Suoraan puhuminen

Kertokaas miehet, miksi te sanotte naiselle, mitä oletatte naisen haluavan kuulla, ettekä sano asioita rehellisesti?
Tosin, olen muutamaan kossiin törmännyt, jotka ovat nätisti aamulla kiittäneet ym, ja jo illalla ollaan voitu sopia, ettei yö johda mihinkään.

Ikuisena skeptikkona voisi sitäkin alkaa pohtimaan, että sanooko mies ympäripyöreästi, jotta ei halua suhdetta (tarkottaen kuitenkin, ettei juuri ko.tyypin kanssa).
Mutta enemmistö on sitten sitä sorttia, jotta sanotaan,
"minä en harrasta yksiä öitä" , samalla ko vedetään housuja toisella kädellä alas.

Ja klassista on sekin, että sanotaan, että "Nähdäänkö myöhemmin, nyt mulla on poikien juttuja" .esim baarissa, mies voi tulla naisen juttusille, ja hetken päästä lähtee sit katsomaan paremmat markkinat. Miksei voi sanoa suoraan, ettet sä nin paljoa kiinnostakaan / haluan kts josko löytyisi parempaa, voidaanko sopia, että mennään jatkoille, ellen löydä..
Tai se, että "en halua vakiintua, ollaan vaan kavereita", mutta ko naisella on muitakin vaan kavereita, niin sekään ei miellytä.

Mutta nyt minua kiinnostaisi tietää, millainen mies pettää vaimoaan?
Moraali herättelee itseään, ekaa kertaa tajuan iskeneeni varatun (tai onhan noita voinut olla, mutta ovat asian salanneet). tämän tiesin varatuksi jo ennen ensimmäistä keskustelua.
Ja sänkyynhän päädyttiin. Luoja tietää miksi.
Mielestäni tyyppi sanoi, ettei harrasta vastaavaa. Sanoi myös, että kivaa oli. Ja sen, "ettei pysty tähän, vaikka haluaisi" (kysyin tunnelmaa keventääkseni, että haluaako nähdä uudelleen, enemmän vitsinä, toki yö oli sellainen, etten olisi siinä laskuhumalassa toivonut sen vielä päättyvän).
Ja vaikutti oikeasti et omatunto kolkutti. Mitä en taas usko. Etenkin ko päätyi ottamaan puhelinnumeron (oletettavasti poistanut sen heti). Väärin tietty tein, ko edes kysyin haluaako ottaa sitä.

Koska en pidä itseäni niin erityisen kauniina, tai erityisenä yleensäkään, että kukaan ekaa kertaa vuokseni pettäisi, ainakaan parin tunnin yhdessä olon jälkeen. (tosin, käsitin, ettei nyt ihan ekaa kertaa ollut asiassa mukana).
Etenkin ko koko olemus oli "ei kiiltokuva"-tyyppiä. Ja siinähän mun ongelmani onkin. Miksi sekaannun aina ei kiiltokuva kosseihin?

Pakko tunnustaa, että pitkästä aikaa ihminen jäi mieleen pyörimään. Harmittaa, vaikka itsehän riskin otin, kun varatun mukaani otin.

Sitä vaan mietin, että oliko mikään mitä toinen sanoi totta? Uteliaisuuttani enemmän, vaikka toki se imartelisi, jos olisin tehnyt toiseen sellaisen vaikutuksen, että oli valmis tekee syrjähypyn :).
Muta, oma moka siinäkin mielessä, että yritin keskustella, ko olisi pitänyt vain tyytyä sanomaan kiitos, kivaa oli (ja kai meillä oli kivaa, eos näin jälkeenpäin).
Joten, varatut miehet, lähdettekö te noin vain naisen mukaan? Ja sanotte, ettei se kuulu tapoihin? Sillä fraasilla ainakin herätätte naisen omatunnon (jonka jälkeen riski siitä, että nainen ottaisi yhteyttä, pienenee...)

Ehkä mä pärjäisin omatuntoni kanssa, jos tyyppi olisi sanonut rehellisesti, että hän ottaa sieltä mistä saa, ja oli kivaa / tylsää tmv (mistäs tiedän nauttiko toinen ollenkaan) ja et juttu oli tässä? Miksi näytellä kiltimpää kuin onkaan??