scrg

Vapaa kuvaus

Aloituksia

174

Kommenttia

19703

  1. Itselläni ei ole mitään kompetenssia puhua yleisemmin millaista hoivaa kukakin on vailla tai yleisesti ollaan vailla. Kun se oma näkökulma on varmasti vinoutunut, tietää ja tuntee vain ne muutamat tapaukset lähipiiristä ja nähnyt vähän just tasan yhden hoivakodin arkea. Ja näin se varmaan on suurimmalla osalla: vaikka ei sitten tajuaisikaan että se on vaan yksi näkökulma.

    Ja onhan tuo väestöpyramidin muoto noin yleisemminkin muuttanut tilannetta. Esim. mummollani oli viisi lasta ja periaatteessa varmaan jokainen olisi ollut valmis jollain tavalla aikanaan osallistumaan hoivaan, jos olisi ollut tarvis. Mutta kun kunto heikkeni suht aktiivisesta varsin nopeasti loppuun niin ei sellaista tilannetta oikein koskaan tullut. Ja tuossakin tapauksessa nuo lapset muistelivat, että eihän se mummo heitä koskaan varsinaisesti hoitanut vaan vanhimpia etenkin heidän oma mummonsa ja nuorimpia myös sitten vanhimmat lapset. Ei mummo ehtinyt, kun oli töitä.

    Ja jos tässä kehityksen kehittyessä ihmiset ovat saaneet enemmän pitkää ikää ja terveyttä, niin kuitenkin enemmän pitkää ikää kuin terveyttä.
  2. "Ja yhteiskunta toimii nimenomaan niin, että kaikki sukupolvet vuorollaan ovat veronmaksajia ja eläkemaksujen maksajia. "

    Toimii ainakin ajatuksen tasolla jotenkin noin. Mitään käytännön kokemusta ja jatkuvuutta moiseen ei ole. Yhteiskuntamme on jo niin monta sukupolvea ollut sen verran vauhdikkaan muutoksen kourissa, että monet asiat eivät toimi sukupolvesta toiseen samoin vaan aina eri tavalla. Enemmän eläkesysteemi muistuttaa pyramidihuijausta kuin jatkuvuutta.
  3. Tuskin kannattaa kärpäsestä tehdä härkästä. Maailman sivu on tapahtunut kaikenlaisia rikoksia ja kaikelta ei voi suojautua ennakolta.

    En tiedä miten olisin kenenkään takalistoa voinut olla vartioimassa, kun tämän meidän yhteiskuntamme työnjako kuitenkin perustuu erikoistumiseen. Enkä kyllä odottaisi että lapsenikaan sellaista tekisi.
  4. Kääntää vaan yläsalaisin joka toinen ilta, niin saa pyykkivapaata.
  5. Sitten kun match syntyy, niin miestä tuskin oikeasti kiinnostaa, ainakaan mikään pidempiaikainen.

