Tiedän, tämä kuulostaa naisista todella lapselliselta mutta niin se vaan on. Rakastan vaimoani ja pidän hänestä huolta. On vaan hieman alkanut ne kovimmat himot kaikkiamaan kun toisella repsottaa maha farkkujen alta. Eli kysymys kuuluu miten kertoisin hienovaraisesti asiasta loukkaamatta häntä?
vaimo lihonut jonkun verran
nameless
9526687
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 95
Vanhimmat
Näin kesän kynnyksessä aloittakaa yhdessä jokin liikuntaharrastus. Jossain luki, että sulkapallo on tehokkainta liikuntaa. Voitte toki aloittaa vaikka viikonloput aamukävelyllä (ilman aamupalaa, kulutatte tehokkaammin) tai sitten vastaavasti käyttä iltaisin iltakävelyllä tms. Yhdessä tekeminen on mielestäni paras tapa saada vaimo liikkumaan ja siinä samassa laihtumaan. Suoraan ei toisella kannata huomautella painosta, varsinkin jos toinen loukkaantuu herkästi.
Lentopallo, pyöräily, kävely tai sulkapallo. Niitä me harrastetaan omien harrastuksien lisäksi. Mukava yhdessä 'temmeltää' ja lapsi mukaan jos sen verran iso että tietää missä pallo on. ;-)
Herbalife on keksitty ja se on terveysravitsemusvalmiste.
Luonnonmukainen, valmistettu kasveista, taspapainoinen ja hyvän makuinen.
Ala sinä käyttää ensin Herbalifea ja kun vaimosi ottaa siitä selvää, hän huomaa, että Herbalifellä voi paitsi laihduttaa ja pitää huolta kunnostaan, koska saa varmasti kaikki tarvitsemansa ravintoaineet.
Niitä hän ei saa vaikka pyöräilisi ja kuntoilisi henkihieveriin.
Sekin on helpompaa kun jaksaa hyvin.
Suosittelen unohtamaan heti moiset terveysvalmisteet. Kun paino tiputetaan liikunnalla, tulevat kaupan päälle hyvä kunto ja lihakset. Ravinnolla laihduttaminen tuottaa lihaksettoman kuikelon, joka ei energian puutteen vuoksi jaksa tehdä mitään. Kun liikuntaa lisää riittävästi ja jättää epäterveellisen ruuan sekä napostelun pois, laihtuu terveellisesti. Sairaalloiset ylipainot yms. jutut ovat asia erikseen. Käsittääkseni nyt kuitenkin puhutaan muutamista kiloista, jotka lähtevät liikunnalla aivan varmasti.
kannattaa kuitenkin miettiä omaakin osuutta
himojen kaikkoamiseen. Nimittäin saattaahan siihen
olla joku muukin kuin ulkoinen syy, toisessa..
ehkäpä jotain itsessä tai suhteessa muuten.
Luultavasti se on todennäköisempää niin.
Nimittäin ne himot saattavat kadota, vaikka toisen pylly ei pyöristyisikään ja vaikka toinen vaan kaunistuisi. Kauneus on katsojan silmissä
edelleenkin vaikka ruumis repsahtaa. Jokatapauksessahan niin käy.. luonnon laki. Suhdetta täytyy hoitaa, muutenkin kuin patistamalla toinen salille. Edellisen kirjoittajan ehdotus oli hyvä, yhdessä tekemään jotain, hoidetaan suhdetta muutenkin.
Ihminen, jonka elämä on tylsää, lihoo. Esim. kotiäiti, joka katselee samoja seiniä ja pihaa jatkuvasti, käy herkästi jääkaapilla ja keittelee kahveja pikkuleipien kera. Jännitystä elämään, niin kilot karisee.
Puhut asiaa, kyllä tylsyys lihottaa, jos on taipuvainen syömään "suruunsa". Lisää seksiä,
kaikenlaista kokeilua silläkin saralla ja muuta
kivaa uutta ja jännittävää niin ja yhdessätekemisen iloa ! Eiköhän se parisuhde saa ihan uutta pontta, niin ja siinä ne ylimääräiset
kilotkin karisee. Ja mietipä vielä sitä
juttua, mistä se johtuu, että himot hiipuu,
ehkä syytä on sussa itsessäkin.
nussia saati innostua jostain läskiperseestä?
Niinpä niin, naisen lihoaminenkin on naisten mielestä miehen vika:)
Kyllä se on niin, että monet naiset ovat vaan niin mukavuudenhaluisia, että lihoavat. Naisista on paljon kivempaa mussutella jaffakeksejä kuin mennä vaikka lenkille tai katsoa vähän tarkemmin mitä suuhunsa laittaa.
Ulkonäöllä on väliä,ja se ei ole pinnallista näin todeta.
Miksi yleistät, että "Naisista on paljon kivempaa mussutella jaffakeksejä kuin mennä vaikka lenkille tai katsoa vähän tarkemmin mitä suuhunsa laittaa."? Itse olen nainen, joka käy lenkillä (sekä talvisin jumpassa) ja katsoo mitä suuhunsa laittaa. Näin ollen pysyn hyvässä kunnossa. Mikäli haluan herkutella, herkuttelen. Mutta siinä tapauksessa syön muuten vähemmän, jotta herkuttelu ei kerry vyörärölle tai takamukseen. Viikottaisten lenkkien määrään vaikuttaa se, kuinka paljon olen syönyt minäkin päivänä... En laske kaloreita tarkkaan, mutta pidän jonkin asteista hahmotusta kunkin ruokalajin suurpiirteisestä kaloripitoisuudesta, joten paino pysyy helposti hallinnassa... Että silleen... ÄLÄ YLEISTÄ!!! Siinä olet oikeassa, että ulkonäöllä on väliä, eikä se todellakaan ole pinnallista, mikäli "vaatimukset" on sopivissa ja realistisissa mittasuhteissa... Oma kumppanini on sellainen, kenen kanssa kehtaa näyttäytyä, joten se riittää (vaikka hieman on vatsaa kertynytkin, ei kuitenkaan mikään läski)...
Niin, joskus on pakko yleistää jotta saa yleisemmin havaittavan ilmiön esille. Ok, myönnän, että on toki paljon naisia, jotka osaavat olla naisellisia ja pitävät huolta linjoistaan. Semmosta pakettia minullakin on juuri niille naisille tarjottavana =)
Kyllä se haluihin vaikuttaa, jos toinen alkaa paisumaan kuin pullataikina. Varsinkin, jos se paisuminen olisi estettävissä oikealla ravinnolla ja edes pikkasen liikkumalla.
Ymmärrän se, että jos on pahasti kipeä. Mutta normaalikuntoisen ihmisen olisi hyödyllistä pitää itsensä kunnossa. Ei tarvitse olla mikään fitness kuitenkaan
Mietippäs Milla sitä sitten kun olet kasvanut aikuiseksi. Ihmisessä on muutakin kuin ulkokuori ja nätit vaatteet yms. Monille se sisäinen kauneus on ihan oikeasti tärkeä asia. Ihminen paljastaa vain oman pinnallisuutensa tuollaisilla kommenteilla. Kaunista tyhjäpäätä mies voi toki nussia mutta kuinka kauan siitä jaksaa innostua jos toisesta ei saa minkäälaista vastakaikua henkisellä tasolla?
mieluummin miellyttävä läski kun tollanen rääväsuu. Ps. jos saman naisen kanssa on ollut vuosia niin voisi jopa sanoa ettei ne himot niin vain häviä, ei vaikka toinen lihoaisi. Tuttua ja turvallista- ei tommosia kakaroita niin ku sä.
