Mitä haittaa on matkaveneestä, joka on solmun hitaampi kuin jokin toinen?
Jos vaikka suuntaa Kieliin, niin eihän tuollakaan matkalla solmun nopeusero tarkoita kuin vajaan vuorokauden lisäpurjehdusta.
Mietin vain, että kulkisinko matkan mieluummin kylmään aikaan vähän hitaammassa katetussa veneessä vai vähän nopeammassa suojattomassa.
Ei niitä nopeita veneitä kyllä matkapurjehdukseen tarvita. Niiden käyttöala on jokin muu.
Jos vaikka suuntaa Kieliin, niin eihän tuollakaan matkalla solmun nopeusero tarkoita kuin vajaan vuorokauden lisäpurjehdusta.
Mietin vain, että kulkisinko matkan mieluummin kylmään aikaan vähän hitaammassa katetussa veneessä vai vähän nopeammassa suojattomassa.
Ei niitä nopeita veneitä kyllä matkapurjehdukseen tarvita. Niiden käyttöala on jokin muu.
Vastaukset 66
Vanhimmat
Purkkarissa nyt solmun hitaampi tai nopeampi nyt on kovin suhteellinen käsite matkapurjehduksessa ellei sitten jonkunmoinen kisahinku polttele.
Paljon suurempi merkitys on tuulen suunnalla ja nopeudella ja kysymys siitä lähteäkö nautiskelemaan kryssin ihanuuksista vaikkapa matkalla Kieliin, missä olosuhteissa matka meripeninkulmissa saattaa lähes tuplautua, vai pysytelläkö kivassa satamassa pari kolme päivää odotellen suotuisampia olosuhteita.
Jos taasen mukavuudenhalu korostuu kysyjän mielessä niin solmu lisää tarkoittaa kovasti pelkistettynä metriä lisää veneen vesilinjaan, mikä tarkoittaa myös miellyttävämpää matkantekoa hiukkakin haastavammissa olosuhteissa missä on esimerkiksi aallonmuodostusta. Siinä missä esimerkiksi itämerellä n. 11 m:n vesilinjalla olevalla veneellä matkanteko on hauskaa ja joutuisaa lähes kaikissa tuuliolosuhteissa niin 10 - metrisessä tökkii jo hieman joissain stoppareissa. 9-metrinen pysähtyy lähes jokaiseen isompaan vasta-aaltoon ja sitä saa veivata oikein hartiavoimin liikkeelle. 8- metrisellä ei kannata lähteä ollenkaan avomerelle jos tuuli hiemankin navakampi.
Solmu+keskimääräisessä+matkanopeudessa+on+n.+20%,+kesälomalla+siis+ehtii+20%+kauemmas+tai+ehtii+nähdä+20%+enemmän+paukkoja.
"kesälomalla+siis+ehtii+20%+kauemmas+tai+ehtii+nähdä+20%+enemmän+paukkoja."
Otetaanpa toinen laskutapa: liikkeelle lähdetään aamukymmeneltä ja seuraavana päivänä matkaa jatketaan samaan aikaa. Päivämatka satamien välillä on 30M. Nopeampi taittaa matkan 5 tunnissa ja solmun hitaampi tulee tuntia myöhemmin perille.
Satamassa nopeammalle jää ennen seuraavaa lähtöä aikaa 19 tuntia, hitaammalle 18 tuntia. Loman aikana ehtii käymään yhtä kaukana ja yhtä monessa paikassa. Missähän se ero oikein näkyy?
6 solmun keskinopeus satamasta satamaan vaatii todella hyvän kelin ja vauhdin. Saa olla varsin nopea vene, että pääsee edes 5 solmuun keskimäärin. Ja sitten tuo 30M on aika lyhyt päivämatka. 40 M päivämatka ja nopeampi 5 solmun keskinopeudella 8 tuntia vs. hitaampi 9:36 alkaa jo tuntua. Kymmeneltä kun lähtee toinen on perillä kuudelta ja toinen vasta puoli kahdeksan jälkeen. Saunaan ei monessa paikassa enää ehdi ja mukava ruokailuaikakin satamassa on jo mennyt. Puhumattakaan, että ehtisi luontopolulle, uimaan tms. Tuulikin usein kuolee kuuden jälkeen eikä ole alkanut ainakaan ennen aamukymmentä.
Perus kesälomaretkeläiselle purjehdusmatka 40 nm per päivä on kyllä hyvin paljon. Siitä tulisi noin 1000 nm reissu kesälomalla. Helsingistä Kemiin ja takaisin?
