Solmun hitaampi vene

"kesälomalla siis ehtii 20% kauemmas tai ehtii nähdä 20% enemmän paukkoja."

Tämä on validi ajatus jos aikoo veneillä vain lyhyen aikaa. Silloin on kiire nähdä lyhyessä ajassa kaikki mahdollinen. Mutta jos aikoo veneillä vuosia, niin mihinkäs sitä kiire on. Vuosienkin kuluttua on mukava löytäää uusia paikkoja joissa ei ole käynyt. Sitten voi tänä vuonna keskittyä jonkun lähemmän alueen kohteisiin ja ensi vuonna ohittaa ne ja mennä kerralla pidemmälle. Näkisin, että jos vuosia (esim. 10 vuotta) aikoo veneillä, niin veneen nopeudella ei ole kovin suurta merkitystä noiden paikkojen suhteen. Vai pitääkö Saarisotmeri ja Ahvenanmaa nähdä joka vuosi uudestaan (ne samat kohteet)?

Otetaanpa toinen laskutapa: liikkeelle lähdetään aamukymmeneltä ja seuraavana päivänä matkaa jatketaan samaan aikaa. Päivämatka satamien välillä on 30M. Nopeampi taittaa matkan 5 tunnissa ja solmun hitaampi tulee tuntia myöhemmin perille.
Satamassa nopeammalle jää ennen seuraavaa lähtöä aikaa 19 tuntia, hitaammalle 18 tuntia. Loman aikana ehtii käymään yhtä kaukana ja yhtä monessa paikassa. Missähän se ero oikein näkyy?

ei.eroa kirjoitti:

Otetaanpa toinen laskutapa: liikkeelle lähdetään aamukymmeneltä ja seuraavana päivänä matkaa jatketaan samaan aikaa. Päivämatka satamien välillä on 30M. Nopeampi taittaa matkan 5 tunnissa ja solmun hitaampi tulee tuntia myöhemmin perille.
Satamassa nopeammalle jää ennen seuraavaa lähtöä aikaa 19 tuntia, hitaammalle 18 tuntia. Loman aikana ehtii käymään yhtä kaukana ja yhtä monessa paikassa. Missähän se ero oikein näkyy?

Lue lisää

6 solmun keskinopeus satamasta satamaan vaatii todella hyvän kelin ja vauhdin. Saa olla varsin nopea vene, että pääsee edes 5 solmuun keskimäärin. Ja sitten tuo 30M on aika lyhyt päivämatka. 40 M päivämatka ja nopeampi 5 solmun keskinopeudella 8 tuntia vs. hitaampi 9:36 alkaa jo tuntua. Kymmeneltä kun lähtee toinen on perillä kuudelta ja toinen vasta puoli kahdeksan jälkeen. Saunaan ei monessa paikassa enää ehdi ja mukava ruokailuaikakin satamassa on jo mennyt. Puhumattakaan, että ehtisi luontopolulle, uimaan tms. Tuulikin usein kuolee kuuden jälkeen eikä ole alkanut ainakaan ennen aamukymmentä.

Joakim1 kirjoitti:

6 solmun keskinopeus satamasta satamaan vaatii todella hyvän kelin ja vauhdin. Saa olla varsin nopea vene, että pääsee edes 5 solmuun keskimäärin. Ja sitten tuo 30M on aika lyhyt päivämatka. 40 M päivämatka ja nopeampi 5 solmun keskinopeudella 8 tuntia vs. hitaampi 9:36 alkaa jo tuntua. Kymmeneltä kun lähtee toinen on perillä kuudelta ja toinen vasta puoli kahdeksan jälkeen. Saunaan ei monessa paikassa enää ehdi ja mukava ruokailuaikakin satamassa on jo mennyt. Puhumattakaan, että ehtisi luontopolulle, uimaan tms. Tuulikin usein kuolee kuuden jälkeen eikä ole alkanut ainakaan ennen aamukymmentä.

Lue lisää

Perus kesälomaretkeläiselle purjehdusmatka 40 nm per päivä on kyllä hyvin paljon. Siitä tulisi noin 1000 nm reissu kesälomalla. Helsingistä Kemiin ja takaisin?

Väittiäsin, että 20 nm on varmasti tyypillisempi kesälomalaiselle. himopurjehtijat sitten erikseen, jotka vetää joka päivä 50 nm ja ihmettelee, kun perhe ei tykkää viettää kesälomaa veneessä.... Lapset ei halua ja vaimo kiukuttelee.

LiikaOnLiikaa kirjoitti:

Perus kesälomaretkeläiselle purjehdusmatka 40 nm per päivä on kyllä hyvin paljon. Siitä tulisi noin 1000 nm reissu kesälomalla. Helsingistä Kemiin ja takaisin?

Väittiäsin, että 20 nm on varmasti tyypillisempi kesälomalaiselle. himopurjehtijat sitten erikseen, jotka vetää joka päivä 50 nm ja ihmettelee, kun perhe ei tykkää viettää kesälomaa veneessä.... Lapset ei halua ja vaimo kiukuttelee.

Lue lisää

Kesälomaa voi viettää monella tapaa. Meillä ei ole tapana purjehtia joka päivä. Lapsien iän mukaan välillä on pysähdytty Muumimaailmassa ja välillä jossain muualla. Visby, Tukholma, Tallinna, Pärnu ja Maarianhamina ovat lähes poikkeuksetta saaneet kaksi tai useammankin yön. Kööpenhaminassa oltiin melkein viikko. Myös joissain luonnonsatamissa tai saaristokylissä saattaa mennä kaksi yötä.