Jos olette kovin nuoria, niin ne muotifarkut mitä nuoret tapaavat käyttää nykyään, saavat normaalikokoisen naisen näyttämään kauhealta läskimahalta. Kun se ns. "vyötärö"kappale nykyään sijaitsee jossakin häpykarvarajan yläreunassa, niin tottakai koko mahareppu roikkuu siinä housujen reunan yläpuolella.
Mutta jos tosiaan on ihan oikea läski mikä siinä velloo, niin jospa ehdotat isompien farkkujen ostamista. Ehkä se käy vinkistä.
niin...kun saa lapsia, voi olla hankalaa harrastaa enää esim omia urheilujuttuja, kun aina pitäisi järkätä lapsenvahtia ja siitä kierteestä tulee vankila. ja kun yleensä kaikki vähän lihoo raskausaikana kiloista on vaikea päästä eroon, kun ei yksikertaisesti ehdi keskittymään pelkästään omaan hyvinvointiin ja laittamaan esim. itselleen jotain laihdutusruokaa- ei sinänsä tylsyys lihota vaan se vankina olo.
Ärsyttää kun näillä palstoilla kaikki perheelliset valittaa kun on perhe.Eikös se ole oma valinta!Miettis vähä ennakkoon.Kun on kumit ja pillerit.Kukaan ei pakota perustamaan sitä perhettä!Myöhästä se enää on kurtistaa kun löysät on jo housuissa.Jotenka keskittykää vaan siihen kasvattamiseen ja kasvattakaa penskoistanne kunnollisia ja vastuuntuntoisia ihmisiä.Noita onnettomia ja vailla huolenpitoa olevia on täällä maailmassa ihan tarpeeksi toisten riesana.
vitun feministit, menkää tekin kotiin hoitamaan lapsia, siellä teitä tarvitaan, ei uraa tekemässä. kotona olette korvaamattomia, töissä KUKA TAHANSA pystyy korvaamaan kenet tahansa (minut myös- tosi helposti) mutta EI KUKAAN kotona. Miettikääs sitä siskot. Yäk, suomalaiset naiset, suurin osa ainakin, on NIIN syvältä. Miksi minun piti syntyä tähän maahan, tollasten miesmäisten akkojen maahan? Jos tänne syntyminen on lottovoitto, niin korkeintaan 4 oikein.
Näiden vitun feministien on useimmiten pakko käydä töissä. Asuntovelat painaa, lapset pitää ruokkia, vaatettaa ja maksaa vielä kaikenlaisista harrastuksista. Harva mies pystyy nykysuomessa hankkimaan niin paljon, että perhe pärjää edes kohtuullisesti. Toinen asia miksi nämä vitun feministit menevät töihin on oman tulevaisuuden turvaaminen. Kun tarpeeksi kauan hoitelee kotia ja miestä niin jonakin päivänä mies löytää uuden ja nuoremman elämänsä naisen. Siinähän tämä ei-feministiparka on sitten tyhjän päällä, ei ole töitä eikä ammattia eikä siis tulojakaan. Kun tulee vanhaksi, on eläke minimaalinen kun ei ole työeläkettä. Näitä esimerkkejä voisin jopa omasta tuttavapiiristänikin kertoa useampiakin. Kuivaa poikaparka korvantaustasi ennenkuin alat antaa ohjeita naisille. Viihtyisit ehkä paremmin Afganistanissa.
niin sä ajattelet vain tyttö itseäsi turvaat selustaa loputtomiin jos mies jättää oma tilanne turvattava, järkyttävän raju taurvallisuuden kaipuu - sä pelkäät nainen elämää!
jokainen normaali nainen haluaa joskus lapsen, lapsia jos ei ole sitten jostain syystä lapseton tai jotenkin erilainen. lasten jälkeen tehdään ratkaisuja muiden ehdoilla kun oman navan kautta, se oma napa jää sinne teiniaikaan. punttisalilla hyppääminen on pahimmillaan narsistin itsetyydytystä kun vain oma ego on pönkitettävänä. aikuistu äläkä tule tänne vittuilemaan kotiäideille, ole sä vaan tärkeenä siellä töissä, sä olet varmasti korvaamaton, on sitten mitä muistella vanhainkodissa, teinpäs senkin homman niin hyvin...mutta kukaan ei tule sua sinne katsomaan..elämä on muutakin kuin työntekoa, se on ihmissuhteita, suvun jatkamista.
niin te virkaäidit olettekin pahimpia narisijoita ja usein te vihaatte kotiäitejä niinkuin kommenttisikin kuvastaa. väität että kotiin jäävä äiti jää tyhjän päälle ammattitaidottomana ja tyhmänä ihmisenä. kuules nykyajan kotiäiti on yleensä hyvin koulutettu nainen, valintansa hän tekee yleensä lasten ja koko perheen hyvinvoinnin kannalta. sehän on kivaa raahata mukuloita aamutuimaan kirkuvina päiväkotiin laumahoitoon jossa ei saa mitään huomiota. lapset vain karkailee ja katoaa kuten nyt Oulussakin. ja sitten niistä tulee mitä tulee - suomi on täynnä pahoinvoivia nuoria joita on raahattu alitoksissa 0-vuotiaasta. omaa äitiään ne eivät oikeasti tunne yhtään. äiti kun on täkeänä työssä eikä illalla jaksa tutustua. miksi sinä teit lapsia, kun työ on sinulle kaikkein tärkeintä? kuuluiko se sinulla kuvioon ja yleiseen tapaan että niitä pitää tehdä. ajattelisti yksilöllisemmin ja opettelisit elämään ei tarvitse turvata selustaa loputtomiin. säkin kuyolet joskus sitä ei pysty kukaan muuttamaan ei työnantaja tai ihmellinen miehsi.
innostut terveellisestä elämäntavasta ja alat tarkkailemaan syömistä ja liikuntaa ja annat vaimonkin huomata uuden "harrastuksesi", niin ehkä hän itsekin alkaa ajattelemaan asioita uudella tavalla. eli alat terveysintoilijaksi (ihan totta!), niin silloin todennäköisesti hänkin innostuu, ei halua "jäädä alakynteen". tilaa alan lehti. osta kaupasta vain kevyttuotteita ja terveellistä perusruokaa. kannusta yhteiseen harrastukseen. kerro haluavasi alkaa elään terveellisesti. ja mikä tärkeintä, innostu itse!
Ex rupesi huomauttelemaan aina heti jos putariin tuli 3 kg lisää, eihän siitä itsekkään pitänyt..
No ensimmäisestä huomautuksesta loukkaanuin vaikken näyttänytkään sitä hänelle, sen jälkeen laihduin ainakin 6 kg, ja muutenkin tuli painoon kiinnitettyä huomiota. Kyllä naisen velvollisuus on huolehtia itsestään parisuhteessakin ja minulle ainakin on hyvin tärkeää että kumppanini pitää minua viehättävänä ja on minuun tyytyväinen. Mielestäni myös psyykkinen aktiivisuus ja hyvinvointi lisääntyy kun keho on kunnossa:))
näin kävi, eli oon tässä itse laihtunut n. 4kiloa viime kuussa. Ihan vaan silleen että jätin ns. karkit ja herkut vähemmälle ja lisäsin liikuntaa. Vaimonikin on asian jo huomannut, katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Jokatapauksessa tuli hyviä vinkkejä jo paljon. Kiitos niistä. Niin, siis sen verran vielä, että haluan edelleen vaimoani, olen aina halunnut. Ei minulle ulkoiset mitat merkitse mitään verrattuna esim. luonteeseen. Mies vaan sattuu olemaan niin "tyhmä" että kiihottuu katselemisesta enemmän kuin naiset :)
kun ämmä on läski!? mene suohon!
