Selvämies/kännimies

Ai sun mielestä tuo ei ole alkoholismia?:D

Kirjotin kiireessä joten taisi tulla vähän epäselvästi :) Mielestäni se on tosiaankin alkoholismia, mutta tarkoitukseni oli kysellä enemmän tuosta persoonallisuuspuolesta, ei niinkään fyysisistä alkoholismin oireista/vieroitusoireista - niistähän löytyy tietoa pilvin pimein. Miehen juomat määrät ovat sillä rajalla että hän voi vielä puolustella olevansa vain reilusti kuluttava, sillekin on joku virallinen termi...

Mies ei vain tajua sitä eroa kun hän ei ole humalassa, ja kun hän on humalassa. Vastuun pakoilua. Kyllä se vielä tajuaa. Voisit alkaa olemaan poissa kotoa useina iltoina, mies alkaa ihmetellä että mihin muija aina lähtee/häviää. Tajuaa takuulla että se johtuu hänen ärsyttävästä luonteesta, ja lopettaa jokailtaisen lutkutuksen. Kauheasti kärsivällisyyttä.

Minä nyt olisin enemmin huolissani miehen teveydestä kuin omasta itsestäni.

Isäni kuoli tuollaiseen tissutteluun. Kuvitellen,että eihän siinä mitään jos joka päivä vaan pari juo. Mutta vkossa se tekee aika monta annosta,puhumattakaan vuodesta toiseen.

MInä olen melko vastaavassa tilanteessa ja mikä helpotus että en ole ainoa.

Rakastan poikaystävääni, hän todella on myös fiksu ja huomaavainen mutta kun hän ottaa, hänestä tulee rasittava sössöttäjä mitä en jaksaisi katsella. Hän ei juo niin usein, muutaman kerran viikossa joista yleensä yksi ilta menee kunnon humalan puolelle. Itseasiassa se menee aina, hän ei örveltele mutta saa kunnon humalatilan.

Ei ole mukava tulla töistä ja kotona odottaa päihtynyt mies kun yhteistä aikaa on muutenkin niin vähän...

Asia on niin, että hän on alkohoilisti. Onneksi on itse sen myöntänyt. Ainoa mitä voin tehdä tässä kohtaa on tukea häntä päätöksessä juoda vähemmän mikä on sekin tullut hänen omasta aloitteestaan. Totaalikieltäytyminen olisi minusta se paras vaihtoehto, mutta en itsekään ole sellainen absolutisti niin miksi odottaa sitä kumppanilta. Meillä on tietty "sopimus", veteen piirretty viiva, mikä on hyvä määrä ja mikä ei, liian usein menee liiallisuuksiin mutta kärsivällisyyttä.. Verrattuna entiseen on nykyinen toleranssi hieno saavutus ja niitä ajatellen jaksan uskoa mieheni pystyvän katkaisemaan alkoholin liikakäytön.

Jaksamisia, tärkeintä on että et syyllistäisi ja se, että miehen on ymmärrettävä ongelman laajuus ennen kuin on liian myöhäistä ja sitä kautta omasta halustaan vähentää. Riitely ei auta, miehesi kun vaan ei itse näe mitään ongelmaa joten hänestä ei ole mitään mitä korjata. Tuo hänen juomakäyttäytymisen tuomat faktat pöytään vaan rohkeasti.

Noin oli meilläkin, tuntui että mulla oli kaksi eri miestä. Kännissä oli kyllä ihan puhelias ja hauska, mutta sammui aina jo alkuillasta. Seuraavana päivänä hiljainen mököttäjä. Erohan siitä tuli, vaikka jaksoinkin sitä elämää toistakymmentä vuotta.

Kuvaa miehesi touhua kännissä videolle ja näytä video sille kun on selvinpäin.
Kysy senjälkeen että oliko kivaa katseltavaa?

Kokemusta on ja vaikka mies on aina kodellut minua hyvin oli pätkässä tai ei niin pistin valitsemaan. Pari kertaa veti överit eikä muistanut illasta mitään siinä tuli piste minulle. Muuten joka päivä meni muutama olut ja sekin alkoi yököttämään. Pakkasin miehen tavarat jätesäkkeihin ja sanoin että nyt voi lähteä. En hoida vanhaa juoppoa loppuelämääni. Mies lopetti kokonaan juomisen.

Mulla oli samanlainen tilanne.. Ihan suhteemme alussa mies ei käyttänyt alkoholia juuri ollenkaan, mutta sittten työpaineet ja monet muut asiat stressasivat häntä (hän oli minulta salaa tehnyt suuria ratkaisuja). Kännissä hän oli täysiääliö... ja joskus riehui ja sai kauheita mustasukkaisuus kohtauksia. Kavereitakaan en voinut lähteä tapaamaan silloin kun hän oli kännissä, koska en uskaltanut. Pelkäsin että hajottaa sillä välin koko kämpän tms... Ja aina vapaapäivinä känni päällä..ikinä ei voitu mennä minnekään. Jos oli jotain sovittuna että menemme molemmat, niin sitten kävi hyvin monesti niin että minä menin yksin, kun mies kännäsi kotona..
Sanoin, että hakee apua ongelmaansa.. Kyllä hän hakikin.. mutta ei sitten noudattanut saatuja ohjeita..
Ja tuhannesti lupaili että alkoholin käyttö loppuu.. mutta ei... sanoin että se on joko minä tai alkoholi..silloin se loppui.. mutta vain hetkeksi..
Yli vuoden jaksoin sitä katsella.. Ne ainaiset lupaukset.. ja alkoholiongelman lisäksi hän valehteli minulle monesti erilaisissa asioissa.
En vaan sitten enää jaksanut, enkä halunnut sellaista elämää.. Lähdin suhteesta ja en kadu sitä. Pian lähdettyäni huomasin olevani raskaana.. ajattelin kyllä aborttia, sillä en yksinäni taloudellisesti lapsesta välttämättä pysty huolehtimaan.. ja mieheen en halua enää yhteyttä pitää..
Mutta päätin pitää lapsen, ja olen nyt onnellisesti odottava, kuukauden päivät vielä odottamista :)
Tiedän että miehellä on oikeus lapsen elämään.. Mutta en halua että lapseni on tekemisissä alkoholistin kanssa, joten kasvatan lapsen yksin, toki saan ystäviltä ja vanhemmiltani apua, jota arvostan suuresti:)
Ehkä jonain päivänä voin ex-miehelleni kertoa, että hänellä on lapsi, mutta en niin kauan kuin hän vain juo ja juo ja juo!

