Siis Rimski-Korsakovin viimeisen oopperan Chatelet-teatterista, lauantaina tv1:llä. Hilpeä esitys! Kun kerran Venäjän-Japanin sotaa irvaillaan, niin mikäs siinä kun esitetään Venäjän tsaari hovineen kabuki-teatterin puvustuksessa ja meikeissä. Mutta kysymykseen: miten ihmeessä Rimski-Korsakov kuvitteli saavansa tällaisen sensuurista läpi tsaarin ajan Venäjällä? Kirjani (Boyden: ”Rough Guide to Opera”) kertoo, ettei hän heti saanutkaan, mutta muutaman vuoden kuluttua onnistui? Miten ihmeessä? Jos nyt joku missasi esityksen, niin tsaari on kohtalainen hölmö, mutta hänen poikansa varsinaisia emähölmöjä, ja tsaari lähettää heidät sotaan, jossa he tappavat toisensa.
Musiikista en hirveästi innostunut, diversiteettiä liian vähän, vaikkei ooopera pitkä ollutkaan (alle 2 h). R-K on sentään mies, joka on säveltänyt Näyttelykuvia! Tai sanotaan niin, että orkestrointi oli kyllä hyvää, mutta ideoita ei oikein riittänyt kahdeksi tunniksi.
Musiikista en hirveästi innostunut, diversiteettiä liian vähän, vaikkei ooopera pitkä ollutkaan (alle 2 h). R-K on sentään mies, joka on säveltänyt Näyttelykuvia! Tai sanotaan niin, että orkestrointi oli kyllä hyvää, mutta ideoita ei oikein riittänyt kahdeksi tunniksi.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Rimski-Korsakov säveltänyt "Näyttelykuvia"? Ettet nyt vain tarkoita "Šeherazadea" tai jotain muuta?
Muistelen muuten lukeneeni, että Rimski-Korsakov piti "Näyttelykuvien" orkestrointia tuhoontuomittuna ajatuksena - hänen mielestään Musorgskin omaperäisten pianotekstuurien sovittaminen orkesterille onnistuneesti oli täysin mahdotonta.
Olisi helppo sanoa, että Sheheradzadea minä juuri tarkoitin, mutta näyttelykuvien orkestrointi minulla itse asiassa oli mielessä. Eritoten osa ”Kiovan suuri portti” olisi ollut majesteetillista musiikkia. En vain tähän hätään muistanut, että se oli Musorgskin. Vaikka kyllä R-K:n Sheheradzadessakin olisi ollut diversiteetin puolesta annettavaa tälle suhteellisen monotoniselle oopperalle.