Mitä helvettiä sä läski vaahtoat siellä??!!!
Itse olen ERITTÄIN urheilullinen ja treenaaminen on minulle iso osa elämää, mutta tyttöystävääni ei kiinnosta huolehtia itsestään. Hän ei ehkä edes uskalla myöntää itselleen olevansa pullea, enkä minäkään sitä hänelle pysty sanomaan. Lääkärin huomautettua hänelle laihduttamisesta, hän loukkaantui erittäin syvästi.
Hänen ylipainonsa vaikuttaa jo seksuaalisiin haluihini, enkä ole hänestä nykyään yhtä ylpeä kuin ennen.
Rakastan häntä kuitenkin erittäin paljon, enkä haluaisi suhteemme kärsivän näin naurettavasta asiasta.
Nainen on lihava, kun päällä ei pysy, takaa ei yllä ja alle ei uskalla mennä.
Joten se siitä.
Vaihtoon...
olisikin tuollainen tunnekylmä ihminen, kuin sinä. Kaikki vaihtoon vaan, jos ei enää miellytä. Vanhemmat, sisarukset, työkaverit, ystävät, elämänkumppanit...
Oiskohan niitä myytävänä sellaisia pumpattavia,
joista saisi sopivan kokoisen tarpeen mukaan..
kun haluttaa pyöreämpää, pistää ilmaan enemmän,
olisivat sellaisia joustavia. Niistä voisi tehdä blondin tai brunetin, vaihdettava tukkalaite. Niin ja niitä vois meikatakin, miten nyt milloinkin huvittaa. Ja ajatella, ne ei ois ollenkaan hankalia, niiden suuaukon voi tukkia silloin, kun sinne ei muuta halua panna.
Päivät ne vois olla piilossa kavereilta kaapissa.
Huom ne !!! tarviihan mies useamman !! Huonoista vois pistää ilman pellolle, kun rupee pärstä tai
takamus ärsyttämään tai nahka sinkumaan täyttämisistä. Kuinka kätevää ja helppoa. Eikun pojjat kauppaan. Paljon helpompi juttu, kuin nalkuttava, itkevä, syövä, ja pahinta kaikessa ajatteleva elävä naisen kuvatus.
Juu, älä vaan ala huomautella rumasti äläkä motkota kiloista, sillä sellainen lisää suklaanhimoa...
Ihastele hänen hyviä puoliansa, vetoa ovelasti naiselliseen turhamaisuuteen; aijai kuin hän edelleen on kaunis! Siitäpä moni tyttö innostuu näyttämään että ei tässä vielä edes kaikki! Ja heti kun hän laihtuu puolikin kiloa, katselet häntä onnellisen rakastuneesti (etkä muka ymmärrä, mistä kauneuden lisääntyminen johtuu...).
Ja just tuo yhteinen tsemppi, alat itsekin laihduttamaan. Vouhkaat siitä muutaman viikon ja punnitset itseäsi joka aamu ja pyydät vaimoasti valitsemaan SULLE uusia kesäfarkkuja kun kilotkin on tipahtanu...
Positiivisesti, siinä avainsana. Minulta vietiin tällaisella aviopuolison viekkaudella yli kymmenen kiloa ja nyt ollaan tyytyväisiä molemmat. Laihis vaan on niin henkinen juttu ettei se pakottamalla onnistu, tarvitaan sytyke, innostus ja riittävä motivaatio. Siihen sulla on paljon vaikutusvaltaa.
Niin, ja vielä yks juttu. Pitkät yksinäiset illat, usein ja etenkin lasten kanssa - ne lihottaa ihan väkisin.
Tsemppiä teille!
juu, tässä tuli mukavia ehdotuksia. Positiivisuus on minustakin avainsana.
En voi kun kommentoida asian vierestä.
Miten jollain voi olla noin köyhä elämä, että toisen ihmisen muutama läskikilo aiheuttaa unettomuutta? Muuttaako läski ihmistä todella niin paljon? Itse taidat olla sitten melko täydellinen...
Harmittavan usein ihmiset unohtavat olla kiitollisia, että he näkevät, kuulevat, maistavat ja tuntevat. On molemmat kädet joissa viisi sormea ja molemmat jalat joilla juosta. En sano, että vammautuneet ihmiset olisivat huonompia, ehei, kaikki ihan samanarvoisia, mutta meidän terveiden tulisi olla onnellisia ja kiitollisia siitä mitä meillä on! Muutama kilo läskiä ei voi olla pahasta, kun se ei rajoita elämistä millään tapaa!
Okei, saanko kysyä, miten huomautat vaimolle läskistä ilman että vaimolle tulee heti itseinho ja hän tajuaa rypistyvänsä iänmyötä ja silloihan sitä tulet hänet jättämään, hyvintodennäköisesti alle 10 vuodessa?
Kun sinä kerrot vaimolle että hän on läski, varaudu sinäkin kuulemaan totuus peniksestäsi tai muusta hyvin henkilökohtaisesta seikasta...
Tosi hyvä kirjoitus.
Onkohan se muuten luonnon laki, että nuoret ihmiset ei tajua vanhenevansa tai pikemminkin nuoret miehet ei tajua, että myös juuri heidän kumppanistaan tulee vanha nainen. Ja sitten saadaan tuolta haluttomuus-palstalta lukea vanhempien miesten todella lapsellisia juttuja...Jos muutama läskikilo nuorena aiheuttaa vavistusta niin voi mitä sitten kun iho alkaa ryppyyntyä muualtakin kuin naamasta , tissit menettää muotoaan ja keho myös muuttaa pikkuhiljaa suhteitaan vuosien painovoiman vaikutuksesta. Ja turha kuvitella että "ei meillä" vaan kannattaa tutustua oppikirjoihin ihmisen elinkaaresta. Ehkä olisi parempi jäädä sinkuksi ellei kestä normaalia ihmisen elämää. Silloin ei tarvitse seurata myöskään vaimon hormonaalisia muutoksia raskauden ja vaihdevuosien aikana eikä sitten tule niistäkään päänvaivaa. Oikeastaan jää vain yksi rajoitus elämään. Huoneistoonsa ei saa hankkia peiliä. Sillä siitä voi ohimennen nähdä itsensä. Ja on häviävän pieni mahdollisuus, että itsensä näkee joskus , ehkä sekunnin sadasosan ajan...sellaisena kuin vanhentunut mies oikeasti näyttää.
Muuten: olen onnellisesti aviossa ja vanha
katsos kun yritän tässä vaan ennaltaehkäistä ongelmia. Ei minulla ole lihavuuden suhteen "ongelmaa", enkä menetä yöuniani sen takia.. heh, eikä siitä ole minulle päänvaivaa. Rakastan vaimoani vaikka hänellä olisi 100kiloa ylipainoa, mutta yritän tässä estää sellaisen tapahtumista. Onko siinä jotain väärää? Olenko lapsellinen ? Kysyn: onko siinä jotain väärää ? Eikö mies saisi haluta, että vaimo on edelleen monien avioliittovuosien jälkeen se maailman kaunein ? Pitääkö tyytyä siihen ajatteluun, että jaahas, nyt tuli näin ja näin paljon ikää, kai se on normaalia että vaimo tai itse lihoaa ja vanhenee ja tyytyä siihen että mitään ei ole tehtävissä ? Lihavuus ei ole minulle ongelma mutta yritän estää sen asian tapahtumista. Sinulla näyttää olevan kovin pessimistinen ajatusmaailma tämän asian suhteen.