voi kun kuulostaa tutulta... ennen seurusteluamme mies joi todella paljon, vähensi kuitenkin kun tapasimme, mutta se ei minulle riitä; kännissä on todella inhottava sössöttäjä,suuttuu joka asiasta, on mustasukkainen, kuseksii sänkyyn..
pakkasin hänen tavarat ja lähetin kotiinsa aikoja sitten...

Ollaan oltu kohta 5v yhdessä ja en tiedä miten jaksanut tai eihän se nyt aina ole samanlaista. Sitä vaan rakastaa toista ja ajattelee et toinen vois hieman muuttua.
Nyt on tulossa toinen lapsi ja välillä kyllä kadun et toisen tein hänen kanssaan, ensimmäinen lapsi n.2v ja toinen kuukauden sisällä tulossa. Hän rakastaa kyllä lastaa,mutta..
En ole edes päässyt nauttimaan/iloitsemaan toisesta raskaudesta niin kun ensimmäisesta
Joka viikko täytyy saada se tietty määrä kaljaa, tressi lääkettä kuulemma. Yleensä sitä otetaan vaan viikonloppuna välillä vain 6-8 kaljaa ja sit toisinaan kunnon kännit. Silloin ainakin otetaan kunnon kännit kun ollaan tehty minun hyväksi joku hyvä juttu hän on sen ansainnut(ei tietenkään aina).

Kaikista eniten vituttaa et kunnon kännejä vedetää kotona missä on pieni lapsi hän kyllä nukkuu yleensä melko hyvin. Istutaan tietokeneella, kuunnellaan musiikkia ja juodaan kaljaa ja tietenkin lauletaan mukana.
On tosi kivaa siin sit yrittää itse nukkua tai en edes pysty nukkuun kun on lapsi talossa.
Mikään sanominen ei auta. Hän ei ole mikään väkivaltainen et tekis mitään pahaa kenellekään.
En tykkää edes käydä viikonloppusin kaupassa kun kaljaa täytyy saada tai ehdottaa saunaan menemistä kun täytyy sit saada saunakaljaa. Monet viikonloput riidelty kun sanon et ei osteta yhtään kaljaa sit alkaa kauheet selittelyt mut kun muutkin ottaa plää plää..

Katsotaan nyt mitä toinen lapsi tuo tullessaan jossei helpota niin pakko lähtee pois koko suhteesta ei ole helppoa mutta on ajateltava lapsia ja itseäni.

Mä olen muutenkin elänyt 16v alkoholisti isän kanssa et senkin takia en pidä juomisesta niin paljoa. En ole itsekään mikään absolutisti mutta minulle riittää muutaman kerta vuodessa ottamiseen. Minä olen isommat menemiseni mennyt ja nyt haluaisin vaan keskittyä onnelliseen perhe-elämään, mutta tuntuu niin mahdottomalta.

Joskus jossain artikkelissa luki et naiset hakee isänsä kaltaisia miehiä =)
Äitiäni ihmettelen et miten hän kestää vieläkin isääni tai yksi iso syy siihen on että on yhteinen yritys mistä ei niin vaan lähdetä, kun koko elämänsä ollut siinä työssä ehkä sitten kun jää eläkkeellä niin voisi lähtee..

Al-Anon ryhmä on tarkoitettu Sinulle ja minulle jotka kärsimme läheisen alkoholin käytöstä. Ryhmässä ei raitisteta ketään, vaan saa apua itselleen.
Ihan oikeasti herää nyt älä huijaa itseäsi... kommenttisi; "yleensä löydän vain sivuja, jotka käsittelevät "tosialkoholismia" eivätkä siten päde tässä."

Tilanteesi ja näin sen ongelman ratkaisukin on lopulta pelko yksinkertainen juttu!

Miestäsi kiinnostaa tällä enemmän viinan (päihteiden) tuoma endorfiininen nautinto kuin sinä hänen vaimonaan ja muu perhe.

Miehesi tulee saada ymmärtämään, että hänen juomisensa on nyt suhteenne olemassaoloon ja näin sen hyvinvointiin vaikuttava asia mitä suurimmassa määrin.

Jos miehesi valitsee nautintojensa lähteeksi mieluummin pullon kuin sinut hänen vaimonaan ja perheensä hyvinvoinnin, niin ainoa keino "pysäyttää miehesi henkisesti".
Uhkailu, kiristäminen ja kaikki näihin verrattava johtaa harvoin toivottuun lopputulokseen, mutta sinä parhaiten miehesi tuntien tiedät, mitkä hänelle (hänen selvänä ollessaan) ovat merkityksellisiä asioita elämää ajatellen.

Mikäli kuitenkin on niin, ettei miehesi kykene kotona ollessaan olemaan yhtään päivää selvänä, tarvitsee hän ehdottomasti jo jonkin ulkopuolisen (terveydenhuollon tai perheneuvonnan ammattilaisen) kertomaan hänelle todellisuuden siitä miten hän ihmisenä rakkaitaan kohtelee.

Hän on kuitenkin itse se, joka tekee lopulta valinnan siitä, onko hänelle viinapullo tärkeämpi kuin sinä hänen rakkaanaan ja perheenne.