Kerran on mennyt pelkällä yhtenäiselle kesälomareissulla 1000M rikki, mutta silloin oltiinkin 6 viikkoa. 30 satamassa käytiin eli kymmenkunta päivää oltiin satamassa.

Viime kesänä oltiin Viron saaristossa. Siellä ei satamia ole kovin tiheään, joten 40-70 M päivämatkat ovat arkipäivää. Tuuli oli melko erikoinen tuolloin. Joka päivä aivan pläkä 13-14 saakka, mutta toisaalta tuulta riitti yli puolenyön ja sitä oli mukavasti (6-9 m/s). Hyvin ehti, vaikka lähdettiin yhtä päivää lukuunottamatta vasta tuulen herättyä ja usein syötyä, jolloin kello oli jo 15 paikkeilla.

Tuntuvat nuo lapset mukaan vielä tulevan, vaikka toinen jo opiskelee ulkomailla ja toinenkin on pian täysikäinen.

Joakim1 kirjoitti:

6 solmun keskinopeus satamasta satamaan vaatii todella hyvän kelin ja vauhdin. Saa olla varsin nopea vene, että pääsee edes 5 solmuun keskimäärin. Ja sitten tuo 30M on aika lyhyt päivämatka. 40 M päivämatka ja nopeampi 5 solmun keskinopeudella 8 tuntia vs. hitaampi 9:36 alkaa jo tuntua. Kymmeneltä kun lähtee toinen on perillä kuudelta ja toinen vasta puoli kahdeksan jälkeen. Saunaan ei monessa paikassa enää ehdi ja mukava ruokailuaikakin satamassa on jo mennyt. Puhumattakaan, että ehtisi luontopolulle, uimaan tms. Tuulikin usein kuolee kuuden jälkeen eikä ole alkanut ainakaan ennen aamukymmentä.

Lue lisää

Itse olen mieluummin merellä kuin saaressa. Purjehtiessahan on mainiosti aikaa jutella, lukea kirjaa, laittaa ruokaa, kun eteneminen on leppoisaa ja purjeita ei olla koko ajan säätämässä. Se on minulle lomailua. Ainakaan meillä ei ole tavoitteena 40M legit joka päivä. Yleensä ollaan paikallaan suunnilleen joka kolmas päivä. Se on samalla miehistön huoltopäivä. Muina päivinä legit on suurin piirtein haarukassa 10-60M. Meillä ei ole siirtymää Helsinki->Hanko, vaan lähtöpaikka on jo saaristomerellä, jossa pääosin liikutaan. Ehkä se liiankin tuttu siirtymä harmittaa ja aiheuttaa tarpeen suuremmalle nopeudelle?

Bossu kirjoitti:

Itse olen mieluummin merellä kuin saaressa. Purjehtiessahan on mainiosti aikaa jutella, lukea kirjaa, laittaa ruokaa, kun eteneminen on leppoisaa ja purjeita ei olla koko ajan säätämässä. Se on minulle lomailua. Ainakaan meillä ei ole tavoitteena 40M legit joka päivä. Yleensä ollaan paikallaan suunnilleen joka kolmas päivä. Se on samalla miehistön huoltopäivä. Muina päivinä legit on suurin piirtein haarukassa 10-60M. Meillä ei ole siirtymää Helsinki->Hanko, vaan lähtöpaikka on jo saaristomerellä, jossa pääosin liikutaan. Ehkä se liiankin tuttu siirtymä harmittaa ja aiheuttaa tarpeen suuremmalle nopeudelle?

Lue lisää

Minulle merelläolo ei ole itseisarvo. Oleellista on, että purjehdus on mukavaa, millä ei ole mitään tekemistä helppouden tai vaivattomuuden kanssa. Jos siinä on tekemistä, menee pitkäkin päivä nautinnolla, vaikka sitten kevyemmässäkin kelissä kryssien. Vaatii kyllä sellaisen veneen ja varustuksen, joka palkitsee tekemisen.

Eikös se kuitenkin ole aivan selvä asia, että 20% nopeammalla purjehtii 20% pidemmälle samassa ajassa? Tai toisin päin sillä hitaammalla joutuu purjehtimaan 20% pidemmän ajan päästäkseen yhtä pitkälle. Tietysti nopeuseron voi usein kompensoida ajamalla enemmän koneella.

Käytännössä tuntuu usein olevan niin, että se ero ei jää 20%:iin, vaan on helposti lähempänä 50%. Siis hankitaan hitaampi vene, kun sillä nopeudella ei ole niin väliä, ja sitten myös purjehditaan niin, ettei sillä nopeudella ole niin väliä. Saattaa olla myös kiinteälapainen potkuri, epätasainen tai likainen pohja jne., kun sillä nopeudella ei ole niin väliä. Sitten ollaankin Tapion tilanteessa, jos keskinopeus on puolet niistä nopeammista.

Joakim1 kirjoitti:

Eikös se kuitenkin ole aivan selvä asia, että 20% nopeammalla purjehtii 20% pidemmälle samassa ajassa? Tai toisin päin sillä hitaammalla joutuu purjehtimaan 20% pidemmän ajan päästäkseen yhtä pitkälle. Tietysti nopeuseron voi usein kompensoida ajamalla enemmän koneella.