Väittiäsin, että 20 nm on varmasti tyypillisempi kesälomalaiselle. himopurjehtijat sitten erikseen, jotka vetää joka päivä 50 nm ja ihmettelee, kun perhe ei tykkää viettää kesälomaa veneessä.... Lapset ei halua ja vaimo kiukuttelee.
Kesälomaa voi viettää monella tapaa. Meillä ei ole tapana purjehtia joka päivä. Lapsien iän mukaan välillä on pysähdytty Muumimaailmassa ja välillä jossain muualla. Visby, Tukholma, Tallinna, Pärnu ja Maarianhamina ovat lähes poikkeuksetta saaneet kaksi tai useammankin yön. Kööpenhaminassa oltiin melkein viikko. Myös joissain luonnonsatamissa tai saaristokylissä saattaa mennä kaksi yötä.
Kerran on mennyt pelkällä yhtenäiselle kesälomareissulla 1000M rikki, mutta silloin oltiinkin 6 viikkoa. 30 satamassa käytiin eli kymmenkunta päivää oltiin satamassa.
Viime kesänä oltiin Viron saaristossa. Siellä ei satamia ole kovin tiheään, joten 40-70 M päivämatkat ovat arkipäivää. Tuuli oli melko erikoinen tuolloin. Joka päivä aivan pläkä 13-14 saakka, mutta toisaalta tuulta riitti yli puolenyön ja sitä oli mukavasti (6-9 m/s). Hyvin ehti, vaikka lähdettiin yhtä päivää lukuunottamatta vasta tuulen herättyä ja usein syötyä, jolloin kello oli jo 15 paikkeilla.
Tuntuvat nuo lapset mukaan vielä tulevan, vaikka toinen jo opiskelee ulkomailla ja toinenkin on pian täysikäinen.
Itse olen mieluummin merellä kuin saaressa. Purjehtiessahan on mainiosti aikaa jutella, lukea kirjaa, laittaa ruokaa, kun eteneminen on leppoisaa ja purjeita ei olla koko ajan säätämässä. Se on minulle lomailua. Ainakaan meillä ei ole tavoitteena 40M legit joka päivä. Yleensä ollaan paikallaan suunnilleen joka kolmas päivä. Se on samalla miehistön huoltopäivä. Muina päivinä legit on suurin piirtein haarukassa 10-60M. Meillä ei ole siirtymää Helsinki->Hanko, vaan lähtöpaikka on jo saaristomerellä, jossa pääosin liikutaan. Ehkä se liiankin tuttu siirtymä harmittaa ja aiheuttaa tarpeen suuremmalle nopeudelle?
Minulle merelläolo ei ole itseisarvo. Oleellista on, että purjehdus on mukavaa, millä ei ole mitään tekemistä helppouden tai vaivattomuuden kanssa. Jos siinä on tekemistä, menee pitkäkin päivä nautinnolla, vaikka sitten kevyemmässäkin kelissä kryssien. Vaatii kyllä sellaisen veneen ja varustuksen, joka palkitsee tekemisen.
Eipä+sillä+nopeudella+paljon+väliä+ole,+kunhan+eroa+on+tosiaan+vain+solmu+sanotaan+nopean+kruiserin+ja+oman+veneen+välillä.+Ja+etenkin+jos+vaihtokaupassa+saadaan+lisää+mukavuutta.+Mutta+jos+vaikka+on+hidas+vastatuuli,+niin+oikein+hitaalla+veneellä+luoviminen+menee+toivottomaksi+ja+täytyy+startata+kone.+Siihen+en+usko,+että+ehtii+20%+kauemmas+lomalla.+Se+riippuu+enemmän+siitä,+kuinka+paljon+on+valmis+viettämään+aikaa+merellä.+Joku+haluaa+nopealla+veneellä+olla+rannassa+jo+klo+14+ja+toiselle+ei+ole+ongelma+tulla+satamaan+vasta+klo+21.
Eikös+se+kuitenkin+ole+aivan+selvä+asia,+että+20%+nopeammalla+purjehtii+20%+pidemmälle+samassa+ajassa?+Tai+toisin+päin+sillä+hitaammalla+joutuu+purjehtimaan+20%+pidemmän+ajan+päästäkseen+yhtä+pitkälle.+Tietysti+nopeuseron+voi+usein+kompensoida+ajamalla+enemmän+koneella.
Sitten on vielä sekin ero, että solmun hitaampaa venettä et pääsääntöisesti saa kulkemaan millään virityksellä puolta solmua kovempaa. Sen nopeamman veneen trimmi taas helposti tekee solmun eron. Suomeksi sanottuna se hitaampi vene ei juuri motivoi purjehtijaansa purjehtimaan.