On alkoholisti. Keskustele miehesi kanssa ja kerro hänelle selkokielellä,että hän on alkoholisti ja kannattaa hakeutua hoitoon. Jos miehesi mussuttaa vastaan,kerrot hänellle rauhallisesti,että on olemassa toinenkin vaihtoehto,eroaminen. Alkoholistille kannattaa heti alussa sanoa selkeästi ettei tuollainen juominen enään onnistu,silloin alkoholisti valitsee jomman kumman vaihtoehdon. Alkoholistin kanssa ei kannata elämäänsä pilata. Alkoholistia ei kannata sääliä,eikä paapoa. Jos minun puolisoni alkaisi juomaan,antaisin monoa välittömästi persuuksille,en katsoisi moista juopottelua viikkoakaan.

Ei voi olla totta! Ihan ku lukis omii kokemuksii! Mä en siis todellakaa oo yksin tän asian kanssa..

Itse juon vain Lasolia.

Omenamehua

Mä tein tota samaa ja tulos on nyt se että ero tuli ja mä aloitin katkaisu hoidon. En muuten näköjään uskonut. En tiedä palataanko me enää yhteen mutta pieni toivon kipinä on koska meillä on kaksi lasta. Eli pistä miehes koville niin sit se tajuaa tai sit se on tosi tyhmä. Mä tajusin olleeni hölmö jota nyt kärsin ylhäisessä yksinäisyydessä ja kaiken lisäksi jalka kipsissä.... :(

Äijä vaihtoon!!!

Itse ainakin laittaisin

Mä ratkaisin vastaavan tilanteen viime kesänä ottamalla eron miehestäni. Suosittelen sitä sullekin lämpimästi!

Mä en ole eläissäni juonut kuin yhden tai kaks kaljaa/paukkua. Sen jälkeen muutun erimieheksi ja sehän kyllä vetää.....

tajua, että alkoholistille ei ole olemassa sellaista asiaa kuin
kohtuukäyttö. Joko hän jatkaa samalla tavalla tai lopettaa
täysin sen alkon käytön.

trollialoituksia sitten piisaa täällä. Eikö olisi jo korkea aika aloittaa
jokin asiallinen ketju?
Pikkuhiljaa risoo nämä lässynlää-ketjut, joihin ihmiset tosimielellä
ottavat osaa ja antavat asiantuntija-neuvojaan.
Hohhoijaa.....

Raitistumisen ehto on haluta sitä itse. Siis onnistumisen. Ei siinä mikään erolla kiristäminen auta.

täältä apu löytyy, voi v..tu, etkö osaa lähteä tai potkaista ukkoas pihalle, no ei mitään jatka samaa rataa niin eiköhän tuo ala `selvitä` sinullekkin

Ainoa lääke selkeiden varoitusten jälkeen on miehen vaihtaminen toiseen. Itsekkin juon, mutta joisin vähempi, jos olis se nainen, joka kanssa voisi keskittyä muuhun. Ajan vietettä löytyy, mutta pullo on huonoimmasta päästä parisuhteessa.

Tilanne tuttu ! Alkoholista johtuva ongelma oli minulla, eikä alkoholia nauttivalla miehelläni ja avioliittomme päätyi eroon, kun minulle tuli parinkymmenen avioliittovuoden kuluttua viimeinen pisara. Halusin oman elämän! Ja olen omaan elämääni ollut todella tyytyväinen. Lapsetkin jo isoja ja omillaan. Mitä siis elämältäsi haluat? Vain sinä sen voit tietää!

..Typerät kanat,jos teitä EI kiinnosta kun toisen seuraaminen,miettisitte missä SE vika on?!!.SE YLEENSÄ OLET SINÄ ITSE!!!Mies juo jos A=Et kiinnosta,B=Juomaa saa HELPOMMIN kun omalta sexiä jota harvempi mieskään torjuu,sit Fuc... deinit Lopetatte sen sexin Antamisen juomisen takia joka LOPETTAA lopullisesti suhteen,kun katselemme toisen joka YMMÄRTÄÄ ja kuuntelee and saattaa antautua juomaan kans joskus yhes saati yllätyksellä pyytämään tai pyytämättä ottaa ja maistaa miestään kysymättäkään yllättäen POSITIIVISESTI;D ja JUOMINEN VÄHENTYS AINAKI NOIL KEINOIL OMALTA PUOLELTA.

Taidat olla Mervi joka saa Matin juomaan.
Itsekään en kestäisi kaltaistasi naista selvinpäin.

Ota ihmeessä ero ja anna miehesi löytää joku rakastava nainen vierelleen niin hän lopettaa alkoholinkäyttönsä.

Saat apua itsellesi vain ja ainoastaan AL-anon kerhosta niinkuin jo tuossa joku sinulle neuvoi.Olen käynyt siellä ja apu tuli munulle ei toiselle.Joka alkoholisti on oma yksilö.

Joo, tänne kannattaa kirjoittaa. Saa ainakin vastauksia.

Kysy mieheltäsi!
Lopeta liitto, jos ei äijä muutu mieleiseksi.
Suraavassa liitossa ole tarkempi!

kyllä täs on kyse tosi alkoholismista......
muuta vaihtoehtoa ei ole kun lähteä suhteesta,ellei miehesi suostu hakeutumaan hoitoon.mikäli alkoholia tarvii päivittäin tai useita annoksia viikossa niin kyseessä on alkoholismi.alkoholistit käyvät yllättävän hyvin töissä ja sillä pystyvät pitämään holisminsa salassa.
mä elin 19 vuotta ex mieheni kanssa josta 10vuotta hänellä oli liika juomista.
juomista ei vaan pystynyt/halunnut lopettaa vaikka kaikki keinot yritin.ei auttanut muu kun lähteä lasten kanssa.sitä en ole kertaakaan katunut.
onhan ne hurmaavia auttavaisia ja muutenkin hyviä miehiä välillä,mutta alkoholi pilaa elämän,joten ei kannata pilata omaa elämää toisen liika juomisella ja juomisen aiheuttamilla tyhmyyksillä.

