Onko teistä jotenki outoo, jos 23 vuotias mies ajattelee esim. joutsenia kauniina parina? Meinaan tällä sitä, että minusta se on hienoa kuinka ne toisensa löydettyää elävät elämänsä loppuun yhdessä uskollisina, ovat kauniita ja elävät kaksistaan jossain omalla lammella tai järven poukamassa ilman muita, vain toisiaan tukien ja jälkeläisiä yhdessä kasvattaen. Matkustavat yhdessä etelään ja tulevat yhdessä takaisin, kunnes kuolema erottaa.
Täytynee täsmentää, että en tosiaan pidä nyt vaikka näitä joutsenia mitenkää fyysisesti haluttavina, vaan heidän ajatusta ja uskollisuuttaa ja loojaalisuutta toisilleen. Varsinkin näinä aikoin, jolloin ihmisestä on tullut jotain aivan täysin muuta, mitä nuo esimerkkinä käytetyt joutsenet ovat.
Ihmiset ovat petoja toisilleen ja silti väittävät rakastavansa. Petetään toisia, sen minkä keretään ukot ja akat vaihtuu lennosta useita kertoja, saati että yhteistä jälkeläistä saataisiin kasvatettu yhdessä ja selvittäisiin yhdessä tuulesta ja tuiskusta!
Toki on pareja jotka onnistuvat elämään vielä näin, mutta katoavaa on tuo piirre ihmisrodussa.
Ennen muinoin avioliittokin oli avioliitto ja yhteisen sitoutumisen merkki. Nyt se on vaan metallirengas sormessa.
Nyt luonnollisesti joku väittää minua katkeraksi nörtti yksin eläjäksi, mutta voin sanoa, että olen ihan tavallinen mies mielestäni, eikä minulla ole ollut pulaa naisista, eikä muuten sosiaalisista yhteyksistä, mutta ihmetyttää vaan ihmisrodun muuttuminen yhä likaisemmaksi ja säälittävämmäksi.
Itse alan menettää uskon rakkauteen tai ainakin ikuiseen rakkauteen. Tähän maailmaan pitäisi sitten lapsi tuoda viattomana oppimaan kaiken pahan meiltä?!
Voin olla hullu tai outo, kun tällaiset pyörii mielessä, mutta tulipahan päästettyä ulos miltä sisässä tuntuu. Mielipiteitä saa laittaa, jos nyt jotain kiinnostaa.
Täytynee täsmentää, että en tosiaan pidä nyt vaikka näitä joutsenia mitenkää fyysisesti haluttavina, vaan heidän ajatusta ja uskollisuuttaa ja loojaalisuutta toisilleen. Varsinkin näinä aikoin, jolloin ihmisestä on tullut jotain aivan täysin muuta, mitä nuo esimerkkinä käytetyt joutsenet ovat.
Ihmiset ovat petoja toisilleen ja silti väittävät rakastavansa. Petetään toisia, sen minkä keretään ukot ja akat vaihtuu lennosta useita kertoja, saati että yhteistä jälkeläistä saataisiin kasvatettu yhdessä ja selvittäisiin yhdessä tuulesta ja tuiskusta!
Toki on pareja jotka onnistuvat elämään vielä näin, mutta katoavaa on tuo piirre ihmisrodussa.
Ennen muinoin avioliittokin oli avioliitto ja yhteisen sitoutumisen merkki. Nyt se on vaan metallirengas sormessa.
Nyt luonnollisesti joku väittää minua katkeraksi nörtti yksin eläjäksi, mutta voin sanoa, että olen ihan tavallinen mies mielestäni, eikä minulla ole ollut pulaa naisista, eikä muuten sosiaalisista yhteyksistä, mutta ihmetyttää vaan ihmisrodun muuttuminen yhä likaisemmaksi ja säälittävämmäksi.
Itse alan menettää uskon rakkauteen tai ainakin ikuiseen rakkauteen. Tähän maailmaan pitäisi sitten lapsi tuoda viattomana oppimaan kaiken pahan meiltä?!
Voin olla hullu tai outo, kun tällaiset pyörii mielessä, mutta tulipahan päästettyä ulos miltä sisässä tuntuu. Mielipiteitä saa laittaa, jos nyt jotain kiinnostaa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Olet tunteva, herkkäkin ihminen. Mitäs pahaa on siinä että ajattelet noita asioita? Jos joku väittää toista niin sellaisen väittäjän täytyy olla tunnekylmä ja materialistinen ihminen.
Sääli rikkoa illuusiosi mutta joutsenetkin ovat uskottomia. Tiede-lehdessä oli taannoin lyhyt artikkeli tutkimuksesta jonka mukaan osalla (en muista prosenttilukua) joutsenpareista poikaset eivät olekaan oletetun "isän" eli parin koirasjoutsenen poikasia vaan vieraan uroksen jälkeläisiä.
"Tähän maailmaan pitäisi sitten lapsi tuoda viattomana oppimaan kaiken pahan meiltä?! "
Ei tähän maailmaan tarvitse lapsia tehdä jos ei katso tätä soveliaaksi paikaksi lapsille.