Eri+ihmisillä+on+eri+motivaatiot.+Tapion+vene+on+hidas,+mutta+katsotaan+kesällä,+kuka+on+vuoden+aikana+purjehtinut+yhtä+paljon+tai+20%+enemmän+kuin+Tapio.+Eikä+ole+tullut+hänelle+montaa+konetuntiakaan.++En+minä+ainakaan+motivoidu+viimeisen+solmun+osan+etsimisestä,+oli+alla+mikä+tahansa+vene.+Sillä+nopeuden++pikkutarkalla+optimoinnilla+ei+ole+juuri+mitään+vaikutusta+minun+purjehdukseni+subjektiiviseen+onnistumiseen.++Veneilylomani+onnistuminen+riippuu+aivan+muista+asioista.+Jos+trimmaamista+pitää+erittäin+tärkeänä+taitona,+silloin+tietysti+turhautuu,+jos+vene+on+koko+ajan+kamala.
Kun halusit ottaa keskusteltavaksi Tapion Asterian ja GGR:n, hitauskin voi olla motivaatiokysymys. Asteria saattoi teoriassa olla nopeampi vene, kuin vaikkapa Jean-Lucin Matmut (Rustler 36). Nyt tuo teoriassa hitaampi on kuitenkin saapunut maaliin muutama viikko sitten. Se teoriassa nopeampi Asteria taitaa tulla maaliin vapun aikoihin.
Se miten veneensä varustaa, mitä pohjamaalia käyttää ja miten purjehtii on tietysti jokaisen kipparin päätettävissä.
Jos ei nyt osallistu kilpailuun ja käyttää tavanomaista pasaatituulireittiä maapallon ympäri, reitti on GGR:ää pitempi ja siihen menee useimmiten kolme vuotta (pysähdyksineen) riippumatta siitä onko vene solmua nopeampi tai hitaampi!
Veikkaanpa, että Tapio ei olisi lainkaan pahoillaan jos olisi pystynyt pitämään solmua kovempaa vauhtia.
Solmun hitaampi tai nopeampi on mielestäni sama kuin kesäläman keskilämpötila 22 tai 23°C. Jos 22, niin mieti pitkähihaista t-paitaa.
Solmun hitaammin kulkeva vene todennäköisesti on moninverroin mukavampi ja rauhallisemmin käyttäytyvä (motion comfort ratio). Plussaa on myös, että kevyillä tuulilla rauhassa lueskellä, ruokailla, uidä ja vaikkapa harrastaa muita elämäniloja. Yön voi olla kulussa rauhassa, kun vene keinuu rauhallisesti.
Nopealla veneellä pääsee pikemmin perillä. Voi vaikka elvistellä veneensä nopeudella paikallisessa saunassa jos tämän tyyppiselle käytökselle on tarvetta. Purjehdus nopealla on nautinnollisempaa ja antoisampaa mutta sitten se on usein pelkkää purjehdusta.
Molempi parempi. Kukin omalla tavalla. Eläköö se!
Tästä olen samaa mieltä. Meillä on 31-jalkainen vene ja liikumme pääasiassa kahdestaan 8-10 viikon kesälomareissulla runsaat 1500 mpk Itämeren rannoilla. Näin lyhyellä veneellä 5 solmun keskivauhti on harvinaista herkkua ja noin 4 solmua on todennäköisempi. Jos mennään about 6 solmua, niin pinnassa joutuu usein olemaan pikkasen tarkempana etenkin aallokossa ja puuskaisessa tuulessa ja kaksistaan seilatessa molemmat väsyvät nopeammin.
Kun kesälomareissulla siirrytään kohdealueelle, niin todennäköisesti matkaveneilijä menee suotuisalla tuulella niin pitkään kun tuulta riittää ja miehistö jaksaa. Kahteen pekkaan 48 tuntia on ihan tarpeeksi pitkä urakka, jonka jaksaa paremmin rauhallista 4-5 solmun vaihtua. Tuossa ajassa siirtyy helposti 100-200 mpk. ja sen jälkeen relataan päivä tai pari mukavassa paikassa, turistina ja uusia suotuisia tuulia odotellessa.
Verrattuna siihen että maksimoidaan vauhti ja yhden solmun lisän takia pitää ehkä herätellä välillä vapaavahtia auttamaan reivauksessa tms, niin hiukan nopeutta pudottamalla (=ei ihan max purjeita) meno on mukavampaa eikä rasita. Todennäköisesti jaksaa paremmin purjehtia niin pitkään, kun oikeasta suunnasta puhaltava tuuli jatkuu.
Sitä tosiseikkaa ei toki muuta miksikään, että lyhyt vene on pitkää venettä hitaampi. Jolloin se pitkä on muutaman tunnin aikaisemmin perillä jollain 100-200 mailin legillä. Onko tulolla sitten väliä, jos tarkoitus on pari päivää olla jossain satamassa.