Puhut kuin minun miehestäni, hän käy työssä säännöllisesti kolmessa vuorossa, kaikki vapaat ,huom, illat kaljatölkki poikineen menee alas ,ja joskus kossua kyytipokana, tuloksena samanlainen sössö, välillä enemmän ja välillä hieman vähemmän ,mutta kaikki vapaapäivät ovat kosteita. tämän taudin nimi on alkoholisti, ei se tarkota että aina olisi örvelö känni päällä, vaan ,että se alkoholo hallitsee hänen elämäänsä, ainoa parannus keino olisi Minnesota hoito, josta eräs läheiseni on saanut pysyvän avun ,mutta mieheni ei sitä halua ,kun ei ole valmis itse lopettamaan juomista. mutta sinä ,et ole aviossa, joten sinun on varmasti helpompi lähteä liitosta hyvän sään aikana, ehkä avopuolososi siinä vaiheessa huomaa ,kumpi on hänelle rakkaampi, pullo vai sinä. kaikkea hyvää ja myötätuntoa sinulle, toivoo kohtalotoveri.

Alkoholisti on alkoholisti, vaikka lopettaisikin juomisen. Alkoholisti on selvänäkin heikko rääpäle, jolle pitää aina puhua terapeutin äänellä ettei vaan ratkea ryyppäämään. Mitä hemmettiä sellaiseen haaskaat elämääsi?

Frendin mielstä hänellä oli ikävä ja turha mies, ku mies ei dokannut, eikä halunnut siinä vaihees muksuja. Erosivat ja hehkutti miten upeeta ku uusi mies osaa vetää reilut kännit.
Vuoden päästä menivät naimisiin, tuli muksu ja mies jatkoi dokaamista.
Erosivat neljän vuoden kuluttua, dokaaminen oli syy.

Kokemuksia on ja tulos on se että vain miehesi voi vaikuttaa juoko vai ei ja jos juo niin kuinka usein sekä kuinka paljon. Itse kestin tilannetta usean vuoden kunnes huomasin että en voi kilpailla alkoholin kanssa, sillä alkoholi voittaa aina. Toivon että tilanteessasi sulla olisi paljon tukea ja että ennen kaikkea miehesi ymmärtää mitä menettää jos jatkaa samaan malliin. Syy ei ole sinun jos miehesi juo, hän itse päättää mikä on tärkeää elämäsään. Onko se alko vai ihminenn, toivon sydämestäni että miehesi valitsee SINUT....

Hänellä varmaan vaan on sellainen ammatti
http://www.iltasanomat.fi/terveys/naissa-ammateissa-alkoholisoidut-todennakoisimmin/art-1288423409551.html

Niin.... siis mies juo joka päivä itsensä känniin, eikä olekaan tosialkoholisti ? Missäs pumpulissa olet kasvanut ? Alkoholismia on juoda joka päivä itsensä känniin, vaikkei veneen alla asuisikaan.

...

Mitä sä vingut?

Jos miehesi ei osaa ottaa viinaa sillai oikein, niin lähe kävelemään.

Mä olen ainakin agressiivisempi, jos en saa jokapäiväistä juomaani.

Voi olla että miehellä on tylsää tai mieltä painaa jokin asia jota ei kykene tai rohkene ilmoittamaan ja yksinkertaisesti pakenee tilanteesta aimo kulauksen saattelemana, kannatta yrittää saada tolkkua mitä sössötyksen siltö on.
Voit myös sopia kumppanin kanssa että saat nauhoittaa tai kuvata hänen kannsaan käydyn keskustelun, ja yhdessä kuuntelette tai katselette sen sitten kun on raitis olotila... Voi olla että kaveri ottaa vähemmän sen jälkeen tai hakeutuu terapiaan.

Hitto että on helppo tunnistaa sun "kirjoituksen alustaminen"
Pyydä edes kaveriasi joskus kirjoittamaan ideasi omalla kieliasullaan :)
Muuten jees!

Säälittäviä kommentteja osalta porukkaa (ei kaikilta) .. Kokemuksesta voin sanoa (olen alkoholisti), että vika ei ole kenessäkään muussa, kun juopossa itsessään.. Turha syyttää muita, koska viina ei kenenkään kurkusta itsestään mene alas.. Tsemppiä sulle ketjun aloittaja, mie olen jo perheen ja asunnon menettäny.. Alkoholismi on sairaus, josta ei selviä ilman ammatti apua.. Ite hain apua ongelmaani ja olen nyt sen kanssa sinut.. Pari kaljaa voin ottaa, mutta jos otan enemmän niin homma karkaa hanskasta..

Selvät merkit. Miehesi on tulossa alkoholistiksi.Hän vähättelee ja viittaa kintaalla..Ota ero..

taidanpa mennä nukkumaan...

Kokemusta on ennen mies joi viikonloppuisin muutaman saunakaljan käyttäytyi viksusti naimisiin mentyä ja lasten synnyttyä 7 pulloa kaljaa joka ilta viikonloppuisin kaljaa ja väkevämpää puheet ei auta mitään juovuksis sönkkää todella ärsyttävää selvinpäin puollustelee et käy töissä hoitaa työnsä eikä ennen klo20.00 aloita juomista illalla kuulemma voi vähän rentoutua kestänyt jo 20v lapset inhoaa isäänsä enkä itsekkään jaksa katsella yritän aina keksiä tekemistä en enää jaksa edes jutella nyt tilanne pahentunut juovuksis haukkuu minua vanhaksi ämmäksi vaikka itse on vanhempi pitää itseään nuorekkaana ja viksuna jolle on ottajia olenkin sanonut et ota hyvä mies sitten ja tartu tilaisuuteen suostun eroon jos kerran sulle on parempia tarjolla ja ulkopuoliset kertoneet et hakenut netissä seuraa naisista ja tavannutkin mut joku oli sanonut et on vähän omalaatuinen ja eipä tuota näytä kukaan haluavankaan olisin onnellinen jos pääsisin eroon minäkin kaipaan läheisyyttä ja ihmistä jonka kanssa voisi jutella ja jakaa asioita ja joskus ottaa lasillisen mut tämä on nyt mun kohtalo kärsiä hiljaa vaieten ohjeeksi voin antaa sen että jos mies juo joka ilta ja viikonloputkin älkää jatkako sellaisen kanssa vaan etsikää kyllä parempiakin on itse olen jo yli 50v ja väsynyt tähän kaikkeen

Arvon rouvat/neidit voisivat myös katsoa ns peiliin, josko syy siipan juomiseen löytyisi sieltä. Katso peiliin ja kysy itseltäsi oletko se sama ihminen jonka aiemmin vähemmän juova miehesi tapasi? Niin sänkykammarin puolella kuin muutenkin, innostutko hänen ideoistaan vai teilaatko ne aina suoralta kädeltä jne... Miehen ratkaisu tuohon ei pitäisi olla juominen vaan naisen vaihto mutta ei sitä kaikki jaksa, vaan alkavat turruttaa itseään juomalla.