    Enkä ole minäkään itse käyttänyt, edes poskisauhuja en ole vetänyt.
  6. Mihin se "ilmaiseksi" otettu raha sitten jäisi, jos oletetaan että ei ostoksiin ja/tai kulutukseen?
  7. Tekoälyn on tietenkin helpompi tehdä hyvännäköinen ihminen, koska sellainen syntyy kun "keskiarvoistetaan" suuri joukko naamatauluja. Kauniit ovat kauniita enemmän samalla tavalla ja rumat ovat aina rumia eri tavoilla. Mutta luulisi tekoälyn pystyvän tekemään vaikkapa se Esa Pakarisen näköinen nainen ja ajaa sitten joku Uuno Turhapuro-filtteri.
  8. Se vähän pönäkämpi tekoälyemäntä sai tykkäyksiä aika lailla samaan tahtiin kuin tuo hoikempi. Olisihan nuo samalla vaivalla voineet teettää jonkun susiruman pyryharakan kuvat ja katsoa miten sille käy.
  9. Ei se ollutkaan Mieto vaan Lieto. Lieto Lemminkäinen. Olympiakultaa 18 km hiihdossa 76 eKr.
  10. Suomessahan helposti käy niin, että kun melkein olet juossut bambin kiinni, niin se saapuu järven, joen tai meren rantaan ja pitäisi ryhtyä uimaan ja sitten pitäisi jatkaa märissä kamppeissa ja kylmänä. Ei. Ei onnistu. Siksi Kalevalassakin annetaan tehtäväksi hiihtää hirvi kiinni. Ei tarvitse juosta. Antaa sorkkaeläimen tarpoa lumessa ja liukua se sitten kiinni sulavasti kuin juhamieto.
  11. Mikä muodostuu pullonkaulaksi, riippunee aika paljon sitää, mitä sen tauon aikana on tehnyt. Itselläni oli ekan tossulenkin jälkeen etureidet ihan jumissa. Kun jäällä ja lumella ei niin tarvitse jalkoja nostella, ainakaan kovin pitkään yhtäjaksoisesti.
  12. Älykkyys periytyy äidiltä. Näin sanovat naistenlehdet. Jos näin olisi, niin esim. omia juuriaan ja sukuaan voi tutkiskella aivan uusin silmin. Omille sisaruksille on periytynyt sama äly kuin itselle. Jos äidillä on siskoja, niin näiden lapset ovat älyserkkuja. Minulla ei esim. ei ole. Mutta siten on äidinäidin siskot, joiden lapset ovat äidin älyserkkuja ja näistä naispuoleisten lapset ovat älypikkuserkkuja. Vai pitäisikö heitä kutsua pikkuälyserkuiksi.
  13. En tiedä onko kuumaa tavaraa. Selviäisi parhaiten, jos naiset spermapankista ostaisi siemenet huutokaupalla. Ehkä tuollainen afrikkalaissyntyinen raketti-insinööri markkinoinnissa vetoaisi paremmin kuin vaikka vantaalainen autokauppias tai viitasaarelainen sekatyömies. Laadukkaiden ihmissiementen löytäminen kuitenkin näkökulmasta riippuen on suunnilleen maailman helpoin tai vaikein asia.
  14. Ei taida Elon lukea naistenlehtiä. Siellähän se on kerrottu.
  15. Ifrs:n mukaiset taseet varmaankin näyttävät vähän enemmän siltä, että oma pääoma selittäisi sen, miksi yrityksen osakkeista maksetaan se mitä maksetaan.

    Joku vanha kerrostaloyhtiö on aika havainnollinen esimerkki. Tontti on kirjanpidossa saman arvoinen kuin sen joskus sata vuotta sitten ollut sen ajan rahassa. Itse rakennus ei ole välttämättä enää minkään arvoinen, koska se on voitu poistaa loppuun. Ja jos tontilla on lisärakennusoikeutta se ei näy taseessa mitenkään koska siihen ei koskaan ole liittynyt mitään kirjattavaa. Eikä taseessa ole kertyneitä voittojakaan, koska taloyhtiön ei kuulu tehdä voittoa. Niinpä talon osakkeita/asunnon ostaessaan ostaja kirjanpidon näkökulmasta ostaa hyvin mielikuvituksellisilla "tileillä" olevaa "rahaa" ja joitain taseeseen aktivoituja viimeisiä remontteja. Ifrs:n mukaan sitten taas vastaavanlaisen yrityksen tase pyrkisi kertomaan että tontti on oikessti tämän arvoinen ja rakennus tuon arvoinen jne.

    Samanlaiset kerrostalot sitten asuntorahaston kirjanpidossa elävät ihan omaa elämäänsä. Yhtiö ostaa ja vuokraa taloja/asuntoja ja vaikka suoriteperusteisesti tulot lähinnä ovat vuokralaisten maksamia vuokratuloja, niin kirjanpidolliseen tulokseen vaikuttaa paljon enemmän se mihin arvoon omaisuus kunakin vuonna arvostetaan.
  16. En sanonut sinne päin luvuilla. Koska on oikeudenmukaista verottaa eri yrityksiä samoin perustein, verotukseen käytettävät luvut ovat hyvinkin täsmällisiä. Mutta niiden tarkoitus on vain laskea veron määrä. Niillä on yhteys kirjanpitolain vaatimuksiin, mutta ne eivät ole yksi yhteen sama asia.

