- Heti vahingonkorvauslain alussa sanotaan, ettei se koske "sopimukseen perustuvaa" korvausvastuuta. Myönnän oitis, etten ole varma, tarkoitetaanko tällä myös sopimusta, joka vähentää sopijaosapuolen vastuuta mutta uskallan olettaa niin.
Kuluttajansuojan merkitys on sitten avoin kysymys, siitä ei taida tällaisissa olla oikeustapauksia. - Pohdintasi tuottamuksellisuudesta näyttää ihan validilta. Sivuutat nyt kuitenkin sopimusvapauden merkityksen: sopimus, jolla osapuolet toteavat, että toisen osapuolen vastuu mahdollisesta tuottamuksellisesta vahingosta poistuu, on täysin pätevä. Nähdäkseni tuo aloittajan mainitsema lause satamasäännöissä on juuri sellainen. Tämä siis todellakin oletuksella, että se lause on suoraan sopimuksessa tai että sopimuksessa osapuolet sitoutuvat niihin satamasääntöihin, joissa se on. Esimerkiksi oman seurani venepaikkasopimuksessa on kohta "seura ei ole vastuussa..."
En olisi kovin luottavaisena lähdössä käymään oikeutta veneenomistajana tuossa tilanteessa.
(Vilkaisinpa varmuuden vuoksi vertailuksi Helsingin kaupungin venepaikkasäännöt, tarkemmin sanoen nimeltään vuokrasopimusehdot. Siellä rajataan kaupungin ("vuokranantaja") vastuuta vain sikäli, että "Vuokranantaja ei vastaa myrskyn, tulvan, epänormaalin säätilan tai muiden poikkeuksellisten luonnonolosuhteiden aiheuttamista esine- tai henkilövahingoista. ") - Sanoinko mitään "tullessa nappaamisesta"? Tai sanoinko sen olevan helppoa? Kyseenalaistin väitteen sen mahdottomuudesta.
Kolmei vaihtoehtoista menetelmää tulee mieleen oikopäätä:
1) mainitsemasi apujolla
2) pitkä keulaköysi ja rauhallinen peruuttelu
3) "mooring"- systeemin muunnos eli toisen poijun köysi (tai vaikka molempien vedettynä poijusta laiturilenkkiin kiinni. - Todennäköisesti se lauseke kyllä vapauttaa satamanpitäjän vastuusta jokseenkin täydellisesti, kunhan "viittausketju" on kunnossa, ts. veneenomistajan allekirjoittamassa sopimuksessa on viitattu ko. sääntöihin ja velvoitettu niitä noudattamaan (tai teksti on itse sopimuksessa).
- "Mitä taasen tulee kolmannen osapuolen vahinkoihin, eli kun 1 vene riistäytyy irti ja saa vahingon aikaiseksi naapuriveneeseen, mikä on kiinnitetty sataman määräysten mukaisesti, niin viulut korvataan tyypillisesti irti päässeen veneen vastuu vakuutuksesta."
Tuohon ei kannata luottaa. Aiheesta oli taannoin Vene-lehdessä (11/2009) juttua; vakuutusyhtiöillä on noista sellainen ikävä tulkinta, että vastuuvakuutus ei koske noita tapauksia vaan kolmas osapuoli nuolee itse haavansa.
Toki, jos jollakulla on esittää uudempi vakuutusyhtiön tulkinta tai peräti oikeustapaus, niin mielenkiinnolla nähtäisiin? - Suurella todennäköisyydellä maksat itse, jos et ole niitä sataman sääntöjä noudattanut. Siinä ei ole pahemmin merkitystä sillä, onko se hankalaa vai ei, venepaikkasopimus sitoo sinut niihin. Jos olit kiinni kahdessa poijussa ja toinen pettää, niin sitten on jotain eväitä karhuta satamanpitäjältä. Ellei sitten sopimuksessa ole jotain "pientä pränttiä", joka poistaa satamanpitäjän vastuun...
Mutta kuten Joakim tuossa näköjään sanookin, merkitystä on silläkin, miten hyvin poijuja on huollettu. Ja kaikkein päällimmäisenä ovat joka tapauksessa venepaikkasopimuksen ehdot. - Miksi kaksoiskiinnitys olisi mahdoton (olettaen, että poijuja on oikea määrä eli 1 per venepaikka)? Puuhaa se tietysti aiheuttaa ja edellyttää sitäkin, että jokainen osaa todella kiinnittyä oikeisiin poijuihin eli ei missään vierassatamassa kyllä toimisi?
Missäs fendarit, jos kolhuja tuli? - Ei se lain silmissä ihan noinkaan mene. Laki- ja asetusteksti on hiukan epämääräisesti kirjoitettu, luultavasti siksi, että sen 1980-luvun alussa laatineet ovat ajatelleet kaikkien tulkitsevan sen samalla tavalla (mikä on esimerkki huonosta lainkirjoitustavasta). Ajatus on kuitenkin selvästi se, että seuralippua saa käyttää vain veneessä, joka on kyseisen seuran venerekisterissä, toisin sanoen seura päättää, missä veneessä sitä saa käyttää. Käytännössä se merkitsee kai poikkeuksetta sitä, että veneen omistajan pitäisi olla seuran jäsen, tuskin mikään seura hyväksyy rekisteriinsä muita veneitä.
Sen sijaan SPV:n ohjeissa oleva vaatimus, että seuran jäsenen pitäisi olla mukana veneessä, ei perustu millään tavoin lainsäädäntöön. Ei edes väite, että pitäisi olla mukana jokin todistus veneen rekisteröinnistä ko. seuraan eikä sekään, ettei vene voisi olla usean seuran rekisterissä.
Käytännössä on tietysti jokseenkin mahdotonta, että mitään sanktioita kenellekään voisi seurata siitä, että joku käyttää huviveneessä seuralippua lainvastaisesti, ihan siksi, ettei viranomaisilla ole mitään mahdollisuutta vesillä todentaa, ettei vene olisi sen seuran rekisterissä, jonka lippu sillä on perässä (jos virkamies kysyy SPV:n mainitseman todistuksen perään, hänelle tietysti todetaan, ettei vaatimus perustu lakiin ja todistus on kauan sitten käytetty nuotionsytykkeeksi).
Kokonaan toinen asia on, että koska seuralippu rinnastuu tavalliseen Suomen lippuun, koskevat sitä myös lipunhäpäisyä koskevat säännökset (jotka tosin ovat typeriä ja pitäisi välittömästi kumota). Joten jos käytät seuralippua vaippoina ja jäät siitä kiinni, niin sakkoja voi tulla. Kuuluit sitten ko. seuraan tai et. - "Kuinkahan monta purjevenettä tekee sanotaanko yli 2 viikon kesälomareissun? Muutama tuhat? Ehkä 3 tuhatta? "
Melkeinpä veikkaisin, että ei niin moni. Jopa tuo "toistatuhatta käy Tallinnassa" haiskahtaa liioittelulta. Eihän minullakaan tietysti mitään tilastoa ole, Tallinnan vierassatamien isännät ehkä osaisivat arviota esittää. Mutu on kuitenkin se, että määrä jää selvästikin alle tuhannen. Purjeveneiden yöpymisiä toki on varmasti nelinumeroisesti, mutta aika moni vene on 2-3 yötä, jotkut pidempäänkin. - Eiköhän tärkein peruste kuulua seuraan USEIMMILLA ole laituri- ja telakointipaikka sekä mahdolliset saaritukikohdat.
Tuo viimeisen virkkeesi kommentti on sitä lajia, että olisi kiva tietää veneesi rekkari. SINUA en nimittäin halua auttaa missään tilanteessa. Jolly Roger on vähintään yhtä kunniallinen kuin mikään kansallislippu. Perehdy vähän historiaan! - Matkaveneilijöiden kohdalla ei mielestäni ole tuollaista selkeää eroa purje- ja moottoriveneilijöiden lipunkäytössä vs. liputtomuus. Mutta se kaikkein yleisin venetyyppi eli avoimet perämoottoriveneet muuttavat jakauman, kuten jo sanoin.
Tottahan se tietysti on, mitä sanot: ei lippu juuri mitään todella tarpeellista informaatiota anna, jos unohdetaan se, että köysiä vierassatamassa vastaanottava voi muun kuin Suomen lipun veneen perässä nähdessään (etenkin suomalaisen rekisterinumeron puuttuessa) varautua siihen, ettei veneessä ehkä ymmärretä suomea. - Ei oikeastaan ole. Mutta sotalaiva voi kansainvälisillä vesillä (ja tietysti omilla aluevesillään, jos ko. valtion laki sen sallii) pysäyttää huviveneen tarkastusta varten, jos veneen kansallisuudesta on sotalaivan päällystön mielestä epäselvyyttä.
Aluevesillä sitten pätevät kunkin valtion omat säädökset siitä, pitääkö lippua käyttää vai ei. - On se seuralipun käyttö laillista muuallakin kuin Itämerellä. Eri asia sitten on, ettei ole aina niin sanottu, että kohdemaan viranomaiset sitä ihan vähällä tajuavat.
- Monessako mökkibusterissa olet nähnyt perälipun? Toki jotkut niissäkin käyttävät, mutta aivan ylivoimainen valtaosa avoimista perätuuppariveneistä kulkee ilman lippua.
