Huomasin tuossa illalla kaupungille mennessäni, että pyöritin vielä bussissakin palstan juttuja mielessäni ja SE on hälytysmerkki. Sitten tajusin mistä viime päivien ärtymys johtuu: juuri tästä. Hemmetti, minähän olen kohta samanlainen kuin hard core -palstalaiset: mietin elävässä elämässäkin tasoja ja muita palstalänkytyksiä. Vaikka kone on kiinni niin ajattelen tätä samaa sontaa.
Onneksi työt alkavat ihan pian. Työt ja opinnot ja luottamustehtävät ja vapaaehtoistyöt ja satunnaiset muut harrastukset. Ihan oikeasti: netissä roikkuminen tekee hulluksi. Se tekee hermostuneeksi ja ärtyneeksi ja lopulta hulluksi. Tämä on ihan sairas maailma.
Tavallaan siis ymmärrän näiden HC-vänisijöiden mielialoja ja sitä että joku voi jumittua toistelemaan samaa asiaa kuin rikkinäinen levysoitin vuosikausiksi. Mutta ymmärtäminen ei tarkoita sitä että tuntisin myötätuntoa heitä kohtaan. Edelleen väitän, että terve nuori ihminen saa aina töitä, mutta vaikka työt unohdettaisiin niin ainakin jokaisella on mahdollisuus opiskella (avoin yliopisto, kansalaisopistot ja vastaavat, järjestöjen erilaiset kurssit), jokaisella on mahdollisuus hakeutua yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen; jokaisella on mahdollisuus tehdä vapaaehtoistyötä ja jokaisella on mahdollisuus etsiä itselleen sopivia harrastuksia. Eli perse ylös penkistä!
Eikä niihin tarvitse mennä kumppaninhaku mielessä vaan oman mielenterveyden takia, tämä on todella sairastuttava maailma tämä netti ja erityisesti tämä nettiyhteisö. Sairastuttava ja koukuttava.
Ensi viikolla on onneksi elokuu ja iso pyörä pyörähtää liikkeelle...
Onneksi työt alkavat ihan pian. Työt ja opinnot ja luottamustehtävät ja vapaaehtoistyöt ja satunnaiset muut harrastukset. Ihan oikeasti: netissä roikkuminen tekee hulluksi. Se tekee hermostuneeksi ja ärtyneeksi ja lopulta hulluksi. Tämä on ihan sairas maailma.
Tavallaan siis ymmärrän näiden HC-vänisijöiden mielialoja ja sitä että joku voi jumittua toistelemaan samaa asiaa kuin rikkinäinen levysoitin vuosikausiksi. Mutta ymmärtäminen ei tarkoita sitä että tuntisin myötätuntoa heitä kohtaan. Edelleen väitän, että terve nuori ihminen saa aina töitä, mutta vaikka työt unohdettaisiin niin ainakin jokaisella on mahdollisuus opiskella (avoin yliopisto, kansalaisopistot ja vastaavat, järjestöjen erilaiset kurssit), jokaisella on mahdollisuus hakeutua yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen; jokaisella on mahdollisuus tehdä vapaaehtoistyötä ja jokaisella on mahdollisuus etsiä itselleen sopivia harrastuksia. Eli perse ylös penkistä!
Eikä niihin tarvitse mennä kumppaninhaku mielessä vaan oman mielenterveyden takia, tämä on todella sairastuttava maailma tämä netti ja erityisesti tämä nettiyhteisö. Sairastuttava ja koukuttava.
Ensi viikolla on onneksi elokuu ja iso pyörä pyörähtää liikkeelle...
Vastaukset 22
Vanhimmat
Entäs mites jos on jo valmiiksi masennuksen ja ahdistuksen takia eläkkeellä, keskittymiskyky on lähes olematon, muistikin pätkii, ja asuu köyhänä jossain korvessa josta ei voi lähteä bussin kanssa kovin usein liikenteeseen kun lähimpään kaupunkiinkin eestaas matka maksaa noin 12 e ja se on heti iso raha tiukassa taloudessa, varsinkin jos siellä meinaisi joka viikko hypätä. Eli se siitä vapaaehtoistyöstäkin, kun ei pääse paikanpäälle tekemään.