48+tunnissa+100-200+M?+Me+ollaan+aika+monta+kertaa+purjehdittu+kotisataman+ja+Visbyn+väli+suoraan.+Hitaimmillaan+on+mennyt+48+tuntia.+Joillain+kerroilla+on+kyllä+ajettu+osa+matkasta+6+solmua+peilityynessä+koneella,+mutta+n.+3+m/s+saakka+on+purjehdittu.
Katsoin malliksi lokikirjasta parin vuoden takaa yhden siirtymisen Turusta Tukholma saariston keskivaiheille: 125 mpk ja 29h. Keskinopeus ei siis päätä huimannut, runsas neljä solmua.
Kone ei ollut apuna legillä (alkumatkasta kesäkuun eka päivänä kun oli vielä intoa ) ja yöksi otimme periaatteesta purjeita yhden pykälän pienemmälle, jotta vapaavahtia ei ihan heti tarvi herätellä...
Näin rauhallisella etenemisellä olisi toki kahteen pekkaan voinut jatkaa vaikka toisen mokoman jonnekin Götan kanavan alkuun tai Gotlantiin, jos se olisi ollut silloin suunnitelmissa.
Minä puolestani katsoin viiden edellisen Suursaaren kierron keskinopeudet. Ne olivat: 3,75 - 3,85 - 5,35 -3,75 - 4,70 Solmu tuohon lisää olisi melkoisen suuri lisä, vastaavasti solmu pois olisi vielä paljon suurempi muutos.
Hitaammat keskinopeudet tietysti sisältävät jopa täydellistä pläkässä seisoskelua alle ohjailunopeuden ja hyvin keveitä kesäkuun aamuyön tuulia. Vastaavasti nopein kierto sisälsi vain hyviä tuulia ja normaalia vähemmän kryssiä.
mulla ei ole solmussa kuin skuutit!
Käytännössä on kuitenkin niin, että Itämeren ja muiden merien ylityksissä tai matkanteossa yleensäkin veneen vauhtiresurssi ei ratkaise läheskään niin paljon kuin satamapysähdysten määrä ja niiden kesto. Jos vene on luotettava, merikelpoinen ja merellä mukava, satamiin ei tarvitse poiketa pelkästään huilaamaan tai varusteita korjailemaan.
Aloittaja otti esimerkkinä purjehdusetapin Kieliin (n. 550 mpk). Etappiin kulutettu aika on tietysti lyhin, jos purjehtii non-stopia. Useimmat kesälomapurjehtijat varmaankin poikkeavat esim. Visbyseen ja Bornholmiin, perhepurjehtijoiden enemmistö ehkä välttää yöpurjehduksia ja poikkeaa myös Kalmariin, Utklippaniin, ehkä Gedseriin tai Fehmarniin. Solmun ero purjehdusvauhdissa ei vaikuta perillepääsyn aikaan läheskään yhtä paljon kuin pysäkkien määrä!
Perillä samaan aikaan, mutta solmua suuremmalla nopeudella on ehtinyt katsomaan ainakin yhden lisää noista pysäkeistä. Eikös se ole enemmän saamisen puolella?
Se hitaampi vene on ehkä mukavampi, mutta yhden solmun ero siltä osin ei ole suuri. Ehta raaserit sitten erikseen, mutta silloin nopeuserokin useampi solmu.
Jos yrittää aina maksimoida etenemisen maileina loman aikana, niin sitten tietysti nopea vene on mukava. Harva kuitenkaan kesälomalla menee edes Visbyhyn. Sinne ehtii kaislalautallakin viidessä viikossa.
Taitaa olla teoretisointia tällaiset vertailut, että "nopea" vene on nopeammin perillä jossain - vaikkapa Visbyssä tai Kielissä. Kyllähän sen jokainen itsekin näkee, että jotkut ajavat spinnulla, jotkut puksuttelevat samnassa myötiksessä koneella, jotkut luovivat heikossa tuulessa parin solmun vauhtia jne. Veneen polaarien mukainen nopeus on jotain aivan muuta kuin nopeus käytännössä, ellei puhuta kilpapurjehduksesta.
"Harva kuitenkaan kesälomalla menee edes Visbyhyn". Aika täyttä Visbyn satamassa siltikin on - heinäkuussa niin täyttä, etten viitsi poiketa sinne ! Ja mihin nopeampaa venettä sitten tarvitsee, jos ei viitsi kesällä purjehtia edes sinne asti? ;-)
Koska tuttuja purjehtojoita osallistui tänä talvena arc tapahtumaan, seurasin sitä normaalia aktiivisemmin. Mielenkiintoista, että tuossa ei koko enää mennyt kovinkaan tarkasti veneen koon mukaan. Yksi nopeimmista suorassa ajassa oli sigma38, joka on varmaan yksi hitaimmista veneistä. Sitä vaan ajettiin kovemmin kuin muita. Arc paljon lapsiperheitä mukana. Siis väitän, että rohkealla ja taitavalla purjehduksella perhemiehistöllä voi olla sangen nopea pienehköllä veneellä, koska veneen potentiaalin pystyy hyödyntämään helpommin. Esim Bavaria 35 osaajan käsissä on hyvinkin nopea matkavene.
Mä en oikein ymmärrä tätä keskustelua. Siis onko oikeasti jotkut sitä mieltä, että toiset purjehtii väärin? Mulla on myös moottorivene. En aja sillä täysillä koskaan. Olenko jotenkin tyhmä, kun en hyödynnä veneen koko nopeuspotentiaalia. Meneekö elämäni hukkaan, kun joku toinen ajaa veneellään 10 solmua kovempaa. Eiköhän kaikki saa purjehtia miten haluaa. Jos haluaa tarkkailla maisemia ja luontoa ennemmin kuin virtauslankoja, niin onko se jotenkin väärin?
Sitä saa mitä tilaa. Aloitus on ”puoliprovo”, sama teema toistuu täällä säännöllisin väliajoin.
Tarkoitin, että perhepurjehduksessa nopeus ei välttämättä kasva (eteenkään myötätuuleen), jos vene vaihtuu 38 ->45 jalkaa, vaikka vesilinja jatkuukin.
Itse tykkään mitata taitojani kilpailussa, myös retkihiihdossa. Aivan kuten hiihdossa, niin osa purjehtijoista on huonoja purjehtijoita. Saavat hekin silti harrastaa.
Matkamoottoriveneily ei ole mun juttu. Verkkokalastusta harrastelen silloin tällöin moottoriveneellä.
Eiköhän+solmun+hitaampi+vene+tarkoita+perjepurjehduksella+sitä,+että+kun+lähtee+aamulla+puoli+tuntia+nopeaa+venettä+aikaisemmin+liikkeelle,+niin+määränpäähän+saapuu+puoli+tuntia+nopean+veneen+jälkeen.
Eikös+se+hitaamman+veneen+miehistö+sitten+joudu+venettymään+päivänsä+aivan+äärimittaansa,+jotta+pystyy+samoihin+päivämatkoihin+kuin+nopeampi?+Tai+joutuu+viettämään+merellä+kaksi+yötä+yhden+sijaan+vaikkapa+suoralla+legillä+Visbyseen.
"Eikös se hitaamman veneen miehistö sitten joudu venyttämään päivänsä aivan äärimittaansa, jotta pystyy samoihin päivämatkoihin kuin nopeampi?"
Sehän riippuu ihan päivämatkoista.
Ajatuksena se, että purjeveneellä täytyy ehtiä mahdollisimman nopeasti mahdollisimman kauas, on minulle vieras. Jos jutun keskeinen pointti on perille pääsy nopeasti, niin sitten katson, että veneessä on riittävän tehokas moottori tai käytän autoa tai lentokonetta.
Kuinka paljon prosentteina kesälomapurjehtija menee Visbyyseen tai ylipäätä Suomen rajojen ulkopuolelle? Eikähän suurin osa pysy ihan vaan Suomen vesialueilla.
Sinänsä on ihan typerä verrata "nopea vene on parempi koska sillä ehtii nopeammin Visbyysen", koska sen oletus on, että kaikki menee kesälomalla sinne Vishbyyseen (tai vastaavaan paikkaan kauaksi). Suurella osalla päivämatkat ovat kuitenkin paljon lyhyempiä. Ja osa ei edes purjehdi joka päivä ja koittaa siten viettää perheen kanssa laatuaikaa.
Erään kallioisen saaren rannassa noin 15 vuotias tyttö kysyi isältään; "isä, eikö mekin voitaisi joskus vietää päivä aurinkoisilla kallioilla eikä aina purjehtia". Äiti yritti tukea tytärtään, mutta ei onnistunut. Lähtivät aamu varhaisella. Iloista perheonnea vaan isän harrastuksen parissa.
Sepä se, kun on hiukan nopeampi vene, ei tarvitse lähteä aamulla aikasin pläkään koneella ajamaan ja ehtii pitämään välipäiviäkin ja silti ehtiä jonnekin perhettä kiinnostavaan paikkaan.
Kyllä Visbyssä käy paljon suomalaisia vuosittain ja tietysti valtavasti useampi käy Ruotsin tai Viron saaristossa.