Käytännössä tuntuu usein olevan niin, että se ero ei jää 20%:iin, vaan on helposti lähempänä 50%. Siis hankitaan hitaampi vene, kun sillä nopeudella ei ole niin väliä, ja sitten myös purjehditaan niin, ettei sillä nopeudella ole niin väliä. Saattaa olla myös kiinteälapainen potkuri, epätasainen tai likainen pohja jne., kun sillä nopeudella ei ole niin väliä. Sitten ollaankin Tapion tilanteessa, jos keskinopeus on puolet niistä nopeammista.

Lue lisää

Sitten on vielä sekin ero, että solmun hitaampaa venettä et pääsääntöisesti saa kulkemaan millään virityksellä puolta solmua kovempaa. Sen nopeamman veneen trimmi taas helposti tekee solmun eron. Suomeksi sanottuna se hitaampi vene ei juuri motivoi purjehtijaansa purjehtimaan.

motivaattori kirjoitti:

Sitten on vielä sekin ero, että solmun hitaampaa venettä et pääsääntöisesti saa kulkemaan millään virityksellä puolta solmua kovempaa. Sen nopeamman veneen trimmi taas helposti tekee solmun eron. Suomeksi sanottuna se hitaampi vene ei juuri motivoi purjehtijaansa purjehtimaan.

Lue lisää

Eri ihmisillä on eri motivaatiot. Tapion vene on hidas, mutta katsotaan kesällä, kuka on vuoden aikana purjehtinut yhtä paljon tai 20% enemmän kuin Tapio. Eikä ole tullut hänelle montaa konetuntiakaan. En minä ainakaan motivoidu viimeisen solmun osan etsimisestä, oli alla mikä tahansa vene. Sillä nopeuden pikkutarkalla optimoinnilla ei ole juuri mitään vaikutusta minun purjehdukseni subjektiiviseen onnistumiseen. Veneilylomani onnistuminen riippuu aivan muista asioista. Jos trimmaamista pitää erittäin tärkeänä taitona, silloin tietysti turhautuu, jos vene on koko ajan kamala.

Bossu kirjoitti:

Eri ihmisillä on eri motivaatiot. Tapion vene on hidas, mutta katsotaan kesällä, kuka on vuoden aikana purjehtinut yhtä paljon tai 20% enemmän kuin Tapio. Eikä ole tullut hänelle montaa konetuntiakaan. En minä ainakaan motivoidu viimeisen solmun osan etsimisestä, oli alla mikä tahansa vene. Sillä nopeuden pikkutarkalla optimoinnilla ei ole juuri mitään vaikutusta minun purjehdukseni subjektiiviseen onnistumiseen. Veneilylomani onnistuminen riippuu aivan muista asioista. Jos trimmaamista pitää erittäin tärkeänä taitona, silloin tietysti turhautuu, jos vene on koko ajan kamala.

Lue lisää

Kun halusit ottaa keskusteltavaksi Tapion Asterian ja GGR:n, hitauskin voi olla motivaatiokysymys. Asteria saattoi teoriassa olla nopeampi vene, kuin vaikkapa Jean-Lucin Matmut (Rustler 36). Nyt tuo teoriassa hitaampi on kuitenkin saapunut maaliin muutama viikko sitten. Se teoriassa nopeampi Asteria taitaa tulla maaliin vapun aikoihin.
Se miten veneensä varustaa, mitä pohjamaalia käyttää ja miten purjehtii on tietysti jokaisen kipparin päätettävissä.
Jos ei nyt osallistu kilpailuun ja käyttää tavanomaista pasaatituulireittiä maapallon ympäri, reitti on GGR:ää pitempi ja siihen menee useimmiten kolme vuotta (pysähdyksineen) riippumatta siitä onko vene solmua nopeampi tai hitaampi!

Bossu kirjoitti:

Eri ihmisillä on eri motivaatiot. Tapion vene on hidas, mutta katsotaan kesällä, kuka on vuoden aikana purjehtinut yhtä paljon tai 20% enemmän kuin Tapio. Eikä ole tullut hänelle montaa konetuntiakaan. En minä ainakaan motivoidu viimeisen solmun osan etsimisestä, oli alla mikä tahansa vene. Sillä nopeuden pikkutarkalla optimoinnilla ei ole juuri mitään vaikutusta minun purjehdukseni subjektiiviseen onnistumiseen. Veneilylomani onnistuminen riippuu aivan muista asioista. Jos trimmaamista pitää erittäin tärkeänä taitona, silloin tietysti turhautuu, jos vene on koko ajan kamala.

Lue lisää

Veikkaanpa, että Tapio ei olisi lainkaan pahoillaan jos olisi pystynyt pitämään solmua kovempaa vauhtia.

Tästä olen samaa mieltä. Meillä on 31-jalkainen vene ja liikumme pääasiassa kahdestaan 8-10 viikon kesälomareissulla runsaat 1500 mpk Itämeren rannoilla. Näin lyhyellä veneellä 5 solmun keskivauhti on harvinaista herkkua ja noin 4 solmua on todennäköisempi. Jos mennään about 6 solmua, niin pinnassa joutuu usein olemaan pikkasen tarkempana etenkin aallokossa ja puuskaisessa tuulessa ja kaksistaan seilatessa molemmat väsyvät nopeammin.

Kun kesälomareissulla siirrytään kohdealueelle, niin todennäköisesti matkaveneilijä menee suotuisalla tuulella niin pitkään kun tuulta riittää ja miehistö jaksaa. Kahteen pekkaan 48 tuntia on ihan tarpeeksi pitkä urakka, jonka jaksaa paremmin rauhallista 4-5 solmun vaihtua. Tuossa ajassa siirtyy helposti 100-200 mpk. ja sen jälkeen relataan päivä tai pari mukavassa paikassa, turistina ja uusia suotuisia tuulia odotellessa.

Verrattuna siihen että maksimoidaan vauhti ja yhden solmun lisän takia pitää ehkä herätellä välillä vapaavahtia auttamaan reivauksessa tms, niin hiukan nopeutta pudottamalla (=ei ihan max purjeita) meno on mukavampaa eikä rasita. Todennäköisesti jaksaa paremmin purjehtia niin pitkään, kun oikeasta suunnasta puhaltava tuuli jatkuu.

Sitä tosiseikkaa ei toki muuta miksikään, että lyhyt vene on pitkää venettä hitaampi. Jolloin se pitkä on muutaman tunnin aikaisemmin perillä jollain 100-200 mailin legillä. Onko tulolla sitten väliä, jos tarkoitus on pari päivää olla jossain satamassa.

Micce52__ kirjoitti:

Tästä olen samaa mieltä. Meillä on 31-jalkainen vene ja liikumme pääasiassa kahdestaan 8-10 viikon kesälomareissulla runsaat 1500 mpk Itämeren rannoilla. Näin lyhyellä veneellä 5 solmun keskivauhti on harvinaista herkkua ja noin 4 solmua on todennäköisempi. Jos mennään about 6 solmua, niin pinnassa joutuu usein olemaan pikkasen tarkempana etenkin aallokossa ja puuskaisessa tuulessa ja kaksistaan seilatessa molemmat väsyvät nopeammin.

Kun kesälomareissulla siirrytään kohdealueelle, niin todennäköisesti matkaveneilijä menee suotuisalla tuulella niin pitkään kun tuulta riittää ja miehistö jaksaa. Kahteen pekkaan 48 tuntia on ihan tarpeeksi pitkä urakka, jonka jaksaa paremmin rauhallista 4-5 solmun vaihtua. Tuossa ajassa siirtyy helposti 100-200 mpk. ja sen jälkeen relataan päivä tai pari mukavassa paikassa, turistina ja uusia suotuisia tuulia odotellessa.

Verrattuna siihen että maksimoidaan vauhti ja yhden solmun lisän takia pitää ehkä herätellä välillä vapaavahtia auttamaan reivauksessa tms, niin hiukan nopeutta pudottamalla (=ei ihan max purjeita) meno on mukavampaa eikä rasita. Todennäköisesti jaksaa paremmin purjehtia niin pitkään, kun oikeasta suunnasta puhaltava tuuli jatkuu.

Sitä tosiseikkaa ei toki muuta miksikään, että lyhyt vene on pitkää venettä hitaampi. Jolloin se pitkä on muutaman tunnin aikaisemmin perillä jollain 100-200 mailin legillä. Onko tulolla sitten väliä, jos tarkoitus on pari päivää olla jossain satamassa.

Lue lisää

48 tunnissa 100-200 M? Me ollaan aika monta kertaa purjehdittu kotisataman ja Visbyn väli suoraan. Hitaimmillaan on mennyt 48 tuntia. Joillain kerroilla on kyllä ajettu osa matkasta 6 solmua peilityynessä koneella, mutta n. 3 m/s saakka on purjehdittu.

Tuo on linnuntietä n. 260 M, joten tulee siitä aika monen tunnin ero tuohon 100-200 M 48h vauhtiin. Teillä menisi siis aina kolme yötä, kun meillä menee kelistä ja lähtöajasta riippuen 1-2 yötä.

Vene on kyllä 35-jalkainen, mutta ei tuo kokoero selitä kuin 6% vauhtieron. Tuttavapariskunta teki pitkän viikonlopun reissun Visbyyseen First 31.7:lla. Kyllä silläkin pääsee tuossa 1-2 yössä.

Katsoin malliksi lokikirjasta parin vuoden takaa yhden siirtymisen Turusta Tukholma saariston keskivaiheille: 125 mpk ja 29h. Keskinopeus ei siis päätä huimannut, runsas neljä solmua.
Kone ei ollut apuna legillä (alkumatkasta kesäkuun eka päivänä kun oli vielä intoa ) ja yöksi otimme periaatteesta purjeita yhden pykälän pienemmälle, jotta vapaavahtia ei ihan heti tarvi herätellä...
Näin rauhallisella etenemisellä olisi toki kahteen pekkaan voinut jatkaa vaikka toisen mokoman jonnekin Götan kanavan alkuun tai Gotlantiin, jos se olisi ollut silloin suunnitelmissa.

Micce52__ kirjoitti:

Katsoin malliksi lokikirjasta parin vuoden takaa yhden siirtymisen Turusta Tukholma saariston keskivaiheille: 125 mpk ja 29h. Keskinopeus ei siis päätä huimannut, runsas neljä solmua.
Kone ei ollut apuna legillä (alkumatkasta kesäkuun eka päivänä kun oli vielä intoa ) ja yöksi otimme periaatteesta purjeita yhden pykälän pienemmälle, jotta vapaavahtia ei ihan heti tarvi herätellä...
Näin rauhallisella etenemisellä olisi toki kahteen pekkaan voinut jatkaa vaikka toisen mokoman jonnekin Götan kanavan alkuun tai Gotlantiin, jos se olisi ollut silloin suunnitelmissa.

Lue lisää

Minä puolestani katsoin viiden edellisen Suursaaren kierron keskinopeudet. Ne olivat: 3,75 - 3,85 - 5,35 -3,75 - 4,70 Solmu tuohon lisää olisi melkoisen suuri lisä, vastaavasti solmu pois olisi vielä paljon suurempi muutos.

Hitaammat keskinopeudet tietysti sisältävät jopa täydellistä pläkässä seisoskelua alle ohjailunopeuden ja hyvin keveitä kesäkuun aamuyön tuulia. Vastaavasti nopein kierto sisälsi vain hyviä tuulia ja normaalia vähemmän kryssiä.

Perillä samaan aikaan, mutta solmua suuremmalla nopeudella on ehtinyt katsomaan ainakin yhden lisää noista pysäkeistä. Eikös se ole enemmän saamisen puolella?

Se hitaampi vene on ehkä mukavampi, mutta yhden solmun ero siltä osin ei ole suuri. Ehta raaserit sitten erikseen, mutta silloin nopeuserokin useampi solmu.

matkailua kirjoitti:

Perillä samaan aikaan, mutta solmua suuremmalla nopeudella on ehtinyt katsomaan ainakin yhden lisää noista pysäkeistä. Eikös se ole enemmän saamisen puolella?

Se hitaampi vene on ehkä mukavampi, mutta yhden solmun ero siltä osin ei ole suuri. Ehta raaserit sitten erikseen, mutta silloin nopeuserokin useampi solmu.

Lue lisää

Jos yrittää aina maksimoida etenemisen maileina loman aikana, niin sitten tietysti nopea vene on mukava. Harva kuitenkaan kesälomalla menee edes Visbyhyn. Sinne ehtii kaislalautallakin viidessä viikossa.

matkailua kirjoitti:

Perillä samaan aikaan, mutta solmua suuremmalla nopeudella on ehtinyt katsomaan ainakin yhden lisää noista pysäkeistä. Eikös se ole enemmän saamisen puolella?

Se hitaampi vene on ehkä mukavampi, mutta yhden solmun ero siltä osin ei ole suuri. Ehta raaserit sitten erikseen, mutta silloin nopeuserokin useampi solmu.

Lue lisää

Taitaa olla teoretisointia tällaiset vertailut, että "nopea" vene on nopeammin perillä jossain - vaikkapa Visbyssä tai Kielissä. Kyllähän sen jokainen itsekin näkee, että jotkut ajavat spinnulla, jotkut puksuttelevat samnassa myötiksessä koneella, jotkut luovivat heikossa tuulessa parin solmun vauhtia jne. Veneen polaarien mukainen nopeus on jotain aivan muuta kuin nopeus käytännössä, ellei puhuta kilpapurjehduksesta.
"Harva kuitenkaan kesälomalla menee edes Visbyhyn". Aika täyttä Visbyn satamassa siltikin on - heinäkuussa niin täyttä, etten viitsi poiketa sinne ! Ja mihin nopeampaa venettä sitten tarvitsee, jos ei viitsi kesällä purjehtia edes sinne asti? ;-)

Koska tuttuja purjehtojoita osallistui tänä talvena arc tapahtumaan, seurasin sitä normaalia aktiivisemmin. Mielenkiintoista, että tuossa ei koko enää mennyt kovinkaan tarkasti veneen koon mukaan. Yksi nopeimmista suorassa ajassa oli sigma38, joka on varmaan yksi hitaimmista veneistä. Sitä vaan ajettiin kovemmin kuin muita. Arc paljon lapsiperheitä mukana. Siis väitän, että rohkealla ja taitavalla purjehduksella perhemiehistöllä voi olla sangen nopea pienehköllä veneellä, koska veneen potentiaalin pystyy hyödyntämään helpommin. Esim Bavaria 35 osaajan käsissä on hyvinkin nopea matkavene.

Sitä saa mitä tilaa. Aloitus on ”puoliprovo”, sama teema toistuu täällä säännöllisin väliajoin.

Tarkoitin, että perhepurjehduksessa nopeus ei välttämättä kasva (eteenkään myötätuuleen), jos vene vaihtuu 38 ->45 jalkaa, vaikka vesilinja jatkuukin.

Itse tykkään mitata taitojani kilpailussa, myös retkihiihdossa. Aivan kuten hiihdossa, niin osa purjehtijoista on huonoja purjehtijoita. Saavat hekin silti harrastaa.

Matkamoottoriveneily ei ole mun juttu. Verkkokalastusta harrastelen silloin tällöin moottoriveneellä.

Eikös se hitaamman veneen miehistö sitten joudu venettymään päivänsä aivan äärimittaansa, jotta pystyy samoihin päivämatkoihin kuin nopeampi? Tai joutuu viettämään merellä kaksi yötä yhden sijaan vaikkapa suoralla legillä Visbyseen.

Siis sillä nopeammalla pääsee mukavasti kahdessa vuorokaudessa Helsingistä Hankoon, mutta hitaammalla saa tehdä jo varsin pitkää päivää. Tai viikossa päiväetapeilla Tukholmaan. Vaikkapa Hki-Barösund on pitkä matka hitaalle veneelle eli joutuu todella pitkää päivää tekemään tai jäämään Porkkalanniemeen yöksi. Tai onhan tuolla sisäreitillä joitain luonnonsatamia. Sama sitten seuraavana päivänä. Barösundista Hankoon on taas pitkä matka. Tuolla ei taida hirveästi olla satamia Tammisaaren kansallispuiston jälkeen, jonne taas on todella pitkä matka sieltä Porkkalanniemestä. Tammisaaren edustalta taas ei jaksa Hangon ohi jne.

Kyllä se ainakin meidän perheelle muuttui vakiojutuksi mennä kahdessa päivässä Hankoväli, kun hankittiin nykyinen vene. Edelliseen tuli LYS-lukujen valossa reilut 11% lisää vauhtia. Kyllä silläkin pääsi ja parhaimmillaan tultiin Kasnäsista päivässä kotiin, kun keli oli todella nopea (12 m/s myötätuuli). Mutta normaalitilanne oli kuitenkin mennä Hankoon vasta kolmanneksi yöksi.

"Eikös se hitaamman veneen miehistö sitten joudu venyttämään päivänsä aivan äärimittaansa, jotta pystyy samoihin päivämatkoihin kuin nopeampi?"

Sehän riippuu ihan päivämatkoista.

Ajatuksena se, että purjeveneellä täytyy ehtiä mahdollisimman nopeasti mahdollisimman kauas, on minulle vieras. Jos jutun keskeinen pointti on perille pääsy nopeasti, niin sitten katson, että veneessä on riittävän tehokas moottori tai käytän autoa tai lentokonetta.

Joakim1 kirjoitti:

Eikös se hitaamman veneen miehistö sitten joudu venettymään päivänsä aivan äärimittaansa, jotta pystyy samoihin päivämatkoihin kuin nopeampi? Tai joutuu viettämään merellä kaksi yötä yhden sijaan vaikkapa suoralla legillä Visbyseen.

Siis sillä nopeammalla pääsee mukavasti kahdessa vuorokaudessa Helsingistä Hankoon, mutta hitaammalla saa tehdä jo varsin pitkää päivää. Tai viikossa päiväetapeilla Tukholmaan. Vaikkapa Hki-Barösund on pitkä matka hitaalle veneelle eli joutuu todella pitkää päivää tekemään tai jäämään Porkkalanniemeen yöksi. Tai onhan tuolla sisäreitillä joitain luonnonsatamia. Sama sitten seuraavana päivänä. Barösundista Hankoon on taas pitkä matka. Tuolla ei taida hirveästi olla satamia Tammisaaren kansallispuiston jälkeen, jonne taas on todella pitkä matka sieltä Porkkalanniemestä. Tammisaaren edustalta taas ei jaksa Hangon ohi jne.

Kyllä se ainakin meidän perheelle muuttui vakiojutuksi mennä kahdessa päivässä Hankoväli, kun hankittiin nykyinen vene. Edelliseen tuli LYS-lukujen valossa reilut 11% lisää vauhtia. Kyllä silläkin pääsi ja parhaimmillaan tultiin Kasnäsista päivässä kotiin, kun keli oli todella nopea (12 m/s myötätuuli). Mutta normaalitilanne oli kuitenkin mennä Hankoon vasta kolmanneksi yöksi.

Lue lisää

Kuinka paljon prosentteina kesälomapurjehtija menee Visbyyseen tai ylipäätä Suomen rajojen ulkopuolelle? Eikähän suurin osa pysy ihan vaan Suomen vesialueilla.

Sinänsä on ihan typerä verrata "nopea vene on parempi koska sillä ehtii nopeammin Visbyysen", koska sen oletus on, että kaikki menee kesälomalla sinne Vishbyyseen (tai vastaavaan paikkaan kauaksi). Suurella osalla päivämatkat ovat kuitenkin paljon lyhyempiä. Ja osa ei edes purjehdi joka päivä ja koittaa siten viettää perheen kanssa laatuaikaa.

Erään kallioisen saaren rannassa noin 15 vuotias tyttö kysyi isältään; "isä, eikö mekin voitaisi joskus vietää päivä aurinkoisilla kallioilla eikä aina purjehtia". Äiti yritti tukea tytärtään, mutta ei onnistunut. Lähtivät aamu varhaisella. Iloista perheonnea vaan isän harrastuksen parissa.

MiksiPurhehdin kirjoitti:

Kuinka paljon prosentteina kesälomapurjehtija menee Visbyyseen tai ylipäätä Suomen rajojen ulkopuolelle? Eikähän suurin osa pysy ihan vaan Suomen vesialueilla.

Sinänsä on ihan typerä verrata "nopea vene on parempi koska sillä ehtii nopeammin Visbyysen", koska sen oletus on, että kaikki menee kesälomalla sinne Vishbyyseen (tai vastaavaan paikkaan kauaksi). Suurella osalla päivämatkat ovat kuitenkin paljon lyhyempiä. Ja osa ei edes purjehdi joka päivä ja koittaa siten viettää perheen kanssa laatuaikaa.

Erään kallioisen saaren rannassa noin 15 vuotias tyttö kysyi isältään; "isä, eikö mekin voitaisi joskus vietää päivä aurinkoisilla kallioilla eikä aina purjehtia". Äiti yritti tukea tytärtään, mutta ei onnistunut. Lähtivät aamu varhaisella. Iloista perheonnea vaan isän harrastuksen parissa.

Lue lisää

Sepä se, kun on hiukan nopeampi vene, ei tarvitse lähteä aamulla aikasin pläkään koneella ajamaan ja ehtii pitämään välipäiviäkin ja silti ehtiä jonnekin perhettä kiinnostavaan paikkaan.

Kyllä Visbyssä käy paljon suomalaisia vuosittain ja tietysti valtavasti useampi käy Ruotsin tai Viron saaristossa.

Olisi tietysti mielenkiintoista nähdä jotain tilastoja suomalaisten purjehdusalueista. Kuinkahan monta purjevenettä tekee sanotaanko yli 2 viikon kesälomareissun? Muutama tuhat? Ehkä 3 tuhatta? Aina Visbyssä kesällä käydessä siellä on pitkälti toistakymmentä suomalaisvenettä. Kauden aikana tuolla käynee ainakin useampi sata. Viron saaristossa liikkuu lähinnä suomalaisveneitä, Joka satamassa näkee useita, isoimmissa toistakymmentä. Tallinnassa tietysti sitten jo useita kymmeniä. Riikassa sentään oli vain viisi suomalaisvenettä.

Arvaisin, että yli tuhat suomalaista purjevenettä käy Suomen ulkopuolella, vaikka mukaan ei edes laskettaisi Viron Suomenlahden satamia. Tallinnassa käynee yksin toistatuhatta.

Meillä tytön ollessa 15 oli hänen vaatimuksena Tukholmassa käynti. Tietysti matkalla vietettiin aikaa uiden ja makaillen monessa paikkaa, mutta perille pääsy oli hänen juttunsa. Ja siellä piti olla useampi päivä.

Joakim1 kirjoitti:

Sepä se, kun on hiukan nopeampi vene, ei tarvitse lähteä aamulla aikasin pläkään koneella ajamaan ja ehtii pitämään välipäiviäkin ja silti ehtiä jonnekin perhettä kiinnostavaan paikkaan.

Kyllä Visbyssä käy paljon suomalaisia vuosittain ja tietysti valtavasti useampi käy Ruotsin tai Viron saaristossa.

Olisi tietysti mielenkiintoista nähdä jotain tilastoja suomalaisten purjehdusalueista. Kuinkahan monta purjevenettä tekee sanotaanko yli 2 viikon kesälomareissun? Muutama tuhat? Ehkä 3 tuhatta? Aina Visbyssä kesällä käydessä siellä on pitkälti toistakymmentä suomalaisvenettä. Kauden aikana tuolla käynee ainakin useampi sata. Viron saaristossa liikkuu lähinnä suomalaisveneitä, Joka satamassa näkee useita, isoimmissa toistakymmentä. Tallinnassa tietysti sitten jo useita kymmeniä. Riikassa sentään oli vain viisi suomalaisvenettä.

Arvaisin, että yli tuhat suomalaista purjevenettä käy Suomen ulkopuolella, vaikka mukaan ei edes laskettaisi Viron Suomenlahden satamia. Tallinnassa käynee yksin toistatuhatta.

Meillä tytön ollessa 15 oli hänen vaatimuksena Tukholmassa käynti. Tietysti matkalla vietettiin aikaa uiden ja makaillen monessa paikkaa, mutta perille pääsy oli hänen juttunsa. Ja siellä piti olla useampi päivä.

Lue lisää

"Kuinkahan monta purjevenettä tekee sanotaanko yli 2 viikon kesälomareissun? Muutama tuhat? Ehkä 3 tuhatta? "

Melkeinpä veikkaisin, että ei niin moni. Jopa tuo "toistatuhatta käy Tallinnassa" haiskahtaa liioittelulta. Eihän minullakaan tietysti mitään tilastoa ole, Tallinnan vierassatamien isännät ehkä osaisivat arviota esittää. Mutu on kuitenkin se, että määrä jää selvästikin alle tuhannen. Purjeveneiden yöpymisiä toki on varmasti nelinumeroisesti, mutta aika moni vene on 2-3 yötä, jotkut pidempäänkin.

Mulla taas pitää olla vene, loma ja hienoja luonnonsatamia, iltanuotioita, hyvässä seurassa, aamukahveja vaimon kanssa aikaisin aamulla, rentoa matkantekoa. Tällöin olen yleensä saaristomerellä tai Tukholman saaristossa. Kun kaipaan reipasta menoa, se tapahtuu pohjan merellä esim. Amsterdam - brunsbuttel välillä tai Amsterdam - A Coruna välillä. Siellä reissaavat eivät mieti lyssejä tms. Kovissa keleissä lyhyenkin maston iso kakkosreivissä on liikaa ja vauhtia lähemmäs 10 knots.

Välttämättä se vesilinjan pituuskaan ei auta rahamiestä jos veneestä ei löydy keliin sopivaa purjetta tai sitä vaan ei haluta käyttää. Myötätuulella 40 jalkaiset c/r:t tulevat perä edellä vastaan kun genaakkeri ei vedä tai virsikirja ei vaan tarjoa riittävästi voimaa.

Yhtä nopea se vene on nyt kuin se oli silloinkin.

