun saat X:n käyntiin ja siihen terminaalin asenna loput tarpeelliset. Slim on pieni ja kevyt graafiseen kirjautumiseen. Metapaketit eivät ole välttämättömiä. Gentoo tai Arch linux wiki hyväksi avuksi.
- Kerran kopion teran verkon yli. Noin 6h taitaa olla ihan normaali aika. Jos tuota ei tarvitse tehdä usein niin dd on hyvä ja varma valinta. Muita vaihtoehtoja on Clonezilla, GParted, Mondo Rescue, Partimage. Clonezilla osaa muistaakseni jättää käyttämättä olevat alueet kopioimatta, mutta se ei ole sitten 1:1 kopio.
rsync siitä kiva, että osaa jatkaa kopiointia ja toimii verkon yli. Jos osioita vähän ja ei käynnistyy systeemiä toimii hyvin.
dd tekee sitten täysin samanlaisen levyn. Levyn nimi ja myös uuid arvot säilyvät - millä myös kääntöpuolensa. Kopionnin jälkeen kannattaa toinen nimetä ettei tule sekaannusta kumpi on kumpi. Sisältöä voi päivitellä jälkeenpäin rsyncillä. dd on varma ja tekee levyn joka oikeasti käynnistyy ja toimii jos alkuperäinen systeemi menee rikki. dd tulosteen voi putkittaa myös pakkausohjelmalle jos haluaa säästää tilaa ja hitaalla levyllä säästy aikaakin - Ideana ihan hyvä, mutta ei toteuttamiskelpoinen. Amerikkalaisjäteillä iso osuus markkinoista. Googlen ylivalta pelottava. Ehkä helpompi aloittaa puhelimista. Eurooppalainen puhelin joka ei olisi riippuvainen Googlen kaupasta Jos Google pystyy avoimesta koodista tekemään käyttöjärjestelman, niin kyllä EU maat myös. Jos kriisitilanteessa Google ja muut suuret toimijat estävät verkkoliikenteen monet työt jäävät tekemättä. Monet terveydenhuollonkin järjestelmistä hankittu USA:sta. Tuttu oli juuri siellä tutustumassa. Koneet yhä enemmän päätelaitteita ja datat usein USA:n yritysten hallinnoimilla palvelimilla. Valokuidun datan kopiointi helppoa ja sitä tehdään varmasti. Salaukset saa purettua nykykoneiden teholla. Tietoturva ja riippuvuus amerikkalaisista järjestelmistä oikeasti pelottava. Sähköpostikin usein sama kuin gmail, Tosin jos gmailille syntyy EU versio niin varmaan kaikki senkin viestiti luetaan. Toivottavasti sisältöä ei sentään myydä eteenpäin ja kerätä tietoja käyttäjästä. Vaikka seuranta ei monia haittaa, niin monet tekevät sillä rahaa ja käyttäjä ei siitä hyödy - toki käyttämällä softaa ilmaiseksi.
Peleille on jo Windows ja pelikonsolit. Yleensä yritykset tekevät näitä järjestelmiä. Toki EU voisi rahoittaa käyttöjärjestelmää tekevää yritystä. Nykyaikainen järjestelmä sisältää miljoonia rivejä koodia. Työ on mittava ja useimmat kehitystyökalut amerikkalaisia eikä eurooppalaisia. Gcc on kyllä hyvä kääntäjä, millä voisi aloitella EU koodin teon.
Oma systeemi kannattaisi rakentaa arm-prosujen varaan. Niitä voi valmistaa lisenssillä EU:ssa ilman amerikkalaisia ja niiden yritysten koodia. Windows vielä tuossa huono. Arm on kuitenkin ylivoimaisesti yleisin prosessori, Intel ja AMD alkaa olla marginaalissa. - Tuttua mutta jätän -y valinnan pois. Kerneliä ja joitain muita softia päivitän harvakseltaan.. Päivityksiin liittyy aina riskinsä.
- Levy kummallekin käyttikselle on helppo ja varma ratkaisu.
Itselläni on Windows ja Ubuntu samalla SSD levyllä. Grubin asensin varmuuden vuoksi data levylle. UEFI tuki ollut jo pitkään hyvä Linuksissa.
Boottiongelmat tulevat silloin jos Windowssin joutuu asentamaan uudestaan. Toinen ongelma tulee jos poistaa Grub-lataajan koneelta. Ja aina levy voi mennä rikki. Asennusmedialla pystyy yleensä korjaamaan tilanteen. Rinnakkain toimivat hyvin yhteen. Ongelmat tulevat lähinnä käyttäjän virheistä.
Oletus on aina, että käyttöjärjestelmää asennettaessa myös sen lataaja asentuu ja mahdollinen vanha systeemi poistetaan. Linux on mahdollista asentaa myös turvallisesti rinnalle. - RaspberryPi 4 B 4 Gt:n muistilla taitaa olla hyvä ostos. TV:n kylkeen olen ajatellut jotain Intelin NUC konetta kun siihen saisi levyn tai kaksi sisälle. Jos tarve lähinnä median toistoon ja satunnaiseen netin selaamiseen 4G muistia pitäisi vielä riittää. Näille pikkukoneille voisi olla oma ryhmänsä. Arm eroaa kuitenkin intel koneesta. Vaikka käyttöjärjestelmä perustuu Debianiin on asennus toisenlainen ja ei hajua mille laitteille on tuki käännetty kermeliin.
- Itse olen ottanut optisen aseman piuhat irti emosta kun ei juuri käyttöä. Jos cd bios asetuksissa boottaavana levynä se tutkitaan aina käynnistyksen yhteydessä. Jos sisällä viallinen levy se voi estää käynnistymisenkin. Kone käynnistyy nopeammin kun ei käytä aikaa aseman tutkimiseen. CD mediana vanhentunut. Onhan noita itsellänikin vielä nurkissa. Ei kyllä mitään käyttöä kun usb 3 on nopea ja luetettava.
- Itsellä kestää Lubuntu, Gentoo ym. alle 10s.
Linux on hyvin yleinen kun lasketaan kännykät mukaan. Arm johtaa ytimissä. On liki kaikissa laitteissa. Linux alkaa olla hyvin tärkeä ja monissa alustoissa korvaamaton. Intelin arkkitehtuurissa Windows toimii, mutta on muitakin koneita. Sää jäisi ennustamatta kun Windowssin osuus isoissa koneissa pieni. Windows kone lähinnä päätelaite. Ainakin meillä töissä kaikki data isolla palvelimella, jota win ei pyörittäisi. - Itse leikkaan tallenteet vdr:llä sohvalla istuen ja kaukosäätimellä. Mainosten etsintään on erilaisia plugeja. Xine kirjasto kyllä hieman vanhentunut jota vdr käyttää. Handbrake lienee paras työkalu.