En sano että aina on näin, mutta veikkaan että suhdeluku on ainakin 50/50.

Meillä on samankaltainen tilanne. Mieheni on aivan eri ihminen kun käyttää alkoholia. Selvinpäin mitä mukavin ja rakastettava ihminen, mutta kännissä täys ääliö. Persoonallisuus muuttuu mukavasta mustasukkaiseksi ja rasittavaksi, sinun sanoja lainatakseni, sössöttöjäksi.

Itse olen turhautunut tilanteeseen ja huolissani tulevaisuudesta, mutta mieheni on sitä mieltä ettei ongelmaa ole. Hän on kovasti sitä mieltä ettei todellista ongelmaa ole ja hänen alkoholin käyttönsä ei ole ongelma vaan olen turhaan huolissana, joten tiedän tunteesi.

Sain hänet tajuamaan, että ongelma on oikeasti olemassa kun otin hänen toilailunsa videolla. Nyt hän on valmis hakemaan hoitoa. Ehdottaisin, että sinäkin jollakin tavoin saisit hänet näkemään oman käytöksensä muiden ja varsinkin sinun silmin, jotta hän saisin muunkin kuin puolueellisen kuvan itsestään. Voimia sinulle!

laitakaapa yhdessä jointti palamaan niin loppuu toi tommonen alkoholismi x)

Minä naisihminen, 50-vee juon joka päivä olutta. 4-6 ploa menee joka ilta ja vkonloppuisin 8-10.
Töissä olen ja työni huolehdin.
Mitä se muille kuuluu mitä sitä tekee vapaa-ajalla. Jos tykkää oluen mausta niin SO WHAT?
Harjoitus tekee mestarin...kukaan ei tiedä eikä huomaa mitään.

Oppisit chillaamaan vähän... susta on selvästi tullut vanha harppu. Varmaan kohta pakotat miehes naimisiin ja hankkimaan lapsia? Susta on kovaa vauhtia kehittymässä prototyyppi pirttihirmusta, joka kaulimen kanssa motkottaa miehellensä kaikesta. Kai sä tajuat että kerran kun hiekkapilluksi alkaa, ei siitä sitten enää ole paluuta ihanaksi ja seksikääksi babyksi joka olet miehellesi ennen ollut.

Mä suosittelen että pysäytä toi mummoutuminen nyt alkuunsa. Otat ite lasin punkkua miehes kanssa, pistätte kynttilöitä palamaan ja pizzan uuniin. Sitten chillisti kattelette jotain hyvää leffaa sohvalla. Tää on paljon parempi elämä, usko mua!

Parisuhteestanne on kadonnut rakkaus ja intohimo toisiinne! Parisuhteenne ei anna miehellesi enää mitään. Hänellä on 30 kriisi. Hän ajattelee "tällästäkö on tämä loppu elämämme". Hän on masentunut ja hän hakee kaljapullosta valheellista onnen tunnetta. Kalja koukuttaa kuten heroiini ja lopulta tappaa. Kohta hän juo 4 pulloa joka ilta.Hänellä on mahdollisesti jo rasvamaksa. Kohta haima sairastuu ja tulee diabetes (insuliinin tuotanto vähenee). Hänellähän on jo hieman ylipainoa. Kolesteroolia on jo veressä. Hänellä on jo mahdollisesti ärtynyt ohutsuoli. löysä uloste alkaa haisemaan pahalle.Nelikymppisenä on eka pallonlaajennus. Verenpainettakin ilmenee. Näistä kaikista johtuen alkaa kohta auringonvalo aristamaan silmiä ja alkavat aristamaan muutenkin. Teidän pitää löytää yhdessä sisältöä elämään. Sinä ostat kirkkaanpunaisen mini lattarimekon. Alatte käymään lavatansseissa kerran viikossa. Teet rohkean kampauksen, hiuksenpidennyksen, radikaalivärjäyksen, rakennekynnet,koruja paljon, säihkysukat, punaset piikkarit jne...Ostatte miehellesi punaset kalsarit, punaisen ruutupaidan, haalistuneet siniset farkut, paksu hopeaketju kaulaan, valkoiset nahkalenkkarit jalkaan, leveä näyttävä musta vyö helisevällä soljella, tuiskutukka, seivaatte paikat, yllättävä partavesi jne.. Muutatte asumismuotoo vaikka omakotitaloon. Saunotte joka ilta vicyn voimalla. Alatte käymään lenkillä joka ilta ja vaihdatte vaalean leivän ruisleipään. Vietätte säännöllisesti liikunnallisen kylpyläviikonlopun. Varaatte matkan joka vuosi Inglesiin, aurinkorannikolle, mallorcalle,alanyaan,rodokselle jne..ja kävelette rannalla joka päivä 10 km. Elätte tätä päivää. Olette kiinnostuneita kaikista uusista asioista. Ostatte aikuisten lelukaupasta rohkeita leluja. Kehut ja nipistelet miehesi kiinteitä pakaroita. Ihailet miehesi kuullen tv:ssä urheilijan kiinteitä pakaroita, jolloin hän alkaa itsekkin kiinnostumaan ulkonäöstään ja kunnostaan :) Eiköhän näillä eväillä elämä ala hymyilemään :)

olisko vaikka silleen vähentää sitä juomistä että lupaat ottaa joka ilta mällit suuhun niin että nenästä tursuaa jos ei ota kaljaa, luulen että alkaa kiinnostaa kun ymmärsin että et taida kasseja paljon kädestä pitää ja imutella

EI OLE KOKEMUKSIA

Minusta tämä "se on vain vaihe" tai "ota itsekkin enemmän niin huomaat miten hauskaa se on" on ihan täyttä pas*aa... Varsinkin jos toinen muuttuu aivan eri ihmiseksi juodessaan.