    Mainittuihin IFRS standardeihin liittyy mahdollisuuksia ja jopa velvollisuuksia uudelleenarvostaa omaisuuseriä ja tuohon väistämättä liittyy parhaan mahdollisen arvion tekeminen jollakin perusteltavissa olevalla tavalla. Ja tuollainen sitten taas huonosti soveltuu verotukseen, koska siellä lukujen tulisi olla täsmällisiä koska laskelman perusteella sitten raha liikkuu yritykseltä verottajalle.
  17. En tiedä, mutta oletan että poistoero käsitteenä on keksitty juuri siksi, että lainsäädäntövalta on halunnut kannustaa yrityksiä investoimaan: eli verotettavaa tulosta saa pienemmäksi jos kertynyttä kassavirtaa sijoittaa toiminnan laajentamiseen. Eli verottajan suuntaan lasketaan omilla, vähän "vinoutuneilla" luvuilla ja säännöillä. Kirjanpidon määritelty tehtävä on antaa ulkopuolisille sidosryhmille "oikea ja riittävä" kuva yrityksen tms. taloudesta. Ja kertyneet poistoerot sitten kertovat miten paljon verottajaa varten tehty laskelma eroaa "oikeasta". Ja ihan todellisen kuvan saadakseen jokainen halukas voi sitten laskeskella omat laskelmansa liitetietojen ja muun informaation perusteella.
  18. Yksittäisen omaisuuserän kohdalla poistoero tietysti purkautuu, mutta yrityksen jatkuvuuden periaatteella näin ei kumulatiivisesti koskaan tapahdu paristakin syystä. Ensinnäkin ihmisten ja yritysten taloudellinen laajuus kasvaa loputtomasti niin että maapallolla kaikki muu kasvaa eksponentiaalista paitsi maapallo itse, joka laajenee vain maailmankaikkeuden laajenemisen tahtiin, mikä kuitenkin on varsin verkkainen inhimillisten tarpeiden kasvuvauhtiin nähden. Äärimmäisenä alarajana kasvulle rahoitusteorian viisaat ovat määritelleet käsitteen riskitön tuotto.

    Toiseksi rahan arvo alenee, joten samanlainen investointi nyt on kirjanpitoarvoltaan suurempi kuin se oli joskus menneisyydessä, joten uudesta investoinnista voi poistaa paljon enemmän kuin jotain menneisyydessä tehtyä tarvitsee verotuksen kannalta tulouttaa.

    Vaikka uudet investoinnit periaatteessa ovat helpointa ja parasta mitä yritys rahoillaan voi tehdä, niin siitä huolimatta Suomeen ei paljon ole kannattanut investoida pitkään aikaan. On ennemmin kannattanut maksaa vanhojen investointien tuottoja omistajille, jotta he voivat investoida johonkin mihin yhä kannattaa. Poliitikot eivät ole huomanneet tai tahtoneet huomata moista.
  19. Nykyisessä erikoistumiseen perustuvassa talousjärjestelmässä ihmisillä on tarpeita, joita he eivät itse täytä. Jokainen ei siis veistele omaa puulusikkaansa vaan on yrityksiä, jotka tuottavat lusikoita, jotkut lähiseudulle ja jotkut jopa kaikkialle maailmaan. Ja työllistäminen on sitä, että lusikkapaja palkkaa ihmisen myymään, muotoilemaan, veistämään, valamaan, hiomaan, koristamaan ja koelusikoimaan. Siihen missä lusikat kannattaa tehdä vaikuttaa oleellisesti se miten paljon työ maksaa. Kaikki verot maksavat sellaista, mikä ei lainkaan edistä lusikan tekemistä, ei ainakaan lusikan ostajan kannalta.

    Kunnan työllistäminen on sitten niitä temppuja joita joutilaille pitää keksiä, jos työt oikeasti tehdään muualla.
  20. Kannattavuuden mittaamiseksi ei varmaan olisi edes tarpeen laskea mitään tulosta. Mutta se pitää laskea, jotta voidaan määrittää paljonko pitää maksaa veroja ja onko mahdollista jakaa yrityksen rahaa omistajille.

    Ajatuskokeena voi sitten lähteä miettimään miten tuloksen voi painaa alas, jos veroja ei halua maksaa. Voi maksaa ostetuista tavaroista ja palveluista enemmän tai ostaa niitä enemmän. Voi käyttää enemmän rahaa investointeihin. Voi maksaa korkeampaa korkoa lainoista tai ottaa enemmän lainaa. Etenkin kansainvälisesti toimivat konsernit käyttävät näitä kaikkia. Vain laki, hyvä kirjanpitotapa ja mielikuvitus ovat rajana.
    21. 129 / 986
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt