Järki ja tunteet sanovat toista. Tunteet sanovat; Lähde elämään elämää, elämä on suuri seikkailu. Ja järki taas; lapsille on parasta että kaikki jatkuu entisellään, tylsänä ja turvallisena.
Voi tätä elämätä.... mitä sitä nyt tehdä elämällä?
Mitä tehdä kun...
25
412
Vastaukset
- suosittelen
Jää vanhaan sitten jos et tiedä...
- Välittäkää toisistan
Mitä on lähde elämään elämää ja mikä on tylsä.
Miksi elämä on muutunut tylsäksi ja mitä ododt siltä uudelta elämältä.
Luulenpa pahoin, että elät joatin unelmaa mielessäsi, kuvittelet .
Tylsyys johtuu omasta itsestä, sama tylsyys tulee eteen aina uudelleeen ja uudelleen, ei ole olemassa minkäänlaista muuta elämää.
Alussahan tuntuu, että kaikki on avoinna, mutta perheen kanssa eläessä tulee otta vastuuta ja aina ei ole bilepäivä, ei pidä olla kenelläkään.
Jos sinulla on nyt turvallinen elämä jää siihen, mutta löydä siihen sitä elämää, se ei tule itsestään vaan sinun itse täytyy osata etsiä ja olla vastuullinen myös siitä osast elämäänne. Se tylsyys ei ole yksinomaan toisen vika.
Pyydä puolioasi mukaan sinne mistä itse pidät ja tee vastavuoroisesti samoin mene mukaan hänenkin mieltymyksiin, vaikka ne eivät aluksi tuntuisikaan niin valloittavilta, mutta josku voi yllättyä,- tee nyt sitten niin
Ystäväiseni, ei kaikki ole niin helppoa kun näyttää, arvasinkin tällaisia näkökulmia ja kommentteja.. Mitä enemmän tietää sitä vähemmän loppujen lopuksi voi vastata. Kun vaan lähtee ilo ja yhteinen halu tehdä elämästä ihana, niin mitä siitä sitten kun palo on jonnekin muualle? Eletäänhän me täällä vain kerran? Vai miten se menikään?
- ,
Lähde elämään elämää, mutta älä unohda silti lapsiasi vaan muista aina huolehtia heistä ja olla heidän kanssa. He ovat osa sinua ja elämääsi.
- tee nyt sitten niin
Kiitos kauniista sanoistasi, tilanne vaan on niin vaikea, mitä sitä haluaa, tietääkö sitä koskaan?
- Elä elämääsi
Se on tekosyy, jos pistää lapset syyksi, että ei voi "elää elämää ja suurta seikkailua", jota halajaa. Lapset eivät ole este yhtään millekään kuin ihan pieninä, isompien kanssa voi jo järjestellä asioita ja aikaa omille tekemisille, harrastuksille ja menoille. Viisas ja valveutunut aikuinen hoitaa vastuunsa ja velvollisuutensa ja sen jälkeen omat toiveensa ja haaveensa. Mihinkään niistä ei tarvita kenenkään muun lupaa.
- ap.
Hetkinen, siis eihän lapset olekaan mikään syy, täysin syyttömiä ovat. parisuhteesta ja sen toimimattomuudesta tässä on kysymys, voi hyvää päivää!
Oletko lainkaan lukenut viestejä "elä elämäsi"? - Päivittele omiasi
ap. kirjoitti:
Hetkinen, siis eihän lapset olekaan mikään syy, täysin syyttömiä ovat. parisuhteesta ja sen toimimattomuudesta tässä on kysymys, voi hyvää päivää!
Oletko lainkaan lukenut viestejä "elä elämäsi"?Vaihtoehtosi näyttävät olevan oma tylsä elämä / lasten paras tai sitten irtiotto ja lasten jättö tavalla tai toisella. Molemmissa tapauksissa lapsista tulee sijaiskärsijöitä, kun aikuinen ei tajua, että sillä on lupa elää elämäänsä lapsista ja - varsinkin - niiden isästä huolimatta.
Lasten syy ei todellakaan ole yhtään mikään, lapset ovat fiksuja ja viisaita kun vertaa tyhjäpäisiin vanhempiin, joiden oma elämä ja oma persoona loppuu siihen, kun perustetaan perhe ja saadaan jälkikasvua.
- neuvolan täti
Lapsen mielestä arki ei ole tylsää. Käytät lapsen mielipidettä, tai muka-mielipidettä, kun itse haluat lähteä juoksemaan virvatulien perään. Että voi hyvää päivää vaan.
Lapset rakastavat rutiineja, tavallisuutta, turvallisuutta ja rauhallista arkea vanhempiensa kanssa.- Täyttä elämää
Totta: lapsen elämän pitää olla tasaista ja turvallista. Mutta aikuisen elämän ei tarvitse, aikuiselle käy kuten aloittajalle, jos elämä on liian tasaista, pitkäpiimäistä, rutiininomaista, tylsää, vaihtoehdotonta, ikävää, ahtaisiin rajoihin karsinoitunutta ...
- oppeliini
Miksi teet elämästäsi tylsän?
Kertoo paljon että elämänne on turvallista. Se puitteissa sinulla on valta valita kuinka rikastutat aikaasi samalla pitäen tuon turvallisen ilmapiirin kodissanne.
Saadakseen väriä ja mielenkiintoa elämää EI tarkoita perheen hajoittamista!!!!!!!!!!
Et kerro minkä ikäisiä lapsenne ovat mutta tehdessäsi asioita heidän ja muiden vanhempien kanssa, saat uusia "puhekavereita" ja tutustut tekemisiin joita et ilman lapsia ehkä yksin tekisi.
Ota heidät mukaasi kun lahdet omiin harrastuksiisi: heidän näkokulmansa asioista avaavat sinunkin silmäsi näkemään eri tavalla.
Suunnittele ja järjestä hommasi niin että sinä voit todella viettää aikaa mielipuuhasi kanssa, käydä alan tempauksissa, tapaamisissa ja kursseilla oppimassa lisää.
Sinun ei todellakaan tarvitse vaipua marttyritasolle todistaaksesi että olet onneton ja kaipaa yksineloa ja eroon perheestäsi.
Valitse sen sijaan tekemiset huolillisesti ja harkiten hankkiman perheesi ohella rikastuttaa elämääsi. - Harkinta oikein
Mieti asia tarkkaan haluatko laittaa omat halusi ja lapset kilpailemaan vastakkain.
Tunnet ehkä elämäsi tyhjäksi, mutta onko se todella sitä, koetko lapset taakaksi.
Onko parisuhteenne seksi ja keskustelut päässeet hieman ruostumaan, koetapa ajatella sen auttamista ensin, ennenkuin lähdet etsimään muuta elämää. Kyllä lapset saa aina jonnekin jopa yöksi, jotta pääsette yhdessä tuulettumaan ja saatte virettä takaisin.
Keksustelu siitä mitä kumpikin puoliso haluaa pitää käydä, jos ei muuten niin kummallekin paperi ja kynä eteen ja ranskalaisin viivoin kumpinkin listaa hyvät asiat ja huonot asiat. Lopuksi on sitten syytä kirjoitaa mikä omasta mielestä mättää eniten.
Sitten täytyy leikkimielisti käydä tämä saatu saldo yhdessä läpi, onko oikeita vastauksia hyvällä puolella ( samoja) ja miettiä sitten niitä erilaisia näkemyksiä ja sitä pahan puolen listaa , mitä niille voisi tehdä.
Se elämän etsiminen eron kautta on niin raskas prosessi ja saattaakin päätyä aivan hirvittävään tilanteeseen. Lapset sairastuvat ja eivät ikinä pärjää elämässään omin avuin ja uusi huumaava suhteesi saattaakin ilmetä mitä suurimmaksi narsistiksi, hakkaajaksi. Hän on saattanut elää jo "monta elämää" ennen sinua, joista ei kerro etukäteen sinulle. Lapsiakin saattaa olla vaikka kuinka monta, hän on heidät kaikki hylännyt ja elää nyt vapaana juppipoikana hännystelen uutta seuraa, jonka jättää taas. Valitettavasti tähän päätyy monen eronneen elämän etsintä, vaikeuksiin, jotka ovat nykyisiin moninkertaiset.- ap.
Kiitos järkevästä näkökulmasta, et syyllistä kuten muutama muu.. Kun ihminen on tunteva otus, voi tilanteita tulla jolloin haluaa muutosta elämään. Yritän saada järkeä ajatuksiini.. kiitos vielä kauniista sanoistasi ja järjen äänestäsi.
En tänne lähde selvittämään mikä on ajanut minut näihin ajatuksiini.. - ap.
ap. kirjoitti:
Kiitos järkevästä näkökulmasta, et syyllistä kuten muutama muu.. Kun ihminen on tunteva otus, voi tilanteita tulla jolloin haluaa muutosta elämään. Yritän saada järkeä ajatuksiini.. kiitos vielä kauniista sanoistasi ja järjen äänestäsi.
En tänne lähde selvittämään mikä on ajanut minut näihin ajatuksiini..Hei!
Aikaa on kulunut ja olemme päätyneet puolisoni kanssa siihen että yritämme ja jatkamme yhteiseloa. Mutta vielä muistuttaisin siitä: että siihen päätökseen täytyy sitoutua kumpikin. Aloitus uuteen nousuun lähti muuten puolisoltani ja suostuin.
Kiitos kaunis kaikille neuvonantajille, tässä yksi päätös kaikkien joukossa. Tiedä sitten miten elo jatkuu tulevaisuudessa.
Voimia kaikille suuriin elämänmyllerryksiin. - Aha !
ap. kirjoitti:
Hei!
Aikaa on kulunut ja olemme päätyneet puolisoni kanssa siihen että yritämme ja jatkamme yhteiseloa. Mutta vielä muistuttaisin siitä: että siihen päätökseen täytyy sitoutua kumpikin. Aloitus uuteen nousuun lähti muuten puolisoltani ja suostuin.
Kiitos kaunis kaikille neuvonantajille, tässä yksi päätös kaikkien joukossa. Tiedä sitten miten elo jatkuu tulevaisuudessa.
Voimia kaikille suuriin elämänmyllerryksiin.Avioliiton / parisuhteen ongelmistako tässä olikin kyse ? Kuvittelin ja ajattelin aloituksen perusteella, että sinun oma elämäsi kolisi ja helisi tyhjyyttään.
Hieno juttu sinänsä, että päätetään jaksaa ja yrittää yhdessä, mutta ihmisen sisäisen elämän, oman persoonan tarpeet eivät sillä lailla kuitenkaan tyydyty. Vain siinä tapauksessa, että puolisoilla on samanlainen sisin, samanlaiset henkiset tarpeet, samanlaiset tahdot ja halut menemisille ja tekemisille, yhteiselämä riittää täyttämään kaikki persoonakohtaisetkin tarpeesi.
Aikaa tosiaan onkin kulunut jo ihan kymmenen päivää aloituksestasi. Ihmisen ymmärryksen kasvu vaatii kuitenkin vuosia, joskus vuosikymmeniä, ennen kuin kokemus ja näkemys riittävät oikeisiin ratkaisuihin. - ap.
Aha ! kirjoitti:
Avioliiton / parisuhteen ongelmistako tässä olikin kyse ? Kuvittelin ja ajattelin aloituksen perusteella, että sinun oma elämäsi kolisi ja helisi tyhjyyttään.
Hieno juttu sinänsä, että päätetään jaksaa ja yrittää yhdessä, mutta ihmisen sisäisen elämän, oman persoonan tarpeet eivät sillä lailla kuitenkaan tyydyty. Vain siinä tapauksessa, että puolisoilla on samanlainen sisin, samanlaiset henkiset tarpeet, samanlaiset tahdot ja halut menemisille ja tekemisille, yhteiselämä riittää täyttämään kaikki persoonakohtaisetkin tarpeesi.
Aikaa tosiaan onkin kulunut jo ihan kymmenen päivää aloituksestasi. Ihmisen ymmärryksen kasvu vaatii kuitenkin vuosia, joskus vuosikymmeniä, ennen kuin kokemus ja näkemys riittävät oikeisiin ratkaisuihin.Joo, sanasi ovat totisen totta ja päädyin yrittämään taas kerran. Suuria ylitsepääsemättömiä riitoja ei ole, ei päihdeongelmia, mutta oman persoonan tarpeen tyydyttyminen.. vaikeaa tämä kuitenkin on. No, jos taas toinen haluaa yrittää ja yhteinen menneisyys, omaisuus ja lapset, niin miksikö ei sitä taas yrittäisi? Tietysti aikaa kuluu myös itsellä, vanhenee ja "rupasahtaa". täytyy vaan pitää itsensä niin fyysisesti kunnossa kuin henkisestikin sivistää kohti parempaa minuutta. Lapsiahan tässä ajatellaan ensisijaisesti.
Ja vielä, tätä prosessia on kyllä käyty paljon paljon pidempään kuin nämä 10 päivää, uskopa vaan.
Tämähän on vaan elämää ja yritystä parhaaseen ratkaisuun. - Voimia & valaistusta
ap. kirjoitti:
Joo, sanasi ovat totisen totta ja päädyin yrittämään taas kerran. Suuria ylitsepääsemättömiä riitoja ei ole, ei päihdeongelmia, mutta oman persoonan tarpeen tyydyttyminen.. vaikeaa tämä kuitenkin on. No, jos taas toinen haluaa yrittää ja yhteinen menneisyys, omaisuus ja lapset, niin miksikö ei sitä taas yrittäisi? Tietysti aikaa kuluu myös itsellä, vanhenee ja "rupasahtaa". täytyy vaan pitää itsensä niin fyysisesti kunnossa kuin henkisestikin sivistää kohti parempaa minuutta. Lapsiahan tässä ajatellaan ensisijaisesti.
Ja vielä, tätä prosessia on kyllä käyty paljon paljon pidempään kuin nämä 10 päivää, uskopa vaan.
Tämähän on vaan elämää ja yritystä parhaaseen ratkaisuun.Hyvä, että ymmärrät, järjestä siis aikaa itsellesi ja omille tarpeillesi, jotta jaksat vastakin ajatella muita. Vanhenemisesta, iän karttumisesta ja rupsahtamisesta sanoisin sillä lailla, että "ryppy iholla ei haittaa yhtään mitään, mutta ryppy sielussa on vahingoksi".
- arjenmies
Tuo on niin totta. Itse olen miehenä ns. "henkisesti alistetussa suhteessa" ja yhdessä vain lasten takia. Ja nyt tietenkin moni miettii miksi et eroa, lapsetkin voisi paremmin. Mutta, aina on se vaikeus eroamiseen joka pyytää jatkamaan tai pakottaa jatkamaan kun ei edes jaksa erota.
- ajattele itseäsi>
Pieni hajurako tekee aina hyvää tuon tyyppisessä tilanteessa, oppii näkemään onko aidan toisella puolella vihreämpää. Pahimmassa tapauksessa masennuskin puskee pintaan jos tosissaan on aivan alisteisessa suhteessa. Voi olla että vaimokin herää näkemään puolison arvon ja lopettaa toisen alistamisen, kun huomaa ettei pysty kaikkea määräämään. Jokaisen on tietysti itse päätettävä mitä haluaa elämältä.
- tiina*
Ihmisellä on järjen ja tunteiden lisäksi tahto.
Joskus tai aika useinkin ihmisen järki johtaa harhaan. Järki puhuu yleensä sen puolesta mitä on. Riippumatta siitä miten hyvät tai huonot olosuhteet ovat oikeasti. Järjellä on kova muutosvastarinta. Järki käskee odottamaan, katsomaan, ihmettelemään, sopeutumaan. Ja taas uudestaan odottamaan, odottamaan, sopeutumaan.
Kaikkea ei edes pysty näkemään siinä "keskellä elämää", liian läheltä. Täytyisi ehdottomasti saada välimatkaa kumppaniin. Ja arvioida onko edes lapsille parasta, että kaikki jatkuu kuten sanoit entisellään, tylsänä ja turvallisena. Yleensä se vain on niin, ettei huonossa parisuhteessa, tylsyyteen kuoleva vanhempi pysty jakamaan lapsilleen elämäniloa, joka läheisesti liittyy turvallisuuteen.
Elämää ei tosiaan kannata tuhlata huonossa parisuhteessa. Mikään ei ole niin kuluttavaa kuin sinnittely - turhan takia. Ennenkaikkea tuosta sinnittelystä kärsii lapset.- näinhän se menee
Kylläpä oli hienoa pohdintaa, Tiina!
- kstantra
mitähän hienoa tuossa oli ...
Ei niitä uusia parempia parisuhteita taida käytännössä kovinkaan usein löytyä. Lapset kärsii, kun koti hajoitetaan. Elämässä ei aina saa mitä haluaa, olisi viisasta oppia haluamaan sitä mitä on saanut.- tiina*
"oppia haluamaan sitä mitä on saanut" tarkoittaa samaa kuin alistua.
Elämässä ei tottavie saa aina mitä haluaa. Silti huonosta ja epätyydyttävästä suhteesta pääsee eroon ja näin voi ottaa oman elämän haltuun. Lapset kärsivät eniten vanhempien huonosta suhteesta.
Ellei vanhemmat saa toisiltaan tukea, heillä ei ole yhteisymmärrystä, keskinäistä iloa jaettavana , niin parisuhde ottaa enemmän kuin antaa. Joskus se vain ottaa. Lapselle ei jää kerrassaan mitään positiivista jaettavaa, koska sellaista ei ole. Tuleepa mieleen sananparsi "tyhjästä on paha nyhjästä". On todella hieno ajatu pitää perhe kasassa, mutta ei hinnalla millä hyvänsä.
Vanhempien parisuhde ei ole lapselle välttämätön (tai vanhempien uusi parisuhde). Sen sijaan onnellinen vanhempi, jolla on oma elämä hallussa on lapselle lähes välttämätön. "Lähes" siksi, että lapsi tarvitsee ainakin yhden aikuisen, joka on turvallinen. Sen ei välttämättä tarvitse olla äiti tai isä. Lapset, jo varhaisteinit, huomaavat todella helposti milloin vanhempien välinen suhde ei toimi, milloin se on suorastaan epätoivoinen.
Uusia, entistä (paljonkin) ehompia parisuhteitakin löytyy. Nykyisin ei tosin ole trendikästä muuttaa saman katon alle. Jotkut taas eivät halua ollenkaan uutta parisuhdetta. Kukin tavallaan, ihmiset ovat erilaisia. Ihan lapsesta lähtien. - näinhän se menee
tiina* kirjoitti:
"oppia haluamaan sitä mitä on saanut" tarkoittaa samaa kuin alistua.
Elämässä ei tottavie saa aina mitä haluaa. Silti huonosta ja epätyydyttävästä suhteesta pääsee eroon ja näin voi ottaa oman elämän haltuun. Lapset kärsivät eniten vanhempien huonosta suhteesta.
Ellei vanhemmat saa toisiltaan tukea, heillä ei ole yhteisymmärrystä, keskinäistä iloa jaettavana , niin parisuhde ottaa enemmän kuin antaa. Joskus se vain ottaa. Lapselle ei jää kerrassaan mitään positiivista jaettavaa, koska sellaista ei ole. Tuleepa mieleen sananparsi "tyhjästä on paha nyhjästä". On todella hieno ajatu pitää perhe kasassa, mutta ei hinnalla millä hyvänsä.
Vanhempien parisuhde ei ole lapselle välttämätön (tai vanhempien uusi parisuhde). Sen sijaan onnellinen vanhempi, jolla on oma elämä hallussa on lapselle lähes välttämätön. "Lähes" siksi, että lapsi tarvitsee ainakin yhden aikuisen, joka on turvallinen. Sen ei välttämättä tarvitse olla äiti tai isä. Lapset, jo varhaisteinit, huomaavat todella helposti milloin vanhempien välinen suhde ei toimi, milloin se on suorastaan epätoivoinen.
Uusia, entistä (paljonkin) ehompia parisuhteitakin löytyy. Nykyisin ei tosin ole trendikästä muuttaa saman katon alle. Jotkut taas eivät halua ollenkaan uutta parisuhdetta. Kukin tavallaan, ihmiset ovat erilaisia. Ihan lapsesta lähtien.Kyllä täytyy sanoa että hienosti osaat asian näytölle viedä :) Kiitos sinulle!
- Järjellä ei rakasta
http://www.kirkkojakaupunki.fi/kaupunki/rakkauden-korjaussarja
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Riikan kukkaronnyöri on umpisolmussa
Kulutus ei lähde liikkeelle, koska kansalaiset eivät usko, että: – työpaikka säilyy – tulot eivät romahda – talous ei h493295- 342945
Jos vedetään mutkat suoraksi?
Niin kumpaan ryhmään kuulut? A) Niihin, jotka menevät edellä ja tekevät? Vai B) Niihin, jotka kulkevat perässä ja ar1062751Tanskan malli perustuu korkeaan ansioturvaan
Ja vahvoihin työllisyys- ja kotoutumispalveluihin. Suomessa Riikka on leikannut juuri näitä: palkkatukea, työttömyysturv402491Vain vasemmistolaiset ovat aitoja suomalaisia
Esimerkiksi persut ovat ulkomaalaisen pääomasijoittajan edunvalvojia, eivät auta köyhiä suomalaisia.511945Anteeksipyyntöni
Jätän tähän anteeksipyyntöni sinulle, koska en voi sanoa sitä missään muuallakaan. Pyydän anteeksi, jos purkamani tuska151589- 321483
Sydämeni valtiaalle
En täältä aio asioita kysellä. Haluan tuoda tiedoksesi, että pohjimmiltani en ihmisiä tahdo satuttaa ja ajattelen muiden1061297- 1801231
En vain unohda
Sitä miten rakastuneesti olet minua katsonut. Oliko tunteet liian suuria että niistä olisi voinut puhua.731070