En ole ikinä uskonut, että parisuhteet, jossa toinen joituu muuttamaan sitä mitä itse oikeasti on tulee ikinä toimimaan. Sano suoraan hänelle, ettei tämän hetkinen tilanne ole sitä mitä haluat, koska hänellä on oikeasti ongelma.. Hän joko haluaa muuttua ja haluaa sinut lähelleen. Tai hän ei tunnista ongelmaa ja ei hae apua, jolloin sinun ei ole hyvä olla ja sinun tulisi poistua tilanteesta. Minusta olisi tärkeintä nostaa ns. kissa pöydälle ja käydä kunnon keskustelu siitä voiko suhteenne toimia tässä tilanteessa ja saadaanko ongelma korjattua.

lähdet pois! mahdollisimman pian! alkoholistista ei ikina tuu mitään hyvää!! asia vain pahenee ja pahenee.
omasta kokemusta kirjoitan.

Olen samaa mieltä edellisen kirjoittajan kanssa. Lähde pois! Tämä on se hetki jolloin ajatella itseäsi ja omaa hyvinvointiasi.

Olen entinen vastaavanlainen alkoholisti.
Tilanne ei muutu paremmaksi, se vain pahenee.
Voit vaikuttaa tilanteeseen vain eroamalla miehestäsi.
Ja silloinkin vaikutus tulee hänelle vasta paljon myöhemmin jos yleensä tulee.
Voit antaa hänelle muutaman viikon aikaa hakeutua hoitoon ja lopettaa juominen.
Se ei erittäin todennäköisesti kuitenkaan tehoa joten valmistaudu eroon.
Eroamalla autat teitä molempia.
Jatkamalla tuet alkoholistia ja tuhoat omaa elämääsi.

Mä en halua sen kummemmin puuttua asiaan, mutta miten olet esittänyt asian ja mielestäsi liikakäytön miehellesi ? Monesti on niin, että jos riitelemällä ja toista syyllistämällä lähtee vaatimaan toista vähentämään juomista niin tulos on päinvastainen. Voin kokemuksesta sanoa, että vaikka alkusuhteen aikana en juonut kuin saunailtoina sen 5-6 olutta ja jo siitä määrästä mut hakuttiin alkoholistiksi niin se vain lisäsi juomista. Nyt kun ei enää tehdä asiasta suurta numeroa ja keskustellaan rauhallisessa hengessä niin juominen on vähentynyt huomattavasti. Enää en juo edes joka viikko. Kannattaa miettiä myös omaa käytöstään. Voi olla, että siitä ei ole apua, mutta kannattaa kokeilla :=)

Ukko vaihtoon.

Ei jestas, alkoholismi on sairaus, niin on sanottu, narsismi on sairaus jne... vittu jos ei jaksa olla puolisonsa kanssa ottaa eron, mikä teitä naisia vaivaa. Mieheni hakkasi minua 10 vuotta, no ottaa laukun ja lähtee menemään.

Mutta yleensä se menee niin että jauhetaan paskaa 3 vuotta ja sitten lähdetään, ja useimmissa tapauksissa huomataan ettei se nyt niin paha ollutkaan, jokaisessa on vikansa, voi myös välillä katsoa peiliin, jos ottaa ne vaaleanpunaiset lasit pois silmiltä ennen yhteen muuttoa tietää tasan tarkkaan mitä tulevaisuus tuo.

oon ite tehnyt samaa joskus mä olin ainakin silloin vittuuntunut elämämtilanteeseni tosin se ei ollut mikään järkevä ratkasu mutta helpoin ei tarvitse ressata kun on pienessä koko ajan jne...jälkikäteen ajatellen vituiks meni
eli teilläkin on ilm.. jotain probleemisa suhteessa tai sitten...

Voi voi, tuosta se alkaa. Olen ollut 20 v aviossa juopon kanssa. Ai miksi? No vanha kansa sanoi että huonossakin miehessä on akan turva:)
Nyt se loppuu. Ero vireillä ja lapset on maailmalla.
Meillä oli myös örvelö sekopää, äly ämpäriin, etenkin jos oltiin jossakin kylässä. Ja jos minulla alkoi olla liian hauskaa. Hän joi ja kiukutteli kuin pieni lapsi. Jos ei muuta keksinyt niin alkoi kaatuilla ja sain hoivailla, ettei esim. kaverien kesämökin kalliolta pudonnut. Nyt olen aivan varma että hän ei oikeasti olisi pudonnut, kunhan pelotteli ja sai huomioni.
jaksoin ja jaksoin, hävetti kuinka jaksoinkaan. Ja uskoin vannomiset.
lapsille ja minbulle hän oli hyvä, mutta se ökötys ja äkötys ja hullut "kissajutut" yms. Huhhuh. Ei enään ikinä.

Ei se juoppo parane. Pahenee vaan. Harva selviää.

Eipä tuohon liene muuta apua kuin alkoholistin hoitoon hakeutuminen. Myös puolisolle löytyy tahoja joista saa tukea. Alkoholismi on sairaus, ei miehen mielenosoitus.

Alkoholisti ei kovin helpolla opi uusille tavoille. Itse kertoisin tilanteen vakavuuden miehelle ja selvät ehdot - jos päivittäinen dokaaminen ei lopu vaihtuu osoite ainakin toisella.

