Karen Armstrongin "Twelve Steps to a Compassionate Life " on nyt ilmestynyt myös suomeksi.
http://www.like.fi/kirjat/kaksitoista-askelta-myotatuntoiseen-elamaan
Sopii kaikille, jotka haluavat "paremmaksi ihmiseksi". Nousee kyllä tavallisten
elämäntaito-oppaiden yläpuolelle. Suosittelen!
Etenkin itseään ATM:iksi tituleeraavien kannattaa lukea. Teidän ongelmanne on itsekeskeisyys ei naisettomuus.
http://www.like.fi/kirjat/kaksitoista-askelta-myotatuntoiseen-elamaan
Sopii kaikille, jotka haluavat "paremmaksi ihmiseksi". Nousee kyllä tavallisten
elämäntaito-oppaiden yläpuolelle. Suosittelen!
Etenkin itseään ATM:iksi tituleeraavien kannattaa lukea. Teidän ongelmanne on itsekeskeisyys ei naisettomuus.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Markiisi DeSaden "Sodoman 120 päivää " on ilmestynyt suomeksi.
Sopii kaikille, jotka haluavat "paremmaksi ihmiseksi". Nousee kyllä tavallisten
elämäntaito-oppaiden yläpuolelle. Suosittelen!
Etenkin itseään ATM:iksi tituleeraavien kannattaa lukea. Teidän ongelmanne on kiltteys ei naisettomuus.
Jopa Norjan tragediasta piti vääntää väkisin atm-asian keppihevonen, jottei huomio kiinnittyisi vääriin asioihin vaan kaikki keskittyisivät tärkeimpään kysymykseen: atm.
Siinä se "kiltteys" pähkinänkuoressa.
Eikö ookkin ihmeellistä että ihmisiä kiinnostaa enemmän omat asiat ku jonkun vuonomaan sekopään puuhat.
Mutta kun ne silti kiinnostaa niin paljon, että kommentoida pitää. Jos ei kiinnosta, voi kääntää iltiksen sivua ja miettiä jotain muuta.
Kun naapurissa on hautajaiset, sä et varmaankaan avaa ikkunaa huutaksesi ettei sua kiinnosta kuolleet naapurit. Vai.
no kilttinä ihmisenä en tietenkään huuda
Katolinen nunna onkin oikea henkilö neuvomaan ATM miehiä.
Niin, miten ATM saa naisen katolisen nunnan ohjeiden avulla?
empaattiseksi ja myötätuntoiseksi, voi kumppanikin löytyä. Ei kukaan halua itsekästä kumppania, joka ajattelee vain itseään ja jolle kumppani on vain pelkkä halujen tyydyttämisen väline.
Ei se kumppani pelkästään empatialla ja myötätunnolla löydy. Monelle palstalaiselle ne olisivat kyllä muista syistä ihan suositeltavia ominaisuuksia.
Tervehdys, mainitsemasi kirja on varmasti omiaan ihmissuhteita parantamaan, mutta esittelyn perusteella kirja on tarkoitettu henkilölle, jolla se oma perustus jo kunnossa. Kirja on luonteeltaan hyvin idealistinen, eli jos kaikki tekisivät näin maailma olisi täydellinen paikka elää... mutta kun tilanne ei ole tämä, eikä koskaan tule olemaankaan.
"Etenkin itseään ATM:iksi tituleeraavien kannattaa lukea. Teidän ongelmanne on itsekeskeisyys ei naisettomuus. "
On kohtalaisen voimakas linjan veto, ja minulle ainakin tulee mieleen, että vaikka tuo itsekeskeisyys on hyvin luontainen piirre jokaisessa ihmisessä niin mistähän se johtuu, että mainitsemasi AT-Miehet ovat niin itsekeskeisiä? Liian monesti näkee ihmisestä tulevan kyyninen ja itsekeskeinen kun joutuu pettymään liian useasti.
Pointtini on, että ensin tulisi oppia arvostamaan itseään ja haluta itse kehittyä ihmisenä ihan vaan oman itsensä takia ja sen jälkeen vasta siirtyä miettimään niitä muita. Sillä jos itsellä on kaikki hyvin niin niitä resursseja on helpompi kohdistaa ulospäin.
Ihmisillä on tapana yrittää manipuloida toisia (ja suurin osa siitä manipuloinnista tapahtuu täysin ihmisen itsensä sitä huomaamatta) ja jos sitä ei osaa paikallistaa ja siihen käytökseen puuttua niin myötätuntoisuus ei ole se ensimmäinen prioriteetti johonka tulisi keskittyä. Toki ideaalisessa maailmassa toinen ihminen kohtelee sinua kuin sinä häntä, mutta realiteetti on, että me ei eletä siinä ideaalimaailmassa.
Myötätuntoisuus ja pyyteettömyys ovat hieno hyveitä, mutta valitettavan moni ei niihin kykene puhtaassa muodossa koska he eivät itse ole itseriittoisia, eli niihin heidän "palveluksiin" liittyy aina se oletus, että toisen tulisi kunnioittaa, tulisi arvostaa ja jopa tulisi maksaa näitä "palveluksia" takaisin. Liian usein kuulee näitä "Miten sä kehtaat mulle tehdä/sanoa näin kun mä oon aina sua niin auttanut". Itse suosin puhdasta vaihtotaloutta ja vaadin vastapalvelusta tai arvostusta jos toinen jotain minulta pyytää, palveluksia ja pyytetöntä auttamista en harrasta ellen todella tiedä pystyväni sitä touttamaan kokematta halua saada siitä kiitosta. Lähiaikoina olen pohtinut asiaa ja sanoisin, että vain hyvin itseriittoinen ja itsekeskeinen ihminen pystyy oikeasti olemaan antelias, kokematta sitä halua saada asiasta kiitosta.
Mainitsemasti kirja on varmasti hyvä niille, jotka luottavat itseensä ja ovat hyvin itseriitoisia, mutta niille, jotka eivät vielä ole oppineet välittämään itseään suosittelen niiden omien asioiden läpikäyntiä. Ei taloonkaan kannata ruveta lisäkerrosta rakentamaan jos perustus on hutera. :)