Ollaan oltu vaimon kanssa 4v yhdessä josta naimisissa vasta 4kk. Ongelmat alkoi heti naimisiinmenon jälkeen. Vaimo on muuttunut etäiseks ja sulkeutuneeksi. Hänellä diagnosoitiin hiljattain kaksisuuntainen mielialahäiriö joka varmasti vaikuttaa omalta osaltaan tilanteeseen. Hän on minua kohtaan todella töykeä ja ylimielinen, haluaa omaa aikaa ja asumuseron. Olen ehdottanut parisuhdeterapiaa mutta hän haluaa omaa aikaa ja ensin omat asiansa kuulemma kuntoon. En halua erota, mutta alkaa olla voimat lopussa. Minulla ei juurikaan ole ystäviä enkä ome kovin sosiaalinen luonne. Hän on ninulle kaikki kaikessa ja tilanne on mulle todella raskas. Mitä pitäisi tehdä, tai vastaavasti jättää tekemättä? Hänellä on ollut masennusta koko yhdessäolomme ajan ja olen tukenut häntä parhaani mukaan aina.
Vaimo haluaa asumuseron
Väsynyt...
18888
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Jos ei ole lapsia niin ei liene vaikea päätös. Surullista mutta sinun on mietittävä omaakin elämääsi. Haluatko olla vaimosi tukipilari lopun elämääsi, vaikkei hän selvästikään arvosta sitä? Ansaitset mielestäni parempaa.
Kannattaisi ainakin vähän ottaa etäisyyttä ja tutustua muihinkin ihmisiin, vaikkapa harrastusten kautta. Olet ehkä jonkinasteisesti läheisriippuvainen ja itsekseen olokaan ei tekisi varmaan pahaa sinulle, että oppisit olemnaa välillä yksinkin. Kyllä yksinkin on parempi, kuin energiaa kuluttavassa seurassa. Mutta päätöshän on sinun. On kuitenkin vain yksi elämä ja tunnut empaattiselta kaverilta.
Ei ole lapsia mutta kotieläimiä senkin edestä, jotka on molemmille kuin lapsia (ei tietenkään voi verrata oikeisiin tässä asiassa) yhteinen talo löytyy maalta ja paljon yhteistä omaosuutta. Jotenkin olen jaksanut aina uskoa siihen, että tulee päivä jolloin Vaimo on terve ja voidaan elää normaalia elämää. Viime ajat on vaan asiat mennyt koko ajan huonompaan suuntaan. Taloudelliset vaikeudet on syönyt jaksamista, enkä ole enää ihan koko ajan jaksanut tukea hän tä toivotulla tavalla. Siellä sairauksien alla elää kuitenkin mun elämän tärkein ihminen, enkä todellakaan voi edes kuvitella elämää ilman häntä.
Ota selvää vaimosi sairaudesta. Se on luultavasti elinikäinen ja asettaa sinut koville koko tulevan yhdessäolon ajan. Kestätkö todella sen henkisesti, kun tunnut jo nyt olevan väsynyt tilanteeseen?
Saattaa olla, että yksi vaimon sairauden ilmentymä on hänen haluamansa ero. Kysymys kuuluu, aiotko olla tuossa ruljanssissa mukana seuraavat vuodet ja vuosikymmenet vai lähdetkö rakentamaan elämääsi uudelta pohjalta.
Ja huom! Siis vaimo haluaa avioeron ja voi milloin tahansa pelkällä nimikirjoituksellaan panna eron ykkösvaiheen alulle. Sinulla ei siihen asiaan ole nokan koputtamista.
On otettu selvää sairauksista, eikä todellakaan ole kaikista helpoin liitto tulossa jos tämä tästä paranee. Tänään saatiin jonkunlainen keskusteluyhteys. Vaimo muuttaa omaan asuntoon, ja hakeutuu psykoterapiaan. Minä puolestani päätin varata psykologiajan myös itselleni. Olen valmis tekemään kaikkeni liiton palastamiseksi mutta kyllä täytyy sanoa että on todella rankkaa tällä hetkellä. Tänään peruuttiin yhteinen ulkomaanmatka, minne oli tarkoitus parin viikon päästä lähteä. Kesäloma alkaa perjantaina, ja aina hiljainen kuukausi on kyllä tulossa. Pakko on myöntää että usko parempaan on kieltämättä koetuksella. Mutta periksi ei anneta.
Älä anna periksi Väsynyt. Tällä hetkellä tuntuu, että kaikki kaatuu päälle, mutta olotila helpottuu ajan kanssa. Sen jälkeen, kun teette ratkaisuja puoleen tai toiseen, pääset keskittymään jaksamiseesi tai jaksamiseenne. Voimia.
Voi olla, että vaimosi yksinkertaisesti testaa sinun miehisyyttä. Hän oikuttelee ja on vaikea ja haluaa nähdä miten reagoit. Vähän sama kuin lapset saattavat heittäytyä oikein hankaliksi ja hakea rajojaan.
Höh! Olihan taas lapsen kirjoitusta...
Kyllä JOKAISELLA tulee elämässään kriisejä ja huom! sillä miehisyyden testauksella ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että haluaa välillä olla yksin ja omissa oloissaan.