Sitä lähinnä sitten toivoo että löytäisi kumppanin, joka ei tunnu tapahtuvan. Ja odotellessa aikoo välillä etsiä edes satunnaisseuraa, ja SENKIN kanssa tökkii kun ei ihan jokaiseen mahdolliseen viitsisi sekaantua...
FF:n kannattamassa mallissa kaltaistesi ei kuulukaan pariutua tai edes saada seksiä.
Varmasti on haasteellista pariutua mutta on tuossa paljon muitakin haasteita. Siltikin on varmasti muitakin vaihtoehtoja kuin netissä roikkuminen. Jos asuu maalla niin kuvittelisin että siellä riittää ulkona puuhasteltavaa ihan eri tavalla kuin kerrostaloasujalla. Jos paikkakunnalla on joku mt-kuntoutujien paikka/vertaistukiryhmä, niin ehkä sinne saisi kyydin joltain jotta pääsisi tapaamaan muita.
Olen koko lailla varma siitä, että nettiriippuvuus ei ainakaan edistä masennuksesta toipumista, päinvastoin.
Onneksi työt alkavat ihan pian. Työt ja opinnot ja luottamustehtävät ja vapaaehtoistyöt ja satunnaiset muut harrastukset.
Typerä suorittamisesi ei ole muuta kuin väkinäistä tyhjyyden täyttöä ja keinotekoista kiirettä itsensä tärkeäksi tuntemiseksi, kun sulla ei oikeasti ole elämässäsi mitään.
Vanhat ämmät on niitä kaikkein turhimpia.
Mitä se 'oikea' on? Aviopuoliso ja lapsi ja ok-talo? Avioliitto on koettu ja huonoksi todettu; ei ikinä enää. Lapsipäätöksen olen tehnyt jo kauan sitten enkä ole kokenut muuksi muuttaa. Talo on ollut ja jos sellaisen haluaisin niin toki hankkisin, mutta postimerkin kokoinen tontti jossain Nurmijärvellä on vihoviimeinen mitä haluaisin.
Älä yritä tyrkyttää omia arvojasi muille. Veikkaan, ettei _sinulla_ ole kokemusta avioliitosta tai edes lähes vuosikymmenen parisuhteesta.
P.S. En ole tärkeä; jos laitan sormeni vesilasiin ja otan sitten pois niin sen paikalle ei jää tyhjää aukkoa. Jääkö sinulla?
Mikä muuten avioliitossa oli huonoa?
Free Fanny ei saanut harrastaa muita miehiä ja matkoillekkin mies olisi halunnut mukaan eikä FF olisi päässyt iskemään ulkomaalaisia miehiä.
"Koettu ja huonoksi todettu" ei ehkä ollut paras ilmaisu tähän kohtaan mutta kun liian nuorena mennään yhteen niin eihän siitä mitään tule. Tällä palstalla tuskin uskotaan ilmaisuun "kasvoimme erilleen", mutta sitä se kirjaimellisesti oli. No hard feelings, ystäviä on oltu sen jälkeenkin.
Oma tupa, oma lupa, ovat kuitenkin asiat joista en enää luovu. Yksin asuminen voi olla kallista, mutta se on silti pieni hinta vapaudesta elää kuten tahtoo (mikä ei todellakaan tarkoita pettämistä tms)
En ole ikinä matkustellut päästäkseni iskemään ulkomaalaisia miehiä. En liioin ole kiinnostunut ulkomaalaisista täällä Suomessa.
Eli voisiko tällä puheella lopettaa tuon p*kanjauhamisen?
Nuoleeko sun koira sua jalkovälistä kun kerran makaat yöt elukan kanssa samassa sängyssä?