Ei alkoholisteja pidä hyysätä tai sääliä - riittää kun pilaavat yhden elämä.

kokemuksesta myös kerron, että alkoholisti pilaa monen läheisen elämän, ei saa hyysätä

jättäkää ne juopot ukot ja akat, ei sitä kukaan kestä, menee oma terveys... ehkä sentakia onkin niin paljon kaikenlaisia psykosomaattisia sairauksia nykyään.... johtuu ainaisesta 'pelosta' mitä taaskin tulemaan pitää. Jos olet vähänkään jännittynyt kun tiedät mitä on tulossa, niin silloin kannattaa jo alkaa harkita erottamista, sillä oma hyvin vointi on tärkeämpi kuin juopon oikkujen pelkääminen, vaikkei väkivaltainen olisikaan.Pelkästään se häpeän tunne jota juoppo aiheuttaa käytöksellään toiselle osapuolelle on jo kamalakun aina sama tyyppi seurassa mokaa kaiken, v.tuilee kaikille omille kavereilleenkin, sönkkää samaa juttua kunnes sammuu, syyttelee toisia, sinä sitä, sinä tätä... vaikka on itse kaiken aiheuttanut... ja sitten vielä jos on lapsia, mitä pelon tunnetta ja jatkuvaa stressiä lapsilleen aiheuttaakaan.Ehkä sentakia onkin niin paljon häiriökäytöksisiä lapsia, kun siten purkavat ahdistustaan.Ja siitä jää pysyvät jäljet pieneen mieleen , joka muistaa aina sen isän /äidin jota piti pelätä, sillä se örvellys todella pelottaa vaikkei mitään väkivaltaa olisikaan. Ihan vaikka vaan lepertelyksi tarkoitettu kännipäisenörvellys horjumisineen ja kaatuiluineen panee lapsen mielen sekaisin, ei ole turvallinen sellainen vanhempi ja lapsi alkaa mielessään pelätä, että koska taas.... eli ei voi luottaa vanhempaansa, ajatelkaa itse mitä se lapselle tekee...

Hei vaan "kohtalotoveri" !

Juu'u ... minulla on ihan samanlainen ongelma.. mies-ystäväni kanssa,olemme asuneet samankaton alla n.nelisen vuotta,mutta nyt viimeiset puolitoista vuotta olemme joka päivä yhdessä,kun hän vaihtoi alaa (ennen oli viikot reissuhommissa). No,minä teen vuorotyötä ja meidän ongelma on,että aina kun tulen iltavuorosta,koti haisee kaljalle ,ukon silmät harittaa niinkuin pikkukänniläisellä yleensäkin ja huvittavaa,kun tyhjiä pulloja ei ikinä ole missään,eli vie ne aina ennen tuloani autoonsa..heh....olen tästä tosiaan puhunut tuhannet kerrat ja välillä lupailee lopettaa ja toisinaan sit syyttää minua tavalla tai toisella,esim. vetoaa yksinäisyyteen kun olen poissa jne... tähän olen tosiaan LOPEN KYLLÄSTYNYT ja nyt taas kerran puhuin viikonloppuna ja vetosin hänen lupaukseensa ja kas ollakkaan... :) ...sanoi "lopettavansa" ... juu...en vain enään usko,ei se tähän lopu.... ja ystäiseni,Sinulle eikä minulle varmaankaan löydy mitään ulkopuolista ohjetta,koska ihmiset ei halua yleensä sekaantua toisten ongelmiin,muuten kuin sanomalla,että erotkaa...mut ei se aina ole kuitenkaan niin yksinkertaista...... Se pitäisi tulla näitten "kännikalojen" omasta ideoinnista se muutos....mutta mutta , eihän heillä ole omasta mielestään mitään "alkoholi-ongelmaa" on vaan niin kiva ottaa muutama bisse,jne........
Minulla on kylläkin jo valmis suunnitelma,jos tämä ei tosiaan lopu,,,ens keväänä laitan hänet pois elämästäni,nimittäin hän ei ole kirjoilla luonani,joten se on siinämimelessä helppoa...muuten sit ei olekkaan tietoa miten käy...on nimittäin pelko että saa lukea iltalehdestä, "mies sekosi ja surmasi....." No ,tää on tätä,mutta katsotaan miten menee.....

Yksi vuosi riitti alkkiksen kanssa ja ei koskaan enää sellaista elämää.

mulla vähän eri kokemus. likkakaverin mies joi kans jokapäivä. loppujen lopuks ukko lähti kävelemään..... juomisen syyksi paljastu naisen jatkuva nalkutus jota ei jaksanu kuunnella- aina töistä tullessa alko kauhea nalkutus ja syyttely millon mistäkin syystä. loppujen lopuks kai sateinen ilmakin oli sen miesparan syytä. nyt ukko asuu omassa kämpässä on raitistunu ja taas oma mukava itsensä. eli kai ne vaaleenpunaset lasit vois laittaa vaik päähänsä ja sanoo edes joskus sille miehelleen jotain kaunista ja kannustavaa jatkuvan syyttelyn sijaan.

Alkoholismi ei ole sairaus. Se on valinta. Juova valitsee juomisen, kaiken muun kustannuksella.

mulla vähän sama mut oma mieheni tosiaan muuttuu sitte mustasukkaseks, mua haukkuvaks hirviöks joka saa lähes aina mut itkemään ku menee rähinäkännin puolelle tai ottaa kirkasta. oonki sanonu sille että kerta vielä että mut saat päissäs itkemään ni mä lähen ja mukana juomingeissa voin olla vaan jos osaat ottaa kohtuudella mikä tarkottaa siis ihan sikspäkkiä. sen enemmästä tulee vaan molemmille loppujen lopuksi paha mieli, se on huomattu. selväpäisenä (ei onneks kauheen usein juokaan) on ihana ihminen ja ehkä se saa mut jäämään mut pakko mun on herätellä sitä jos ei ala rähinä loppumaan. mua myös vähän pelottaa se, koska isänsä oli väkivaltainen naisia kohtaan samotten kun ukkinsa, että jos se silläki jossain piilee.. ei oo kyllä tähän asti fyysisesti kättään mua vasten nostanu mut tosiaan tuota henkistä on tullu senki edestä.