Aikuinen ihminen parisuhteessaan ei hae, eikä tartte mitään "rajoja", niinkuin lapset,ei se sentään mikään vankila tartte suhteen olla!
Väitän, että myös me aikuiset haemme rajoja kaikkialla. Esimerkiksi työntekijä testaa tilaisuuden tullen olisiko mahdollisuus saada parempaa palkkaa, joissakin tapauksissa sitä, että voisiko kenties tehdä vähemmän työtä.
Aikuinen on aikuinen vasta, kun osaa ITSE asettaa ne rajat itselleen..
Jos etsii jotain toista aikuista sitä tekemään, on aika lapsenkengissä vielä.. ;)
Päinvastoin juuri AP.n vaimo on niitä rajoja itselleen asettamassa, kun haluaa itsenäisen elämän vihdoinkin alkavan.
Tämä on hyvin yleistä liitoissa, jotka ovat alkaneet teinivuosina ja sitä omaa elämää ei olla ehditty elää ollenkaan.
AP:n liitto ei silti ole loppumassa, kun vain antaa nyt naisen siitä lähteä hakemaan vähän hajurakoa. Yksin on hyvä mietiskellä ja luulenpa että nainenkin huomaa paremmin "metsän puilta", kun katselee sitä kauempaa.
Haloo! Vaimo on hommannut itselleen kaksisuuntaisen mielialahäiriön vain jotta voisi oikutella miehelleen. Kaikkea sitä lukee.
Onko esiintynyt vainoharhaisuutta? Se voisi selittää erohaluja.
Hih!
Suomi on siis pullollaan vainoharhoisia akkoja, kun haluavat erota?!
No johan lähti taas lapasesta tämäkin keskustelu! Lukekaa hyvät ihmiset aloitusviesti ennen kuin alatte pursottaa palstalle mitä sattuu. Todellinen sairaus on ihan eri juttu kuin akkojen kettuilu tms. Siihen tarvitaan hoitoa ja Väsyneen ratkaisu on ihan oikea, kun sellaiseen hakeutuu puolisoineen. Tsemppiä tosiaan ja uskoa parhaaseen lopputulemaan, vaikka se vaivan takana onkin!
Jos ja kun vaimo on töykeä ja ylimielinen sinua kohtaan, on parempi, että hän muuttaa. Se on myös hyvä juttu, että vaimo haluaa omat asiansa kuntoon. Kaikki eivät halua, vaikka heillä diagnosoitaisiin mitä häiriöitä tai sairauksia tahansa.
Neuvoni on yksinkertainen: muutatte erilleen. Sinä hommaat myös itsellesi oman elämän ja ajan ammattiauttajalle. On parisuhteen kannalta vaarallista, jos kumppani on kuten sanoit "kaikki kaikessa". Sinulla sekä vaimollasi pitää olla omaakin elämää, ystäviä ja tekemistä.
Ehkä tämä tästä ajan kanssa... Vaimo tulee tunnin sisällä hakemaan kamansa ja muuttaa pois. Vaikka suru ja huoli tulevasta on edelleen valtava, niin jotenkin on vaan helpompi hengittää tällä hetkellä. Olen järkännyt itselleni apua, kun meinasi kaarua seinät väkisin kotona päälle. Ollaan yhdessä päätetty hakeutua pariterapiaan ja elellään päivä kerrallaan. Vaikka paskaa on tullut valtava määrä niskaan, niin hän on edelleen mulle se tärkein ihminen. Eikä riidat tietenkään yhden ihmisen toimesta synny, joten peilikuvakin on tullut tutuksi. Kiitos kaikille kannustavista neuvoista!! Leukaa pystyyn vaan ja eteenpäin. Helppoa se ei ole, mutta ei tällaisen tilanteen kuulu helppoa ollakkaan.
Voimia sinulle , nyt yritä nukkua kuitenkin ja nauti eläimistä luonnosta tai tee työtä uuvuksiin asti, jos se sinua auttaa, jokaisella on keinonsa .
Jos vaimosi on noin 30 v, voi olla kyseessä myös voimakas 30-kympin kriisi , anna hänelle aikaa , älä painosta.
Ota sellainen asenne, että yrität sinäkin vaan pärjätä itsesi kanssa ja nautit elämistäsi ja luonnosta ." Ketään ei pidetä väkisin " , arvosta itseäsi myös ja anna kriisille aikaa , se voi olla vaikka 1v .
Jos teidät on tarkoitettu toisillenne, se on lyhyt aika ja sitten suuren kriisin jälkeen ei mikään pieni juttu tunnu missään .
Jos ei ... suru tulee kriisin edetessä ja siitä selviää .. vaikka sattuu niin , että ..
kuuntele vaikka Kisun : olen särkynyt saviruukku laulua youtubesta tai esim .
Johanna Kurkisen lauluja , musiikki lievittää surua ..
Asioilla on tapana järjestyä ..
korjaan Jippu
http://www.youtube.com/watch?v=9we_6pSdz-Y
Asumusero voi olla hyvä ratkaisu tässä teidän tilanteessanne.
Hänen pitää ensin itse hyväksyä diagnoosi, jonka jälkeen hän vasta jaksaa paneutua parisuhteeseenne.