- Äh, anteeksi, klikkasin vahingossa sitä anonyymi-ruutua. Tuo ylläoleva on siis minun tekstiäni. (Perhana, kun joissain muissa yhteyksissä pitää klikata vahvistus palstan sääntöjen lukemisesta, niin tuo ylimääräinen klikkaus tulee välillä automaattisesti.)
- Eihän tällä palstalla ole kyse tienkäyttäjistä vaan veneilystä. Ei minua muuten tien päälläkään karavaanarit haittaa, vaikken itse heihin kuulu. Top Gear taas, vaikka usein ihan hauskaa viihdettä onkin, ei millään tavalla ole viitekehys asialliselle käytökselle tai mielipiteille.
- Viranomaisellakaan ei ole valtuuksia moiseen, ellei sitä pyydä laiturin laillinen haltija (esim. satamaisännän tai bensiksen henkilökunnan muodossa).
Koettakaa nyt uskoa, että LAKI määrää Suomessa sen, mitä saa tehdä ja kuka, ei mikään laituriparlamentti, keskustelupalsta tai "veneilypiirien käytäntö".
Tuo "sanomattakin on selvää" tekstisi on siis silkkaa hevonpaskaa. - Mistä alkaen Porvoo on ollut pääkaupunkiseutua? Tai Lähteelä, vaikka siellä Helsingin kaupungin ulkoilualue ja venesatamakin on?
- Paikkojen hinnoittelu perustuu yleensä aina leveyteen. Pituudellakin toki on merkitystä sen suhteen, miten paikalle mahtuu. Ei tuon kokoisella mitään ongelmia pitäisi vielä olla, tietysti vain osa paikoista on sellaiselle sopivia muttei niistä mitään varsinaista pulaa ole.
Ihan varmasti paikan jostain saa, mutta täksi tai ensi kesäksi ei välttämättä kaupungin paikkaa. - Ei se aina niin ole. Ikävä kyllä lainsäädännössä on aina kohtia, joiden tulkintaa joudutaan hakemaan ns. lain esitöistä, kuten hallituksen esityksestä ja valiokuntamietinnöistä. Esimerkiksi kotirauha; Rikoslaissa puhutaan vain "kotirauhan suojaamasta paikasta" määrittelemättä, mitkä paikat ovat sellaisia. Sen selvittääkseen pitää mennä sinne ns. esitöihin, joista mm. käy ilmi, että asuttavat veneet ovat sellaisia. (Ja ne muuten ovat sitä kokonaan, vaikka jotkut luulevat, että esim. keulakansi ei kuuluisi kotirauhan piiriin; sellaista rajausta ei kuitenkaan ole missään.)
Hallituksen lakiesityksissä on tyypillisesti pitkät esittely- ja taustateksti, jossa kerrotaan, mitä milläkin pykälällä halutaan saada aikaan ja mitä sillä tarkoitetaan. - Edelleenkin: yksityisellä kansalaisella ei ole mitään oikeutta tuollaiseen toimintaan. Voi pyytää siirtämään, mutta itse ei toisen omaisuuteen saa kajota.
Eikä se luvan kysyminen ole mikään pelkkä "tottakai on hyvä" -asia vaan pakko, ilman lupaa ei ole viereen meneminen.
Mielipiteillä asian hyväksyttävyydestä tai "yleisestä tavasta" ei ole merkitystä, koska LAKI on se, jota pitää noudattaa.
Tankkauslaiturin blokkaaja ei riko mitään lakia. Vasta, jos hän kieltäytyy siirtämästä venettä satamaisännän tai bensiksen henkilökunnan kehotuksesta, hän menee yli laillisten oikeuksiensa rajan. - "Kansainvälinen tapa" ei merkitse mitään, kun ollaan Suomen vesialueilla. Täällä noudatetaan Suomen lakia. Keulakantta ei ole millään tavoin rajattu pois kotirauhan piiristä. Asia on varmistettu viranomaisilta.
- Huonoa lainsäädäntöä kaikki tuollaiset epämääräisyydet. Mutta ainakin syvyyden suhteen voitaneen käyttää rajana Tanskan salmia: jos vettä on tarpeeksi sellaiselle alukselle, joka ei syväyksen vuoksi mahtuisi tulemaan niistä salmista läpi, on kyseessä lain tarkoittama "syvä selkävesi".