Kyllä se katiska perässä seilaaminen on mukavampaa.
Illalla sitten voi jossain kivassa luonnonsatamassa grillata ne katiskaan joutuneet kalat.

Hyväidea kirjoitti:

Kyllä se katiska perässä seilaaminen on mukavampaa.
Illalla sitten voi jossain kivassa luonnonsatamassa grillata ne katiskaan joutuneet kalat.

Ja jos ollaan kaverin kanssa kahdella veneellä liikkeellä, niin voihan sitten virittää nuotan paattien väliin.

Ja nuotan silmien solmuvälit voi sitten valita vaikka VMGn mukaan.....hahaa!

Jos stadilainen vaihtaa laituripaikkansa Paraisille, niin säästäähän siinä muutaman päivän matkalla Saaristomerelle. Eipä niillä muutamilla päivillä paljoa reviiriä laajenna. Saaristomereltä lähtien loppuu Saaristomeri taas parissa päivässä, mihinkäs sitten taas mennä? Jos haluaa, on Stadista lähtien runsaassa vuorokaudessa jo vaikkapa Utössä. Vastaavasti viikonloppuja varten vene siellä jossain on monen tunnin automatkan päässä ja autoon pitää osta pakata kaikki tarvittava mukaan.

ei.kiitos kirjoitti:

Jos stadilainen vaihtaa laituripaikkansa Paraisille, niin säästäähän siinä muutaman päivän matkalla Saaristomerelle. Eipä niillä muutamilla päivillä paljoa reviiriä laajenna. Saaristomereltä lähtien loppuu Saaristomeri taas parissa päivässä, mihinkäs sitten taas mennä? Jos haluaa, on Stadista lähtien runsaassa vuorokaudessa jo vaikkapa Utössä. Vastaavasti viikonloppuja varten vene siellä jossain on monen tunnin automatkan päässä ja autoon pitää osta pakata kaikki tarvittava mukaan.

Lue lisää

Aivan niin, ja stadissa vene on lähellä ja kotia josta voi purjehtia muihinkin ilmansuuntiin kuin se saaristomeren suunta, mukaanlukien Viron rannikkokin lähellä.

Tuossa se jutun pointti on kokonaisuudessaan. Muutenhan homma on kuin eräs moottoriveneilevä rouvashenkilö sanoi: purjehtiessahan vain istutaan ja syödään. Ei hän tosin kertonut, mitä itse moottoriveneessään matkalla teki.

Kutaluinkin noin. Meillä vaihtui vene kaksi kautta sitten. Mallinimessä oleva jalkoja markkeerava numero putosi kolmella, LYS kasvoi noin 5% ja veneen suunnitteluikö muuttui -70 luvun lopusta -90 luvun loppuun.

Käytänmössä meillä on samat sisätilat, ehkä jopa enemmän poislukien korkeus. Istumalatikon ruumaan mahtuu valtavasti enemmin kamaa ja nukkumahytti siirtyi keulatsa perään ja on punkaltan suurempi.

Nykyinen Vene on kaikkiin tuulensuuntiin selvästi edellistä nopeampi ja erityisen suuri VMG ero on luovikulmilla. Vanhalla veneellä kevyen ja kovan tuulen kryssit olivat tuskaisia ja seuraavien päivien etappeja valittiin tuuliennusteen perusteella kryssikulnua vältellen koska tarkoitus on ollut kuitenkin Purjehtia ei varsinaisesti mennä minnekään. Vanhalla veneellä edelline omistaja oli kuitenkin käynyt Gotlan Runtissa vaikka ei se mikään kilpavene olekkaan.

Lokikirjan perusteella kahden viime kauden päiväetapit ovat pidempiä ja konetunnit pläkäpäiviä lukuunottamatta pienempiä. Olen tyytyväinen pienemmän mutta nopeamman ja purjehdittavamman veneen omista.

;-)
Prosentit eivät kuulu veneilyyn.

Määränpäänä purjevene, ja s/y Perillä on hyvä nimi.

Perillässä kirjoitti:

Määränpäänä purjevene, ja s/y Perillä on hyvä nimi.

Tuo voidaan Ranskassa ymmärtää hengenvaarassa olemiseksi. Kannattaa olla tarkka ääntämisessä jos huutelee VHF:ään...

Redille voi jäädä ihan rauhassa parempaan paikkaan joka ei ole kaupallisessa satamassa. Viimeisten satamapaikkojen tavoitteleminenhan on ihan turhaa typerää lomastressaamista.

Kuka pöljä menee sporalla veneelle? Ja jos meneekin, ehtii hyvin käymään kotona hakemaan unohtuneet tavarat. Mutta järkevämpää on asua parin minuutin matkan päässä satamasta, jossa on aina parkkipaikka ja autolla pääsee viemään tavarat lähelle venettä. Näin ainakin minä teen. Ehkä lähellä susirajaa asun, mutta onnistuu kaukaa sen sisäpuoleltakin. Tuskin tulisi viikkokisoihinkaan Taalintehtaalle lähdettyä, puhumattakaan iltakävelyistä kahville veneellä.

Jos pitää venettä siellä, missä ei ole parkkipaikkoja, pitää asuakin kävelyetäisyydellä. Tosin minulla on toinen vene ihan Stadissa ja sinnekin pääsen autolla vartissa, enkä ole jäänyt ilman parkkipaikkaa.