Naisten "treffailu"

Häh? No sellaistahan ne ihmiset näissä netin treffipalstoilla tekevät. Ei monet sieltä mitään seuraa oikeasti etsi, kunhan pelleilevät.

Saahan sitä hakata päätään seinään, muttei se pidemmän päälle kovin fiksua ole.

Joka suuntaan vähän kummalista. Minä kirjoittelin erään tosi mielenkiintoisen
miehen kanssa, mutta vain pari kolme kertaa, lähetin myös kuvani.

Hän olisi halunnut tavata oitis ja kun kohteiaasti kerroin, että soiteltais
vaikka, jotta voi parenmmin saada tuntumaa. Noo laittoi sitten viestin
tylysti, jotta on tullut toimeen tähänkin asti, niin tulee kyllä edelleenkin
ilman minua. Se siitä.

Parenpi niin, sillä tuolla asenteella liikkeellä olevaa ei kannattanut tavata.

No en enää ihmettele, että juurikin nämä päälle parikymppiset ja parikymppisiä naisia treffailevat ihmettelevät kun itse saatan ehdottaa tapaamista hyvin pian (kun muutama viesti lähetelty), kuulemma yleensä ei naisia saa millään ihan kasvotusten tapaamaan.

Eihän siinä mitään menetä jos treffaa sellaisiakin tyyppejä, jotka ei ihan täysin kolahda, aina mulla on ollut vähintään siedettävää lenkkiseuraa jos ei nyt mitään suhdetta ole syntynyt ja uusiin ihmisiin tutustuminen on aina rikkaus. Sosiaalisia taitoja pääsee ainakin kehittämään jos ei muuta :)

Toki sitä on itsekin joskus ujostellut ja monia kiinnostavia jäi aikoinaan tapaamatta kun ei vaan uskaltanut, onneks asenne on muuttunut ja tullut huomattua, että treffailu on kivaa :)

Minä olen samaa mieltä, treffeille vaan heti kun mahdollista, ei siinä mitään menetä. Jopa se ensimmäisten kertojen jännitys on kadonnut, nyt ne treffit ottaa mielenkiintoisena tapaamisena ja on hyväksynyt ettei niistä aina seuraa sen kummempaa. Minusta on kiva treffata ihmisiä ja lähden heti kun joku mielenkiintoiselta vaikuttava pyytää. Ennemin jopa lähden treffeille kun annan puhelinnumeroni jonka kautta minusta saa vaikka mitä selville. Treffeillä voi olla vielä anonyyminä.

Monesti nämä kahvitteluehdotukset on niin ihmeellisesti muotoiltuja ja piilomerkityksiä sisältäviä, että mua alkaa ahdistamaan samantien.

Jos mies suorasti ehdottaisi alkuun pikaista vaik puolen tunnin tapaamista jossain julkisella paikalla niin voisin lähteä. Mutta kun ne kahvikutsut tapaa aina olemaan jotain tyyliin: alkuun vaik kahvittelut ja katotaan sit mitä keksitään ;)

Eihän tollaseen uskalla vastata kun tietää mikä on äijällä mielessä!

Täällä riittää näitä omituisuuksia enemmän kuin uskotkaan.

Itse kirjoittelin sitkeän "ihailijan" kanssa, vaihdettiin kuvia ja kirjoittelut meni tosi hyvin. Sovimme treffit seuraavalle päivälle.

Aamulla huomasin että hän oli minut estänyt ja se siitä.

Mistähän tässäkin oli kyse? Netin tuomasta illuusiosta että ihmisiä saa kohdella miten vain ja inhimillisimmät käytöstavat voi heittää romukoppaan.

Loistava esimerkki oli viikonlopun iltapäivälehden artikkeli jossa toimittaja (mies) jäi kiinni siihen netin hurmaan ja illuusioon että aina nurkan takana odottaa joku vielä parempi ja unohti juuri treffaamansa tytön kiitostekstarin. On tämä kumma paikka :(.