Okei. En tiedä pystyisinkö itsekään asumaan samassa asunnossa jonkun muun kanssa.
Harmi että monet vastaukset ovat sulle aika vihamielisiä. Palstalla pitäisi olla idioottifiltteri.
Kiitos, Urpo.
Onko sinulla fannyseni kokemusta yksinäisenä ja rumana miehenä olemisesta?
Erilaisilla ihmisillä on erilaisia kokemuksia elämässä.
Oletko sinä koskaan kokenut täydellistä kelpaamattomuutta, ajatellen vastakkaista sukupuolta? Oletko koskaan voinut ajatella, että yksikään mies maailmassa ei pitäisi sinua rakkauden arvoisena?
Neuvosi tällä palstalla ovat aina: "menkää paikkoihin, saatte kavereita ja tyttöystävän", joten käsitän ettei sinulla ole minkäänlaista käsitystä monien miesten ongelmista.
Väitteesi kaltaisia mielipiteitä kuulee hyvin usein erityisesti silloin, kun kyse on opiskelemisesta ja työstä tutkimuksen parissa. Joka kerran, kun kuulen tai luen väitteen siitä, että opiskelijat ja tutkijat tuhlaavat elämänsä "kammioissa" eivätkä ehdi elää (viimeisin sana yleensä huutomerkeillä koristeltuna), kysyn, mitä se eläminen tuon väittäjän mielestä tarkoittaa. Kukaan ei ole koskaan vaivautunut vastaamaan, vaikka olen nätisti kysynyt useammankin kerran.
Voisitko sinä nyt kertoa, mitä sinun elämääsi sisältyy? Mikä siinä on sellaista, mikä tekee sinusta tärkeämmän kuin esimerkiksi FF:n työt, opinnot, luottamustehtävät, vapaaehtoistyöt ja muut harrastukset? Millaisen jäljen sinä olet tähän mennessä jättänyt maailmaan ja millä sinä perustelet sen, että juuri sinä olet tärkeä ja että juuri sinä et ole se kaikkein turhin?
Voi tietysti olla niinkin, että et verrannutkaan FF:ää itseesi, vaan pidät myös itseäsi yhtenä kaikkein turhimmista. Kerropa siinä tapauksessa, millaisella ihmisellä on "elämässä oikeasti jotain".
Pitäisiköhän tulla johonkin kokoomuksen Helsingin paikallispiirin bileisiin joskus ja haistattaa vitu.t koko sakille? Voisin kertoa sullekin samalla vähän tosiasioita siitä Helsingistä, jota et shampanjalasiesi ja juppikavereidesi takaa näe.
Tähän tyyliin?
http://www.youtube.com/watch?v=SRYM0DEnvYc
Muuta en allekirjoita sinulta kuin tuon että tämä palsta on sairas, mikä on totta!
On helpompaa valittaa kuin ottaa itseään niskasta kiinni ja alkaa kehittämään omia puutteitaan.
Kyllä mäkin ajattelen tasoja tuolla kadulla kulkiessani. Naisista näkee yleensä heti päältä mihin tasoon ne kuuluu, tämä ensivaikutelma perustuu intuitioon ja yleensä se on oikeassa.
Jos muija on nätti pissistyylinen = horo bimbo joka tykkää ryypätä ja bilettää ja jakaa joka viikonloppu uudelle jätkälle.
Jos muija lyhyttukkanen silmälasipäinen = todennäköisesti katkeroitunut lesbo joka vihaa omaa naisellisuuttaan ja yrittää tukahduttaa sitä kaikin keinoin.
Jos muija on irstaan ylipainoinnen = totaalisen ATN, hylkytavaraa, en koskisi vaikka olisi maailmanloppu edessä, jne.
Näetkö sinä vain noita kolmea tasoa vai onko muitakin olemassa?
FF on osoittanut kuuluvansa palstalle. Kuuluu äärimmäisyyskategoriaan kuin hc-palstalaiset. Vaikka ovatkin eri tavalla "erityisiä".