Olisi tietysti mielenkiintoista nähdä jotain tilastoja suomalaisten purjehdusalueista. Kuinkahan monta purjevenettä tekee sanotaanko yli 2 viikon kesälomareissun? Muutama tuhat? Ehkä 3 tuhatta? Aina Visbyssä kesällä käydessä siellä on pitkälti toistakymmentä suomalaisvenettä. Kauden aikana tuolla käynee ainakin useampi sata. Viron saaristossa liikkuu lähinnä suomalaisveneitä, Joka satamassa näkee useita, isoimmissa toistakymmentä. Tallinnassa tietysti sitten jo useita kymmeniä. Riikassa sentään oli vain viisi suomalaisvenettä.
Arvaisin, että yli tuhat suomalaista purjevenettä käy Suomen ulkopuolella, vaikka mukaan ei edes laskettaisi Viron Suomenlahden satamia. Tallinnassa käynee yksin toistatuhatta.
Meillä tytön ollessa 15 oli hänen vaatimuksena Tukholmassa käynti. Tietysti matkalla vietettiin aikaa uiden ja makaillen monessa paikkaa, mutta perille pääsy oli hänen juttunsa. Ja siellä piti olla useampi päivä.
"Kuinkahan monta purjevenettä tekee sanotaanko yli 2 viikon kesälomareissun? Muutama tuhat? Ehkä 3 tuhatta? "
Melkeinpä veikkaisin, että ei niin moni. Jopa tuo "toistatuhatta käy Tallinnassa" haiskahtaa liioittelulta. Eihän minullakaan tietysti mitään tilastoa ole, Tallinnan vierassatamien isännät ehkä osaisivat arviota esittää. Mutu on kuitenkin se, että määrä jää selvästikin alle tuhannen. Purjeveneiden yöpymisiä toki on varmasti nelinumeroisesti, mutta aika moni vene on 2-3 yötä, jotkut pidempäänkin.
Minulle tärkeää on, että veneeni on nopeampi kuin muut samankokoiset veneet.
Jos rupeaa kilpailemaan vesilinjaa vastaan, niin sitten täytyy olla rahamies.
Mulla taas pitää olla vene, loma ja hienoja luonnonsatamia, iltanuotioita, hyvässä seurassa, aamukahveja vaimon kanssa aikaisin aamulla, rentoa matkantekoa. Tällöin olen yleensä saaristomerellä tai Tukholman saaristossa. Kun kaipaan reipasta menoa, se tapahtuu pohjan merellä esim. Amsterdam - brunsbuttel välillä tai Amsterdam - A Coruna välillä. Siellä reissaavat eivät mieti lyssejä tms. Kovissa keleissä lyhyenkin maston iso kakkosreivissä on liikaa ja vauhtia lähemmäs 10 knots.
Välttämättä se vesilinjan pituuskaan ei auta rahamiestä jos veneestä ei löydy keliin sopivaa purjetta tai sitä vaan ei haluta käyttää. Myötätuulella 40 jalkaiset c/r:t tulevat perä edellä vastaan kun genaakkeri ei vedä tai virsikirja ei vaan tarjoa riittävästi voimaa.
Minulla oli 70- ja 80- luvulla 9 metrin puinen jooli, joka ei ollut erityisen nopea. Sillä mentiin 4 - 5 solmua perheen kanssa ja kivaa oli. Joskus vähän jo huudeltiin kun mentiin 6 solmua. Sitten tulivat Gotland Runtit 36 Antillalla miehistönä. Tunne oli mahtava kun lähdettiin kisan jälkeen Revengegrundetilta kohti Utötä hyvässä etelätuulessa. Yksin ruorissa ja kaikki muut umpiunessa. Loki raksutti yli 7 solmua. Ja sitä ihanuutta riitti. . . Nopea vene on mahtava, miehekäs ja voimaannuttava kun aalto nostaa venettä, vauhti kiihtyy ja kuohu jymisee kyljellä. Sittemmin Gotland Runtteja on kierretty nopeammallakin veneellä. 40-jalkaisella mennään tietysti kovemminkin. Ja tuntuuhan sekin mahtavalta. Sittemmin olen Antillalla purjehtinut pitkiäkin purjehduksia Etelä - Itämerellä perheineni Ja kyllä nopea vene on ihana ! Aina se tunne on säilynyt, vaikka eihän se Antilla nykyään enää niin hirveän nopea vene ole. Minulta ääni yhden solmun nopeammalle veneelle.
Yhtä nopea se vene on nyt kuin se oli silloinkin.
Näyttää siltä, että yhden solmun ero ei vielä saa kaikkia seilaajia pois tolaltaan, mutta entäpä kaksi solmua....!?