"Eikö mies saisi haluta, että vaimo on edelleen monien avioliittovuosien jälkeen se maailman kaunein"
Saa, mutta mitäs sitten kun kaunis, hoikka vaimosi päättää jättää sinut ja karata Kunnollisen ja Komean miehen matkaan?
"Kohtele toisia niinkuin haluaisit itseäsi kohdeltavan"
taisi mennä vähän henkilökohtaisuuksiin ? tämä hommahan toki toimii molemminpuoleisesti. Omalta osaltani yritän pitää huolta että vaimoni ei joudu katsomaan lihavaa miestä. Välitän vaimostani - pidän huolta itsestäni
voin rakastaa lihavaa miestä, mutta en halua sen kanssa sänkyyn
jotkut naiset lihoo 10 kiloa, kasvattaa iso maha
ja sitten ihmettelee mihin innostus hävis
jos on lihava niin on lihava, pitää harrastaa urheilua ja pitää huolta itsestä
tyhmää...
Saattaa olla, että olen pessimisti. Nimimerkkini kertoo vain osan syystä Olen työssäni paljon tekemisissä nuorten miesten kanssa ja kyllä hurjalta tuntuu ne kommentit joita usein kuulee ja se käsitys mikä heillä on omasta ja tyttöystäviensä "laadusta" vanhempana. Kun se nyt vain on niin, että luonnolle ei voi mitään. En siis puhu vain pelkästään läskeistä vaan yleensä ikääntymisen vaikutuksista. Liian laihakin voi olla vanhana "ruma". Itse olisin sitä mieltä, että kaiken ikäisten pitäisi kiinnittää vähemmän huomiota toisten ulkonäköön. Onnellisimpia olisimme kaikki. Mutta ehkä tämä aika on kaikkine silikoneineen ja turhine kauneusleikkauksineen vain mennyt minusta oikealta ohi ja lujaa:-))
asiaa enää tämän osuvammin enää sanoa?
Kiitos hyvästä kirjoituksestasi, palstoja seurannut.
Mukavaa kesää!
Sinällään hieman ontuva vertaus, kun vertaat peniksen kokoa lihoamiseen. Penis kun ei kasva, vaikka kuinka katsoisi mitä ruokaa syö ja liikuntaa harrastaisi..
Sanoisin että minulla on täydellinen vartalo ja (vaikka asia ei tähän liitykkään) iso penis. Kasvojanikin on usein sanottu täydellisiksi (itse en kyllä ole sitä mieltä). Joten älä tule väittämään että tyttöystävälläni olisi ulkonäössäni mitään haukkumista.
Pidän itse kyllä tyttöystävääni erittäin kauniina kasvoista, mutta 10kg hän voisi pudottaa aivan hyvin (muuttumatta liian laihaksi).
Hän on erittäin herkkä tässä asiassa, enkä tahtoisi loukata häntä.
Voi, onkohan mieheni huomannut, hän vois pistää
tänne ilmoituksen : "vaimoni on hiukan laihtunut"
(tosiasiassa vain 1.5 kg, mutta onhan se toki
mainitsemisen arvoista !)
Itse asiassa hän ei ole tainnut edes huomata !
*sniff* .. voi voi .. hänen vuokseenhan minä juuri
ajattelinkin laihduttaa hiukan, vielä saman verran! Koko urakka menee ihan hukkaan,jos hän ei huomaa ( lukekaa himot lisäänny )
Hienoa että rakastat häntä ja haluat hänen parastaan. Onko se maha kovinki iso? Onko hän kenties tällainen?
http://www.pussyjunky.com/0526/images/03178031.jpg
Pieni pyöreys ei luulis vielä haluja vievän. Mutta jos vie, nii entä kun hän vanhenee tai tulee raskaaksi tai muita esteettisesti silmälle miellyttämättömiä asioita ilmaantuu? Sitte oletki huutamassa apua. Parempi jättää nyt kuin kestää moisia tulevia yllätyksiä joista voit järkyttyä.
http://hosted.cash2die4.com/fattiesexploited.com/iyotjasdhfjabsdfdsljsdfjhadfdsljdfhdslj/images/asldfgahsdnfladgmlasdjfbansdfladgmalsdjkfladgm.jpg
Ensin aattelin etten viitsi edes kirjoittaa mutta kuitenkin.. Onhan se hyvä että ihmiset huolehtivat terveydestään ja ulkonäöstään. Siinähän ei ole mitään pahaa, päinvastoin.
Mutta kun se elämä saattaa joskus heittää sellaisia yllätyksiä että itsensä hoitamiseen ei jää voimavaroja.
Kun sitä selvittää omaa avioeroa, vanhempiensa vakavaa sairautta ja kamppailee työelämän uudistusten paineissa sekä hoitaa ja yrittää samalla pitää lapsensa henkisessä tasapainossa voi iltalenkit jäädä joskus väliin:) Samalla sitä hellyyden kaipuuta voi tyydyttää parilla suklaapatukalla..
No, olen selvinnyt tuosta kaikesta, tosin muutama kilo tuli tuohon vyötärölle. Mutta olin ilmeisesti kasvanut henkisesti niin paljon että olen kolme vuotta eroni jälkeen löytänyt ihanan miehen joka pitää minusta juuri tällaisena. Muutenkin voimieni taas palatessa lenkkipolut häämöttää mielessä. Mitähän sitä vielä keksiikään. En voi kuitenkaan olla kehumatta löytöäni: suht komea, luotettava, huumorintajuinen, hellä ja vielä rikaskin:) Eli ei ne kaikkia muutamat liikakilot haittaa jos haluaa suhteelta muutakin kuin pintaa.
Hyvää Kesää kaikille !!!
missäsä kohtaa sanoin, että haluan suhteelta pelkkää pintaa?? sisälukutaitoa kiitos
juu, ja hyvää kesää :)
No empä asiaa sun kannalta sen kummemmin miettinyt..tuli vaan ekana ajatuksena kirjoittamani teksti mieleen.
Mun miesystäväni haluja ei mun vatsamakkarani vie mutta jos sulla niin käy en ala sinua "tuomitsemaan". Omapahan on ajatusmaailmasi ja mielitekosi.
Toivon terveyttä teille molemmille, sinulle ja vaimollesi.
Minunkin naisystäväni alkoi takavuosina rupsahdella ja lihoa. Maha roikkui vyön päällä ja vaatteiksi alkoi ilmestyä kaiken maailman kaapuja. Sängyssä piti laittaa pornolehti hänen selkänsä päälle inspiraatiota saadakseen, sen verran pahasti oli lantio päässyt katoamaan.
Panin naisystäväni kiertoon ja valkkasin uuden, hoikan naisen silmieni iloksi. Katsoin vielä valitessani, ettei uusi nainen ollut lihomiseen taipuvainen.
Suosittelen harkitsemaan asiaa!
Entä kun silmiesi pettymykseksi se vanhenee ja sen myötä rupsahtaa luonnollisesti? Et ole itsekkään nuori ja huippuvartaloinen iäti, vaikka et sitä nyt nuorena vielä tajuakkaan iloiselta seksi hurjasteluiltasi.
Mistä sä sen katsoit, ettei ole lihomaan taipuvainen ? Miten sen huomaa ? Jos nyt joku on just valkaamassa seuraavaa, uutta ja parempaa naista, niin olisi todella hyvä saada tietää, ettei tarvitse kohta katua ja näyttää sillekin katua.