Anyway, kieltämättä tarvittaisiin tarkennusta. Esim. Porkkalanselkä ja Sipoonselkä näin pääkaupunkiseudun näkökulmasta, ovatko ne laissa tarkoitettuja "avoimia ja syviä selkävesiä"? - Siinä nyt vain on sellainen juttu, että noin toimiessaan (siis ilman sen toisen aluksen päällikön lupaa kyljelle kiinnittyessään ja kannen yli kulkiessaan) syyllistyy rikokseen nimeltä kotirauhan häirintä. Tämä on viranomaisilta varmistettu asia.
Tankkaus- tai septilaiturin tukkiminen on tökeröä mutta ei rikos. Omankädenoikeus sen sijaan on aina rikos. - Luepas tarkemmin. Päällikkö pitää olla, mutta tuo pätevyysvaatimus koskee vain huvialuksia. Huvialus taas on lain mukaan yli 24 m pituinen, se kerrotaan heti lain kolmannessa pykälässä (määritelmät).
- Kaupunkien paikoille on yleensä jonoa eli todennäköisesti ainakin yhden kierroksen (vuoden) yli joutuu odottamaan. Uudet hakijat käsitellään jonojärjestyksessä, ei mitään arpajaisia.
Seurojen satamissa yleensä on heti vapaita paikkoja, mutta useimmilla seuroilla on jonkinlainen liittymismaksu tai ensimmäisen veneen rekisteröintimaksu, lisäksi tietysti vuotuinen jäsenmaksu tulee maksettavaksi. Itse venepaikan hinta vaihtelee seuroittain paljonkin, jotkut ovat jotakuinkin samaa tasoa kaupungin suoraan vuokraamien paikkojen kanssa, jotkut selvästi korkeampia.
Lisäksi on tietysti joitain kaupallisia satamia, joista voi vuokrata venepaikan, jotkut taitavat myydä jopa laituripaikkaosakkeita.
En tiedä, mitä tarkoitat "keskiarvoa isommalla" veneellä. Olemassaolevan venekannan keskipituus lienee yhä alle 10 metriä, vaikka vähien tällä vuosituhannella myytyjen purjeveneiden keskimitta kuulemma onkin 37 jalkaa eli reilut 11 metriä. Sen kokoisille löytyy helposti paikka. Veikkaisin, että haastetta alkaa tulla vasta, jos kyseessä on katamaraani tai yli 15-metrinen. - Kyllä siinä aina toisinaan ihan normihuviveneetkin rupeavat etuilemaan.
- Mistä sinä sait päähäsi, että me liikkuisimme liukunopeuksilla? Urpo olet itse.
- Kertokaas amatöörimerenkulkijalle, mitä tuo mainittu sekamiehitys tarkoittaa työehtojen kannalta, ts. tarkoittaako se vain sitä, että suomalaisella laivalla saa olla muitakin kuin suomalaisen passin duunareita vai eroaako myös työehdot, ts. saako vaikka filippiiniläiseen täkkäriin soveltaa muita kuin suomalaisen TES:n ehtoja?
- Tyly totuus nyt vain on se, että lakko on duunarin ainoa ase. Jos lakkopelotetta ei ole, ei työnantajaa pahemmin duunarin toiveet tai tarpeet kiinnosta. Näin se on joka alalla.
- Eihän ne pienemmät ole isokaan riski, koska ne ajavat hitaammin ja pystyvät itsekin väistöliikkeisiin vielä lyhyeltäkin välimatkalta.
- Savonlinnan Kyrönsalmeako tarkoitat? Voi olla, ainakin rannalta katsoen siinä aika hyvin virtaa.
Minua nyt lähinnä kuitenkin kiinnostavat meriolosuhteet (sisävesisäännöthän ovat voimassa myös rannikolla) ja tuohon aloittajan mainitsemaan Hevossalmeen tuo sääntö ei päde.
Tosin aloitushan nyt oli joka tapauksessa trolli, koska kuten muutkin totesivat, Hevossalmessa kuljetaan liikennevalojen mukaan sillan ollessa auki. - Pitipä katsoa, kun en minäkään moista muistanut. Onhan siellä moinen, mutta siinä on edellytyksenä, että ko. paikassa on "vuolas ohjailuun vaikuttava virta". Ehkä Strömmaa lukuunottamatta ei merialueilla taida oikein päteä. Joet ovat asia erikseen.
- Viime kesänä. Laiturifasiliteetit ovat hienot, polttoainemyynti (automaatti) ja septityhjennys löytyy. Suihkutilat olivat ainakin viime vuonna hiukan "vaiheessa". Kuulemma sinne ollaan avaamassa ravintola, jolla on Michelin-tähti tavoitteena.