Jos kohderyhmä olisi rajattu matkaveneisiin, jota en tehnyt, olisi kuva toisenlainen, niistä luultavasti enemmistö käyttää perälippua. Mutta rekisteröityjä moottoriveneitä on pitkälle yli 150 000 ja niistä vain n. kolmannes matkaveneitä. Rekisteröimättömiä on vielä valtavasti enemmän. - Suomalaisen kaltainen pursiseuralippu on kyllä melkoinen harvinaisuus maailmassa, sillä monissa noista luettelemistasi maista (joiden joukosta muuten unohdit Ruotsin, heille taisi tulla tosin vasta tällä vuosikymmenellä erillinen huvivenelippu) on käytössä vain yleinen huvivenelippu, joka poikkeaa hieman tavallisesta kansallislipusta. Esim. Ruotsissa ja Tanskassa erona on lipun kielekkeisyys, USA:ssa on sen tähtirivistön tilallatähtikehän reunustama ankkuri.
UK:ssa ei muistaakseni ole yleistä huvivenelippua mutta siellä on muutama harva pursiseura, joilla on omat liput, useimmilla ei ole. Tanskassa on muistaakseni pari seuraa, joilla on jokin tunnuskuvio lisättynä tavalliseen huvivenelippuun.
Mutta mutta... Tuo listasi näyttää epäilyttävältä muutenkin kuin siltä osin, että Ruotsi puuttui. Tietääkseni ainakin Alankomaiden, Belgian, Irlannin ja Sveitsin huviveneliput ovat aivan samannäköisiä kuin muutkin. Jos mittasuhteissa on jotain eroa, niin ei sitä kyllä tavis hevin erota. Ettet nyt vain olisi niputtanut saalingissa pidettäviä seuraviirejä mukaan? Niitä on varmasti paljon useammassakin maassa, mutta perälippuna pidettäviä erikoislippuja hyvin harvassa. Ja Suomen malli, että kymmenillä seuroilla on omat lippukuviot, taitaa olla ainutlaatuista maailmassa (nimenomaan se, että sellainen on jokseenkin jokaisella venekerholla ja niitä on kymmeniä ellei jo satoja). - Sanoisin kyllä sitten, että silmät ummessa olet seilaillut, jos pursiseuralipun näkeminen on sinulle harvinaisuus. Kyllä se yhä on selvästi yleisin purjeveneissä näkyvä lippu Suomen rannikoilla. Ja melkeinpä uskallan väittää, että myös moottoriveneissä, mutta niistähän valtaosa ei käytä lippua lainkaan.
- Lisään vielä: turhaahan tämä ihmisten ikuista tyhmyyttä vastaan taisteleminen on, mutta välillä vaan kyllästyttää niin pahasti tuollaiset tyypit, jotka vakavissaan kuvittelevat, että jokin tietty numerosarja olisi yhtään sen epätodennäköisempi kuin mikään muu. Jokainen, joka osaa edes todennäköisyyslaskennan alkeet, tietää, ettei asia ole niin.
- Niinhän se on. Ja toisaalta: JOS ne tajuaisivat jotain, niin lotolta menisi viihdearvo meidän muidenkin kannalta. Aavistelen nimittäin, että aika moni pelaa useamman kuin yhden rivin kerralla (en ole siitä mitään tilastotietoa nähnyt, mutta mutu-arviona). Jos ne rupeaisivat pelaamaan fiksusti eli vain rivin viikossa, putoaisi se nykyinen kai n. kuuden miljoonan viikkovaihto (peruspottiviikolla) miljoonaan euroon tai alle. Sitten ei enää riittäisi päävoittoonkaan kuin alle puoli miljoonaa, vaikka kaikki muut poistettaisiin.
- Sanoisin,+että+purjeveneistä+n.+75%+käyttää+seuralippua.++10-15%+tavallista+Suomen+lippua+ja+loput+EU-lippua+tai+eivät+mitään.++Ai+joo,+ja+lisäksi+välillä+näkee+jonkin+muun+maan+lipun+Suomeen+rekisteröidyssä+purkkarissa.++Kilpailuun+osallistuvat+eivät+ole+luvussa+mukana,+tosin+voihan+joskus+sattua,+että+vastaan+osuu+matkakilpailuun+osallistuva+vene,+jota+ei+sellaiseksi+huomaa,+koska+ei+ole+ko.+kisasta+tietoinen+eikä+ole+"fleettia"+ympärillä.
- Toisaalta tähystysvelvollisuuteen ei ole poikkeuksia (eli jos oikein tiukasti tulkitaan, niin yksinpurjehdus maapallon ympäri on oikeastaan laitonta). Joten jos asiaa oikeudessa selviteltäisiin ja molempien kippareiden todettaisiin nukkuneen, niin syyllisyys menisi aika varmasti tasan. Väistövelvollisuuksia ei enää mietittäisi, koska molemmat ovat laiminlyöneet tähystyksen.