Pulleista kainaloista, hanurista, sääristä, tisseistä jne tunnistaa tulevat miss piggyt. Lihomiseen taipuvaiset naiset ovat kauniin pyöreitä nuorena, ehkä kauniimpiakin kuin muut, mutta pyöreät ja muodokkaat sulottaret muuttuvat herkästi ajan myötä paksuiksi punkeroiksi.
Jos naisella on kiinnostusta suklaan ja pizzojen mässyttämiseen, unohda koko tapaus.
Osaatko nyt varmasti valita Sen Oikean?
Naisethan tunnetusti pitävät vanhemmista miehistä.
tai niin sinä ainakin haluat kuvitella. Poikkeuksena ovat isähahmoa etsivät tai rahan perässä juoksevat nuoret naiset.
Mä en ainakaan kehtaisi kulkea isältä tai isoisältä näyttävän ukkelin kainalossa.
Tuo kertoo täysin miten suhtaudut suhteisiisi, eli pelkästään käytät naisia vain hyötyäksesi seksistä, eli nainen on sinulle pelkkä seksiobjekti. No jos löydät nii höperön naisen nii senkus, mutta korvien välistä sinulta puuttuukin paljon ja elämän todellinen onni on sinulta kadoksissa.
Edellinen kuulosti ehkä vaan läpältä, mutta on erittäin totta. Seurasin erittäin läheltä, kun lukioluokkansa hehkeimmästä kurvikkaasta sulottaresta turposi norsu.
Ikävä juttu sinänsä, mutta läski ei vaan toimi. Eikä maailma ole reilu paikka.
Tämä keskusteluhan kulkee hyvän maun rajoilla, mutta jonkunhan ne on tosiasiat sanottava.
Kun naisen läski hyllyää ja poimuilee, surkastuvat kivekset ja mieli tekee minne tahansa muualle paitsi "sinne". Siinä sitä sitten helposti auringon paistaessa alkaa vierashormonit hyrräämään, ja se on menoa sit!
Meillä oli samantapainen juttu kotona. Mieheni muistutti minua joka päivä muutamasta ylimääräisestä kilosta, jotka minulla oli. Ärsyynnyin ja suutuin lopulta joka kerta, kun hän vain mainitsikin jotain siihen suuntaan viittaavaa. Hänen mielestään hän kannusti minua. Paino on arka asia. Jos saisit vaimosi kanssasi kävelylenkille muutaman kerran viikossa. Kaupasta voi valita kevyt tuotteita ja erilaisia salaatteja voi tehdä koko perheen voimin.
Toivon sinulle ja vaimollesi hyvää jatkoa ja vointia.
Itse olen ollut parisuhteessa kahdeksan vuotta. Vuosi sitten aloin lihoa, koska työpaikka meni alta ja jäin työttömäksi. Toisin kuin luulin, ei minussa ollut puhtia lenkkeilyyn ja muuhun haaveilemaani harrastukseen, jota olin tehnyt aktiivisena työelämässä ollessani. Masennuin jonkun verran, ja siis lihoin. Mies käänsi selkänsä minulle ja koin olevani täydellinen hylkiö. Itkeskelin yksikseni omaa turhuuttani, rumuuttani, epäseksikkyyttäni, tarpeettomuuttani ja lihavuuttani. Itsesäälissä rypemistä parhaimmillaan, eikä puolison velvollisuus tietysti ole siinä auttaa jos ei kerran osaa. Mutta olisin odottanut, näin jälkikäteen katsottuna, vähän enemmän apuja tai tukea. Mies katosi elämästäni, vietti kaiken aikansa muualla.
Mutta minun elämääni astui kuin ihmeen kautta uusi tuttavuus ja laihduin laihemmaksi kuin koskaan (olen aina ollut suorastaan laiha) ihan itsestään. Olen täysin ihastunut, ellen jopa rakastunut tähän toiseen mieheen. Nyt omakin ukko on alkanut taas kiinnostua minusta. Jotenkin tuntuu, että ehkä hän ei olisi minua nyt "ansainnutkaan" kun ei mitenkään tukenut minua aiemmin. Olen miettinyt raskauden mukanaan tuomia haittoja yms. Miten nykyinen mieheni siihenkin suhtautuisi? Katoaisi öiksi pois, koska olen lihava tai itkuinen?
Joten jos haluat pitää vaimosi, niin alat intoilemaan yhteisestä liikuntaharrastuksesta ja revit häntä lenkille aamuin illoin, itsesi seuraksi, ja syyksi sanot, että SINÄ haluat liikkua ja tehdä. Sitten raastelet keittiössä omia terveysraasteitasi ja teet sen verran että hänellekin jää. Sitten voit sanoa, että siellä on hänelle valmiit raasteet lounaseväiksi ;)
Ei ne läskit maailmaa kaada, mutta onhan se harmillista varsinkin jos ei ole niihin tottunut!
Hauskaa kesää kaikille!!
ps. osta vaimollesi joku makee korsetti seksihommiin. Se ainakin kuristaa pahimmat läskit hetkellisesti ;)
Kuulostat elävän nytkin toisten kautta. Milloin alat arvostaa itseäsi?
Sentään joku täällä vähn ymmärtää mitä haen takaa. En ole enkä aio kääntää selkääni vaimolleni vaikka hän lihoisi entisestään vaan rakastan häntä ja yritän tukea häntä tässä asiassa ja raskauden aikana varsinkin nainen tarvitsee hellyyttä ja tukea. Okei, siis onhan se toisaalta lapsellista valittaa lihavuudesta, mutta mielestäni se on osaksikin vaimon velvollisuus pitää huolta itsestään ja ajatella toista osapuolta myös - ollaan tässä sentään avioliitossa ja toista näkee kokoajan. Itse yritän arvostaa naistani tässä asiassa ja pidän itseni sopusuhtaisessa kunnossa. Ei tässä ole sellasesta kysymys että: apua, vaimoni on lihonut kilon en halua häntä enää. Silloin en rakastaisi vaimoani. Yritän vain estää ettei tilanne mene pahemmaksi, myös hänen omaksi parhaaksi ja terveydellisistä syistä. Liikalihavuuden terveydelliset haitat on varmaan kaikkien tiedossa ? Eikö se ole rakkautta että haluaa pitää vaimonsa terveenä ?
Selvästi täällä osa on sitä mieltä että miehen ei näköjään saisi sanoa mitään vaimonsa ulkonäöstä vaikka olisi kuinka lihava ja toiset ovat sitä mieltä että vaimon taas pitäisi pitää huolta itsestään siinä missä mieskin.
Enpä voi olla kommentoimatta... :)
"mutta mielestäni se on osaksikin vaimon velvollisuus pitää huolta itsestään ja ajatella toista osapuolta myös - ollaan tässä sentään avioliitossa ja toista näkee kokoajan"
Entäpä jos joku toinen arvostaa erilaisia asioita kuin sinä? Minä en tuijota vaakaa, että nyt arvostan miestäni 53 kilon edestä, eilen arvostus oli vain 54 kiloa. Minä olen miestäni kohtaan rehellinen ja uskollinen. Pidämme kodin yhdessä siistinä ja vietämme ihania hetkiä hyvän ruuan ja juoman parissa. Hemmottelen miestäni hieronnalla, silittelyllä ja muulla semmoisella. Pyrötiämme arkea yhdessä huumorilla ja positiivisella elämäntavalla. Luulisi, että nuo kaikki merkitsevät enemmän kuin kilogrammat joita ympärilläni kannan. Ja niin ne miehelleni merkitsevätkin.