Jokos sitten ruvetaan hankkimaan parempia purjeita ja jopa säätäämään niitä !?
Nyt on taas provoilija saanut purjehtijat todelliseen nopeuskiimaan.
Minä olen liikkunut viimeisten 40 vuoden aikana suomen vesialueilla kaikilla nopeuksilla 3 - 60 solmuun ja aina olen ollut tyytyväinen siihen nopeuteen, mihin sillä hetkellä olevalla aluksella on päässyt.
Välillä olen kilpaillut itseni kanssa, joskus jonkun toisen kanssa, mutta sehän on varmasti meillä kaikilla verissä. Olkaamme kuitenkin rehellisiä sen tosiseikan edessä, etteivät kaikki ole kiinnostuneita heruttamaan sitä viimeistäkin solmua veneestään esiin.
Tälläinen kinasteleminen nopeista ja hitaista veneistä on aivan lapsellista. Jos jokainen purjehtija olisi kiinnostunut vain nopeudesta, niin miksi meillä on niinkin paljon noita selvästi ”hitaita” veneitä vesillämme. Toiset nauttivat vesillä olosta ilman mitään turhia trimmauspaineita.
Tuossa edellä oli mainittu joitakin satamavälejä, joista päivässä selvitäkseen pitäisi olla nopea vene. Nuo esimerkit ovat aivan teoreettisia, sillä purjehduksessa säätilalla on melko suuri merkitys mitä päivässä voi saada aikaiseksi.
Jokainen voi omalla veneellään ensi kesänä kokeilla, onko solmun nopeampi vene parempi. Heittäkää joku katiska tms, joka hidastaa veneen vaihtia solmulla, köydellä veneen perään päiväksi. Sitten purjehditte toisen päivän likimain samassa kelissä ilman katiskaa. Kumpi on mukavampaa. ?
Kyllä se katiska perässä seilaaminen on mukavampaa.
Illalla sitten voi jossain kivassa luonnonsatamassa grillata ne katiskaan joutuneet kalat.
Ja jos ollaan kaverin kanssa kahdella veneellä liikkeellä, niin voihan sitten virittää nuotan paattien väliin.
Ja nuotan silmien solmuvälit voi sitten valita vaikka VMGn mukaan.....hahaa!
Nopealla ja hitaalla veneellä voi viettää ihan yhtä paljon aikaa satamassa. Satamien välit voivat nopeammalla olla kuitenkin pitemmät. Asialla ei ole merkitystä parin ensimmäisen vuoden aikana, mutta jossain vaiheessa reviiri tuntuu pieneltä ja haluaa nähdä muutakin kuin Helsingin ja Porkkalan välin.
Nopeampi vene ei kuitenkaan pidennä matkaa kovin reilusti ja kasvanut reviiri on sekin koluttu aika nopeasti. Edullisin ratkaisu uuden veneen sijaan on toinen laituripaikka. Itse asiassa useampi laituripaikka rannikolla ei ole yhtään huono ajatus. Veneen vaihdon hinnalla saa monta laituriosaketta.
Jos stadilainen vaihtaa laituripaikkansa Paraisille, niin säästäähän siinä muutaman päivän matkalla Saaristomerelle. Eipä niillä muutamilla päivillä paljoa reviiriä laajenna. Saaristomereltä lähtien loppuu Saaristomeri taas parissa päivässä, mihinkäs sitten taas mennä? Jos haluaa, on Stadista lähtien runsaassa vuorokaudessa jo vaikkapa Utössä. Vastaavasti viikonloppuja varten vene siellä jossain on monen tunnin automatkan päässä ja autoon pitää osta pakata kaikki tarvittava mukaan.
Aivan niin, ja stadissa vene on lähellä ja kotia josta voi purjehtia muihinkin ilmansuuntiin kuin se saaristomeren suunta, mukaanlukien Viron rannikkokin lähellä.
Kahdesta samankokoisesta veneestä 20 prosenttia nopeampi purjehtii paremmin. Se luovii paremmin, se on ketterämpi, ja sillä voi siksi valita suuntansa vapaammin. Purjehtiminen on mukavampaa, ja siitähän tässä on kyse, ei vierassatamaan saapumisajasta.
Tuossa se jutun pointti on kokonaisuudessaan. Muutenhan homma on kuin eräs moottoriveneilevä rouvashenkilö sanoi: purjehtiessahan vain istutaan ja syödään. Ei hän tosin kertonut, mitä itse moottoriveneessään matkalla teki.
Kutaluinkin+noin.+Meillä+vaihtui+vene+kaksi+kautta+sitten.+Mallinimessä+oleva+jalkoja+markkeerava+numero+putosi+kolmella,+LYS+kasvoi+noin+5%+ja+veneen+suunnitteluikö+muuttui+-70+luvun+lopusta+-90+luvun+loppuun.
