Ihmisillä ei ole ystäviä ja kavereita vaikka näin voisi kuvitella. Ihmisen elämä perustuu mielikuvitukselle. Se että kaksi ihmistä hakee ystävää on kahden samanmielisen ihmisen mielikuvitusta. Elokuvissa esitetään kaikki suuripiirteisesti kuten teatterissa näytellään suurieleisesti. Ihmiset eivät todellakaan elä niin kuin salatuissa elämissä ystävien saartamana. Realielämässä ihmisillä ei ole ystäviä. Lapsena ystävyys perustuu aina haluun saada jotakin mitä toisella ihmisella on. Esimerkiksi ihmiset käyvät kalassa sen vuoksi koska haluavat saada kalaa. Lapsi meneee toisen lapsen luokse, koska tällä on jalkapallo ja sitten lapset potkivat jalkapalloa yhdessä. Aina kyse on siitä että toinen haluaa toiselta jotakin mitä itsellä ei ole.
Televisiossa esitettiin aikoinaan ja tänäpäivänä valtakunnan lähetyksessä asiota, jotta ihmiset kuvittelisivat ihmisten esim. viettävän aikaa festareilla tai ihmisten polttavan tupakkaa jne. Ennen televisiota ihmisille saarnattiin uskoa ja ihmiset uskoivat, koska ihmiset kuvittelivat ihmisten uskovan.
Ihminen joka masentuu siitä, ettei ole ystäviä, koska kuvittelee että suurimmalla osalla ihmisillä on ystäviä, koska televiossa kaikilla on aina ystäviä tai kuvittelee toisten ihmisten kertomana, että näillä on ystäviä ja itse on yksin, koska "kaikilla" muilla on ystäviä niin silloin ei osaa erottaa mielikuvitusta ja todellisuutta toisistaan. Mielikuvitusmaailma on paras paikka elää, mutta sen takia ei kuitenkaan tarvitse masentua.
Televisiossa esitettiin aikoinaan ja tänäpäivänä valtakunnan lähetyksessä asiota, jotta ihmiset kuvittelisivat ihmisten esim. viettävän aikaa festareilla tai ihmisten polttavan tupakkaa jne. Ennen televisiota ihmisille saarnattiin uskoa ja ihmiset uskoivat, koska ihmiset kuvittelivat ihmisten uskovan.
Ihminen joka masentuu siitä, ettei ole ystäviä, koska kuvittelee että suurimmalla osalla ihmisillä on ystäviä, koska televiossa kaikilla on aina ystäviä tai kuvittelee toisten ihmisten kertomana, että näillä on ystäviä ja itse on yksin, koska "kaikilla" muilla on ystäviä niin silloin ei osaa erottaa mielikuvitusta ja todellisuutta toisistaan. Mielikuvitusmaailma on paras paikka elää, mutta sen takia ei kuitenkaan tarvitse masentua.
Vastaukset 2
Vanhimmat
En aivan ymmärtänyt johtopäätöstäsi siitä, että ihminen masentuu turhaan, jos hän ei löydä kaltaistaan seuraa. Maailmassa riittää manipulointia ja todellisuuttamme rakennetaan ulkopuolelta, mutta kuitenkin..
Ihmisellä on perustavanlaatuinen tarve löytää muita sellaisia, jotka katsovat tätä maailmaa edes joltain osin samasta vinkkelistä. Joillekin riittää ihan yksikin ihminen.
Olet oikeassa siitä, että jokainen rakentaa omaa todellisuuttaan. Kannattaa tietenkin kiinnittää huomiota siihen, mitä meille ulkopuolelta syötetään. Mutta jokaisella ihmisellä on myös ihan sisäsyntyinen tarve tulla huomioiduksi, kuulluksi ja ymmärretyksi. Ei sitä omaksuta telkkariohjelmista.
samaa mieltä aloittajan kanssa. Todellinen yhdessäolo perustuu toisten persoonallisuuden nauttimiselle. Kyllä sitä täytyy siten olla "itserakas" että rakastaa itseään juuri sellaisena kuin on eikä vaihtaisi mitään itsessään pois, eikä toisissa muuta kuin sen vittumaisuuden, että jotkut aina jaksaa kilpailla ja olla epävarmoja itsestään.