"Selvästi täällä osa on sitä mieltä että miehen ei näköjään saisi sanoa mitään vaimonsa ulkonäöstä vaikka olisi kuinka lihava"
Ulkonäkö on huomattava asia elämää niin kauan kun vaan silmät toimii. Meistä joistain vaan parisuhteessa toisen muutamasta liikakilosta huomauttelu tuntuu todella käsittämättömältä. Jotkut kamppailevat rahavelkojen kanssa, toisilla on vaikea vamma tai sairaus. Ja sinä todellakin stressaat vaimosi parista liikakilosta. Kun ihmisen paino muuttuu joka tapauksessa elämän myötä, jokainen meistä on varmasti törmännyt ryppyisiin mummeleihin, toiset heistä lihavia, toiset luurankomaisia varjoja. Tulevaisuudessa tulet kokemaan aikamoisia kauhunhetkiä vaimokkeesi kanssa, kun luomet alkaa roikkumaan - rinnoista ja peffasta puhumattakaan (yleistän, mutta onhan tietysti niitä ketkä käyvät veitsen alla kohentamssa paikkoja tai ovat liki huippu-urheilijoita jotka jaksavat treenata täysillä joka päivä). Kurjaa tuommoinen pinnallisiin seikkoihi tuijottaminen kun maailmassa on isompiakin ongelmia.
"ja toiset ovat sitä mieltä että vaimon taas pitäisi pitää huolta itsestään siinä missä mieskin."
Pitäisi elää Itseään varten, ei muita varten. Ehkäpä vaimosi elää Itseään varten, ei sinua varten? Ja sinä elät muita varten. Parisuhteessa pitää elää kunnioittavasti, mutta ei se tarkoita sitä että mies tai vaimo saa sanella mitä vaaka saa näyttää. Minusta tuntuu siltä, että jos asettait vaimolle tavoitepainon vaikka 52kg ja kun se on saavutettu, löydät vaimosta jotain muuta vikaa. Sinustahan tuo nyt varmasti tuntuu naurettavalta, mutta been there done that - olen nähnyt samaa ystävieni suhteissa.
"Yritän vain estää ettei tilanne mene pahemmaksi, myös hänen omaksi parhaaksi ja terveydellisistä syistä. Liikalihavuuden terveydelliset haitat on varmaan kaikkien tiedossa ?"
Onhan se jaloa toivoa parasta sille kumppanille ja merkittävästä liikalihavuudesta on myös terveyshaittoja, totta. Mutta vain MERKITTÄVÄSTÄ. Oletko lukenut tutkimuksia, joiden mukaan pieni pyöreys ei ole pahasta, laihduttaminen saattaa joillekin henkilöille olla.
Ehkäpä olisi syytä miettiä MIKSI vaimo syö ja lihoo? Oletko alkanut käyttäytymään siten, että vaimolla on syytä itseinhoon -> syö enemmän? Jotkut naiset syövät suruunsa, tylsyyteensä, se on ihan integroituominaisuus ;) Onko vaimolla töissä vaikeaa/stressaavaa?
Vaikka hieman provosoiva tekstisi on saanut täällä paljon kesksutelua aikaan, säälin vaimorukkaasi, kenen elämää täällä spekuloidaan, hänen tietämättään. Eli ehkä olisi syytä ottaa asia puheeksi vaimonkin kanssa kun olet täälläkin niin kovaa poikaa että asiasta puhuminen ei tuota minkäänlaisia ongelmia. Näe itse vaimosi reaktio, ehkä hän kauhistuu ja suuttuu. Ehkä hän kauhistuu ja haluaakin päästä entisiin mittoihinsa? Mahkut on fiftyfifty.
En oikein ymmärrä tätä kauheaa älähdystä minkä aiheutti minun mielestäni rakastavan ja kunnollisen aviomiehen aivan aiheellinen kysymys.
Hänhän nimenomaan haluaa satsata parisuhteeseen vaimonsa kanssa ja korostaa, että rakastaisi ja huolehtisi tästä vaikka painaisi sata kiloa.
Mitäs pahaa siinä on, että haluaa vaalia erotiikkaa avioliitossa? Pitää itsensä kunnossa ja tykkää katsella kivoissa mitoissa olevaa vaimoa...ja viehättyä näkemästään? Minäkin kannustan miestäni aina välillä hillitsemään grillimakkaransyöntiä, ettei ala nuorukaisen sexy vatsa muuttumaan sedän vatsaksi. Ja ihan itseni takia, mies on niin jumalattoman komea! Se on minusta meidän molempien etu, eipähän tarvitse taistella ajatuksiaan vastaan tuolla kadulla kulkiessaan. Mieskomeudelle kun en ole immuuni minäkään.
Mika Waltari korosti niin sanotun "kauniin turhuuden" suurta merkitystä elämässä. Tämä on sitä, estetiikkaa. Tuo iloa elämään ja säpinää arkeen. ON MITÄ TÄRKEIN ASIA!!!!
En eroaisi minäkään miehestäni vaikka hän lihoisi kolmekymmentä kiloa. Rakastaisin varmasti häntä edelleen ja arvostaisin lasteni isänä, mutta kyllä erotiikka ja seksi kärsisi. Jos niin kävisi minun ja mieheni välillä, se olisi suuri menetys.
Itse laihduin mieheni mukavalla myötävaikutuksella kymmenisen vauvakiloa. Olo on nyt paljon kivempi itselläkin. Ja on kivaa, kun mies tykkää ulkonäöstäni. (Ja kivaa on myös se, että niitä yli kymmentä liikakiloakin hän nätisti taputteli ja piti minua hyvänä. Sellainen mies ansaitsee unelmiensa naisen!)
Mutta herkkiä asioita nämä silti ovat, kannattaa olla tarkkana ettei pahoita toisen mieltä. Sillä voi olla monessa suhteessa aika pahat seuraukset. Esim. Jos miehenä Nameless tulet loukanneeksi vaimoasi tämän ulkonäöstä, voi tarvita tosi kauan aikaa ja "näyttöjä" ennen kuin seksi alkaa kanssasi tuntua oikeasti mahdolliselta. ELI, OLE TARKKANA!!
Mutta minä ymmärrän täysin mitä tarkoitat ja pidän sitä vakavamielisenä rakkautena vaimoasi kohtaan. Monihan uhoaa menevänsä vieraisiin tuossa tilanteessa...
Käy halaamassa suloista, pyöreännaisellista vaimoasi, sillä sitäkin hän on. Tsemppiä ja yhteistä hauskaa teille, kyllä se siitä!
"...mielestäni se on osaksikin vaimon velvollisuus pitää huolta itsestään ja ajatella toista osapuolta myös - ollaan tässä sentään avioliitossa ja toista näkee kokoajan. Itse yritän arvostaa naistani tässä asiassa ja pidän itseni sopusuhtaisessa kunnossa."
Sinä siis arvostat vartalon kunnossapitämistä. (Toivottavasti olet kertonut asian myös vaimollesi?)
Entä tiedätkö, mitä vaimosi arvostaa? Oletko kysynyt? Yllätys, yllätys - läheisimmätkään ihmiset eivät ajattele asioista välttämättä samoin, kuin sinä. Ehkäpä hän ei olekaan kiinnostunut siitä, kuinka timminä sinun vartalosi pysyy, vaan jostain ihan muusta.
Olet oikeassa. Lisäksi minulle tuli tämän keskustelun alussa jo tunne, ettei vaan sänkyhommat olisi vähän tylsänoloisia olleet.