Nopeus on myös suhteellista. 8-metrisellä 5 kn tuntuu hyvältä ja 6 kn hurjalta. 12-metrisellä 7 kn ei tunnu vielä missään. 8-9 kn alkaa jo vähän perä kohisemaan ja hymyilyttää. Homma jatkuu samaa rataa venekoon kasvaessa. Fiilistä ei tarvitse siis hakea isommasta veneestä. Matala varalaita tuo pienessä veneessä veden lähelle ja lisää menemisen meininkiä.
Meillä+on+kaverien+veneitä+hitaampi+paatti.+Yleensä+liikumme+15-20+mailia+päivässä+ja+yövymme+luonnonsatamissa.+Ajan+tavallisesti+viimeiset
;-)
Prosentit eivät kuulu veneilyyn.
Totuushan on se, että yksikään purjevene ei ole nopea. (*
Jokainen purjevene häviää nopeudessa heikoimmallekin fillaroivalle mummolle.
*) Unohdetaan nyt atlantteja ylittelevät isot kata/trimaraanit tai kevyet purjejollat a 49er. Puhutaan niistä veneistä, joita oikeasti liikkuu suomen saaristoissa matkaveneinä.
Jos voittaisin "Eurooppa-Lotossa" 30 miljoonaa, niin veneeni olisi 45-50-jalkainen ja siinä olisi kaikenlaista häiritsevää ja suorituskykyä heikentävää kansirakennelmaa. Mukavuus ennen kaikkea.
Toinen vene voisi sitten olla sporttinen kölivene, painoltaan sellainen, että se maasturilla kulkisi vielä juuri ja juuri trailerissa.
Kukahan+mahtoi+20+%+humalassa+keksiä+sanonnan:+'Purjeveneessä+olet+aina+perillä'?
Määränpäänä purjevene, ja s/y Perillä on hyvä nimi.
Tuo voidaan Ranskassa ymmärtää hengenvaarassa olemiseksi. Kannattaa olla tarkka ääntämisessä jos huutelee VHF:ään...
Solmun nopeammalla saat heinäkuussa sataman viimeisen laituripaikan. Hitaampi jää yöksi redille.
Redille voi jäädä ihan rauhassa parempaan paikkaan joka ei ole kaupallisessa satamassa. Viimeisten satamapaikkojen tavoitteleminenhan on ihan turhaa typerää lomastressaamista.
Nyt täytyisi pinnistellä sadan postauksen rajapyykkiin. Eihän tämä kuusikymmentä ole mitään kun on sentään kyse purjeveneen nopeudesta. Hopi, hopi.
Spåraan on helppo muistaa pakata mukaan kaikki tarpeellinen. Proviantti ja vaatetus ym tulee kätevästi kuljetettua kodista veneelle. Jos pitäisi autolla mennä veneelle joka on Dahlsbrukissa niin en kyllä muistaisi pakata puoliakaan mukaan. Siksi hyvä että vene on kodin lähellä! Jos hima ja vene ei spåran lähellä niin kyllä lyhyemmän automatkan ansiosta kuitenkin helpompi muistaa pakata mukaan kaikki tarpeellinen kuin jos joutuisi ajamaan 2 tuntia. Ja on auton parkkeraminenkin paljon helpompaa stadissa kuin Dahlsbrukissa. Tämä vastauksena ei.kiitos nimimerkille ;-)
Kuka pöljä menee sporalla veneelle? Ja jos meneekin, ehtii hyvin käymään kotona hakemaan unohtuneet tavarat. Mutta järkevämpää on asua parin minuutin matkan päässä satamasta, jossa on aina parkkipaikka ja autolla pääsee viemään tavarat lähelle venettä. Näin ainakin minä teen. Ehkä lähellä susirajaa asun, mutta onnistuu kaukaa sen sisäpuoleltakin. Tuskin tulisi viikkokisoihinkaan Taalintehtaalle lähdettyä, puhumattakaan iltakävelyistä kahville veneellä.
Jos pitää venettä siellä, missä ei ole parkkipaikkoja, pitää asuakin kävelyetäisyydellä. Tosin minulla on toinen vene ihan Stadissa ja sinnekin pääsen autolla vartissa, enkä ole jäänyt ilman parkkipaikkaa.
mikä nopeinta ruuhkassa, taxi,spora vai hölkkä? Jos vene trailerilla niin onko nopeus solmuina vai km/h ? Rampila perä vedessä solmuina ja keula maissa km/h? Solmun hitaampi ? Purjehdus 24 on turhaa!