Tai yksinkertaisesti joku muu asia on pielessä parisuhteessa, sitten täytyy toisen ulkomuotoa syyttää. Itsestähän sitä vikaa täytyisi etsiä ja omaa käytöstään muuttaa ensin, sitten voi toinenkin ehkä muuttua. Kummallista on myös se, että täällä pitää keskustella asiasta, onkohan vaimorukka tietämätön. Jos ois mun mieheni ja saisin tietää, taitaisivat kantapäät napsahtaa vastakkain. Rakkaus ja rakkaus, musta tää ei siltä vaikuta. Siitäkin on monenlaisia käsityksiä
tietysti.
Olen nainen ja ymmärrän täysin asiasi.Olen itsekin lihonut hieman ja se vaivaa niin minua itseäni kuin miestänikin.Mielestäni teidän tulisi keskustella asiasta yhdessä(hienovaraisesti tietysti..)Naisesi ymmärtää varmasti, kun kerrot samat perustelut kuin olet täälläkin kirjoittanut..
Mielestäni näistä asioista saa puhua ja pitääkin.Tsemppiä siis sinulle..Aloittakaa vaikka yhteiset iltakävelyt tai muuta vastaavaa yhdessä.Valitse kevyempiä herkkuja kaupasta ja kokatkaa yhdessä kevyempiä ruokia:salaatteja, kanaa ja riisiä yms.
On tekopyhää syyttää sinua tästä kirjoittelusta, se on kaikin puolin ollut asiallista ja lihavuuteen(tai vaaraan tulla lihavaksi)on syytä puuttu heti.Niitä kiloja kun mei myöhemmin niin vaan karisteta.
jos viitsisit vastata kysymykseen? ei voi olla liian vaikeaa? en kaipaa mitään ulkopuolisten "arvailuja" meidän suhteesta, jos siitä olisi ollut kyse olisin varmaan sen tuonut esille alkuperäisessä kysymyksessäni. OK ?
Siis tässä nyt monet luulee, että tuijotan vaan ulkomuotoja ja muulla ei ole väliä. Olisi kyllä pitänyt hieman kattavamman selityksen laittaa alkuperäiseen viestiin niin olisi monelta väärinkäsitykseltä vältytty. Se on vaan kumma että tämä lihomis/laihtumisaihe on niin "arka" monelle ihmiselle.
En viitsi enempää kommentoida kirjoittamaasi, sulla kun näytti tuo teksti menevän minun moralisointiin, arvosteluun ja nimittelyyn. Lisäksi nimitit vaimoani pikkumaisesti vaimokkeeksi.
Ei voi muuta sanoa, ettei sullakaan hyvin mene jos tälläisestä otat herneet - ilmeisen arka aihe sinulle. Ja vinkiksi: luulen, että miehesi haluaa sinulta muutakin kuin hierontaa ja silittelyä ;)
no mutta, sattuiko ?
Siellä taas yksi pallero mille kalahti jo koko keskustelun avaus...
.. taikka sitten ei .. kaikkihan on mahdollista,
jäänee salaisuudeksi :=)
On tää kyllä ihmeen arka aihe. Ei alkuperäsessä äijässä mitään ihmeempää vikaa ollu. Se on hurskastelua jos väitetään että ulkonäkö ei vaikuta suhteessa. Tottakai vaikuttaa. Enkä usko sanaakaan jos joku muuta väittää.
Se on asia erikseen jos tulee sairaus tai vanhuus tai muu vastaava, jolle ei voi mitään, mutta kyllä toista pitää sen verran kunnioittaa että pysyy hoikkana ja hyvännäkösenä.
Nää ketkä toisin väittää on joko moralisteja, lihavia, tai itsestään epävarmoja anorektikkoja.
T: Lihonnut mies.
ps. Eli en ite ole pystynyt siihen mitä kirjotin. Inhoan itseäni siksi, mutta empä ainakaan ala valehdella että sisänen kauneus vain merkitsee. Kun se asia vaan ei ole niin.
Niin, toivotaanhan sitä puolisolta muitakin ulkonäköön liittyviä asioita, NIILLÄ KUN ON MERKITYSTÄ!
Jos mies vaikka erityisesti viehättyy pitkistä hiuksista ja ihailee niitä naisella, johon rakastui, niin onko kohtuullista vetää päänsä siiliksi heti aamenen jälkeen? Tai jos nainen tykkää freesistä urheilijatyypistä ja ihastui sellaiseen, onko reilua muuttua rocktyyliseksi meikkaavaksi mieheksi parisuhteen vakiinnuttua?
Ei tietenkään, se on luotaantyöntävää jos habitus ei ollenkaan kolahda. Onhan se nyt tärkeää huomioida toista tällaisessa asiassa.
Sama pätee lihomiseen. Ruumiinmuodoilla on tekemistä erotiikan kanssa vaikkeivät ne tietenkään mikään ihmisarvon mitta olekaan (niin kuin ei mikään ulkoinen).
Luulen että tämä nykyinen epäterve anorektinen naisihanne (mitä en itse tarkoita hoikkana pysymisellä) ahdistaa naisia melko lailla ja siitä johtuu näinkin voimakas älähdys.
Joskus ihmettelen, miten jotkut ihmiset niin itsepintaisesti vain väittävät, että ulkonäkö on tärkeää kaikille ihmisille. Millä perusteella sinä luokittelet esimerkiksi minut moralistiksi, jota en ole, lihavaksi, en sitäkään, anorektikoksi, ei huolta siitäkään :)
Jokainen pitäköön mielipiteensä ja valitkoon puolisonsa omilla perusteillaan, se ei muille
eikä minulle kuulu. Mutta se, että toisten ihmisten ajatukset tehdään mitättömiksi, sitä ihmettelen. Sinulla on oikeus omasta puolestasi sanoa mitä ajattelet ja muilla on oikeus omiin mielipiteisiin.
Ei perkules! Onneksi meillä ei asustele mitään äijänkuvatusta, joka rupeaisi vielä läskeistä huomauttelemaan. Siinä saisi ukkopaha suunnistella ulko-ovelle äkkiä - ja mie soittelisin ennakkoluulottomampaa seuraa paikalle. Hohhoijaa, ei voi muuta todeta kuin että vapaana hengittely on ihmiselle paras valinta niin ei tartte kuunnella mitään konahteluja eikä huolehtia kenenkään himojen ylläpidosta.
oot varmaan ylpeä joka grammasta.. tsemppiä!
Yööök ja vielä kehtaat avoimesti tunnustaa. Onxsul selluliittiiki??? Me jo salille ja sassiin...
No jos asenteesi on tosiaan tuo niin vaihtoon joutuisit ja heti ...
Käyttääköhän vaimosi e-pillereitä.
Niiden käyttö turvottaa.
Tähän voisin kommentoida,et ns. vakihoidollani,siis miehellä on kasvanu maha ihan järjettömiin mittoihin vaivihkaa!Eihän sille raukalle kehtaa siitä huomauttaa,yritän vaan vältellä sen tapaamista!Suorastaan OKSETTAA katella sitä pallomahaa!Siinä teille mietittävää,te kaikki mukaihanat urokset!Tsemii!
Sun vika sun vika!!! Mitäs et tee miehesi elämää jännittäväksi vaan hän tylsistyy ja juo kaljaa masikseen!!
No ei vaan..
Sano sile että laihduttaa.Piste.
Jos miehellä on iso maha, ei se useimpien naisten mielestä ole paha asia, pikemminkin päinvastoin. Miehen isosta mahasta näkee, ettei karju nakerra porkkanoita vaan syö LIHAA!
Naisten läskeistä taas näkee, ettei hän kykene kontrolloimaan elämäänsä.
Katsokaa vaikka miten paljon yleisempää on se, että hoikka nainen kulkee isomahaisen miehen kanssa kuin päinvastoin. Aivan. Se selittää kaiken ja enemmänkin.
Lahjoita jumppasali kausikortti ja tasapuolisuuden merkeissä mene itse mukaan.
Naiset tuntuvat tykkäävän ohjatusta toiminnasta - Sillä aikaa miehet (minä) nostaa puntteja.
Olimme jokunen vuosi sitten siinä tilanteessa, että näin että vaimolla alkaa olla pinna kireänä lasten temppuiluja seuratessa. Sovimme sitten, että hän käy stressejä purkamassa aerobicissa jumppasalilla. Lapset oppivat tavoille (kun pelottava isä piti komentoa) ja itse opin kokkaamista (jumpat oli ruoka-aikaan). Lopulta aloin käymään itsekin.
Hyväksi havaittu ja kiva harrastus. Kolme vuotta olemme käyneet ja sen kyllä näkee! Suosittelen lämpimästi.
Salikortit maksavat tietty, mutta näin jälkeenpäin on hiton tyytyväinen.
Miksei ohje kävisi kaljamahaisille miehille.
eli laitappa eukko kiertoon....
Asiasta ei ole mahdollista huomauttaa millään tavalla loukkaamatta häntä, pidä vaan suusi kiinni. Ja kyllä ne naiset sen verran usein peiliin kurkistaa, että on varmasti itsekin huomannut kertyneet kilot, mutta laihduttamisen on lähdettävä hänestä itsestään. Jos rupeat vihjailemaan jotain naisen itsetunto kokee kolauksen, saattaa iskeä kaamea ahdistus ja ulkonäkökriisi. Naisesi kokisi huomautuksesi moitteena tai syytöksenä ja riitahan siitä tulisi. Paino on sellanen asia josta ei naiselle huomautella.
Terve mieheen. Mun ukko ilmotti tossa viikko sitten, että olen päästänyt itseni järkyttävään kuntoon... kiloja on vähän ajan sisällä tullut 7. Ensin suutuin, mutta keskusteltuamme asiasta pidempään ymmärsin, että hän oli pohtinut pitkään asiasta kertoakseen, mitä mulle sanoisi... Mies rukka oli oikeasti huolissaan parisuhteestamme ja siitä, minne se johtaa, jos vaan vielä lihon... Suuttumukseni hälveni oikeasti sääliin, että vaikuttaako naisen lihoaminen todella mieheen tuolla tavalla. Päätin tehdä asian hyväksi jotain. Aloitin tiukan treenin, ja jo nyt, viikon jälkeen kiloja on tippunut 3.... ja samalla vauhdilla eteenpäin. Mikään teini en enää ole, joten mahdollisen ihon roikkumisen ja muun saa kirurginveitsi hoidella, mieheni laskuun tietenkin....
..menkääpä psykiatriselle osastolle katteleen anorektikkoja, jotka ovat pienestä laihduttamisesta sujahtaneet kummasti tuohon tilaan, pakkoliikkeiden orjiksi, vahinko vaan, teitä ei sinne päästetä katselemaan, näky on niin hurja.
"rupsahda rauhassa rakkaani" sopii vain laulun sanoitukseksi niille äijille joilla ei ole varaa selittää. Eli: pidä itsestäsi huolta niin on sitten varaa huomauttaa ja alatte treenata yhdessä. www.bodybuilding.com löytyy treenivinkit molemmille.
Vaimolle voisit ostaa jonkun sexyn ja kauniin, (mistä se itsekin tykkää!!) vaatteen, kuten yöpaidan, topin, stringit tms... Joka ois aavistuksen verran liian pieni, jospa se sais kimokkeen laihduttaa, kun haluis mahtua siihen vaatteeseen?? Tämä ei ole ilkeä juoni, vaan ehdotus! Muhun tehoais tämmönen keino!!!
Tsemppiä!!!! :)
voihan siit asiasta sanoa. eikös se olisi kuitenkin rehellisempää kuin täällä asiaa puida?. mie kerron aina kaiken mitä mieles liikkuu eukolle, oli se hyvää tai pahaa. mutta siksi toisekseen en voi ymr miksi se vähentää haluja jos toisella on vähän masua.Ainiin--> isommat farkut!ei enää repsota.
tosi on. osta ihan totta. kaikille löytyy kokoja, jos jotkut saa istumaan tuntuu mannalle ja tulee vähän himo laihduttaa että näyttäis vieläkin paremmalle...
Tutkimusten perusteella tiedetään että yksi kunnon sukupuoliyhdyntä vastaa energiakulutukseltaan 8 km hölkkää.
Jos nait vaimoasi kaksi kertaa päivässä, niin se vastaa 16 km juoksulenkkiä joka päivä, siis vaimolle. Ja sinulle myös.
Kuukauden kuluttua vaimosi on tosi hoikka. Senjälkeen voit vähentää kertoja, niin että pysyy hoikkana, eikä liho.
laita kuva,laita.
Miksi jokaisen naisen on oltava laihoja?
Eikö meidät kaikki ole luotu oman näköiseksemme...?
Ihan puistattaa kun katsoo nuita nuoria naisia kadulla kun vaatteet roikkuu luitten päällä....ei oo edes kauhean seksikästä.
Olen itse saanut kuulla mieheltäni että hän ei aina halua minua koska olen lihonut. Syitä lihomiseeni on...isän yhtäkkinen kuolema ja lapsettomuuden takia syöty hormoonikuuri..Tulee kauhea paine olla sellainen että hyväksytään..
Loukkaannuin kun mieheni sanoi pyöreydestäni ja se sai minut itseinhon valtaan...kukaan ei enää tunnu välittävän meistä aidoista ihmisistä jotka uskaltavat kantaa kilonsa ryhdikkäästi ja olla onnellisia siitä mitä on..
Kommentti jonka olen saanut useasti kuulla ja mikä lämmittää sydäntäni on että "pyöreät ihmiset on iloisempia ja onnellisempia kuin laihat"...ja se on monesti pitänyt paikkaansa kun on ollut ihmisten seurassa...
näinhän se on.. ei oteta huomioon elämän tilannetta tai murheita ja suruja. haukutaan vaan ja loukataan. tuntuu älyttömältä, jos mittareiden mukaan ylipainoa ei ole, niin silti jollakin on kanttia väittää niin, valitettavasti ne naisen rasvat saattaa joskus väärään paikkaan kertyä, ei olla täydellisiä. toisaalta siinähän se sitten nähdään, kuka on fiksu ja kuka ei. naisilla on nykypäivänä muutenkin paljon paineita ulkonäkönsä ja vartalonsa suhteen. ihan varmasti jokainen tietää läskinsä ja niiden määrän. turha kenenkään on lisätä paineita. ymmärrän, jos painoa on niin paljon, että siitä on todellista terveydellistä haittaa. silloin asiallinen keskustelu perhepiirissa voi olla ihan hyväksi. eikä tuollainen alituinen laihduttaminenkaan voi olla terveellistä, ainakaan sitä ei ole hyvä keskenkasvuisen tyttölapsen kuunnella. naiseus on paljon muutakin kuin miesten mielistelyä. naisellinen nainen samoin kuin miehekäs mies hyväksyvät itsensä sellaisena kuin ovat, heistä näkyy, tietävät mitä haluavat, eikä heillä ole tarvetta toisia parjata.