Hei juovan miehen nainen,näin omasta kokemuksesta.Ymmärsin vasta itse kun ,minulle vieras sanoi.Mun juomisesta,otin silloin yhden sixpackin viikonloppuna.En itse ymmärtänyt,silloin kuinka paljon join.Sitten vasta ymmärsin,kun minulle sanottiin.Että kerroppa se neljällä,siinähän on tulos kori kuukaudessa.Silloin vasta ymmärsin,että sehän on paljon.Voisitko miehesi kanssa,ottaa asian tällä kaavalla puheeksi.Minuun se ainakin ,teki vaikutuksen.Nyt otan joku kolme-neljä,kertaa vuodessa muutaman oluen.Ja hyvin on piisannut.

www.minnesota-hoito.fi

No, se nyt on ainakin selvää että miehes on alkoholisti.
Sä itse et voi asialle tehdä mitään, ja koska miehesi kieltää juomisen olevan ongelma, se juominen luultavasti jatkuu.

Ikävä tosiasia mut niin se vaan menee.
Joku mainitsikin jo al-anon ryhmät. Sitä kannattaa kokeilla, siitä on monille ollut apua.
Etsi jostain myös "alkoholismi, kieltämisen karuselli" niminen kirja.
Se avarsi mun mieltäni paljon ja antoi paljon ajattelemisen aihetta

viettele miehesi useammin, se auttaa asiaan kuin asiaan.

Kuvaa miestäsi kännissä ja näytä tälle selvänä kuinka nero tämä on humalassa.Toimen pide antabussia naamaan ja pakollinen ainakin 3 kk selvä jakso,ehkä oppii ehkä ei,itse opin

Yleensä on niin että naisessa on vika jos mies juo.
Näin se vaan on.

Koska on miehen vika jos nainen lihoo, on saman järjen mukaan oltava naisen vika jos mies juo. Samaten jos mies on väkivaltainen on se lähes aina naisen vika koska mies on onneton suhteessa ja on siksi väkivaltainen!

Koska mies on onneton, alkaa se juomaan, tässä on myös usein syynä huono seksi ja liian löysä naisen takavärkki, tietenkin! :)

ELi kyllä se on naisen vika tapahtui mitä tahansa koska mies on onneton ja juo, lyö tai tekee mitä tahansa on se naisen vika ja vika on siis parisuhteessa!

Voi miten tutulta tuo kuulostaa. Vietin yli 20 vuotta elämästäni tuommoisen
kännisönköttäjän kanssa.
Siinä ehti syntyä kaksi lasta ja esim. hänen arvostelevainen sukunsa tulla tutuksi.
Heidän pojassa ei voi olla mitään vikaa. Hehän näkivät hänet ainoastaan selvin-
päin.
Helpoksi ei voi sanoa päätöstä lähteä siitä, olihan mies kuitenkin (yleensä)
töissä ja minä työtön.
Lähdin lopulta kuitenkin, sain töitä ja asunnon jne, niin eikös exä tallustellut
perässä itsesääliä tulvillaan. Selvälle puolelle miehestä tein selväksi että
tämä ei sovi, kännipuolelle se ei tullut selväksi koskaan.
Kyllä tosiaan uskon että viina aiheuttaa joillekin persoonanjakautumista.
Jos siis jätät miehesi, niin jätä "ne molemmat"

Kyllä toi on jo alkoholsmia.
Kesällä kävin vierailulla veljeni luona Lapualla, jossa oli Minnesota hoidossa. Siellä sai kuulla totuuden alkoholismista ja sen vaaroista. ja toi miehesi juominen on jo yksi vakava alkoholismin asteista, joka tulee vain jossain vaiheessa pahentumaan, jos sitä ei saada poikki.
Kohta hän ei kykenekkään menemään töihin joka päivä, ja sitten ei enää ollenkaan.
Koita saada miehesi tajuamaan, että hän samalla tuhoaa läheisensä, kuin itsensäkin.
Voin suositella edellä mainittua hoitomuotoa, sillä veljeni ainakin pääsi kuiville, ja on nykyyään alkoholisti joka ei juo.
Se on rankka hoito, mutta kannattaa.

ALOITTAJA HOI!
Älä vaan lue tosissas mitään noista "ohjeista", joita pönttöaivot sinulle tuputtavat!
Anna miehellesi oikein kunnolla viinaa, esim. viskiä, kossua tai jaloviinaa niin että juo itsensä ympärikänniin. Sitten ei sössötä eikä lässytä vaan nukahtaa ja herää aikanaan pää selvänä.
Siinä vaiheessa voit antaa hänelle pilllua ja onni ja auvoisuus täyttää kotinne.
Kun miehesi seuraavan kerran haluaa juoda, muista varata hänelle toosi paljon viinaa!

viinaa ja pillua, molempia mieluusti litrakaupalla.

Kokemuksesta voin sanoa,että jätä se mies heti. Itse olin 22v tuollaisen miehen kanssa.Hän oli aivan kuin miehesi,kävi töissä,eikä potenut krapulaa. Hoidin lapset yksin ja kun he kasvoivat lähdimme salaa. Mieheni myös 2 kertaa pahoipiteli mut viinahouruissaan. Emme voineet mennä kylään yms.koska aina oli pullo mukana tai jos tarjottiin kahvia niin se kelpasi vain jos vieressä oli lasi jossa oli alkoholia. Muuten kaivettiin oma pullo taskusta. Mieheni tuli myös sairaan mustasukkaiseksi,kun lopetin nalkuttamisen ja annoin hänen juoda vapaasti. Nyt ollaan oltu 5v. erossa ja toinen nainen saa nyt luvan huolehtia hänestä.Onneksi. Kyllä nyt elämä on ihanaa ,kun ei tarvitse joka vkl katsoa kun mies sammuu pizzan päälle pöydän ääreen tai vessaan lukitun oven taakse. Eikä tarvitse nukkua haisevan juopon vieressä enää.Voimia sinulle.

Eräs tanskalainen alkoholismin hoitoon suuntaunut lääkäri sanoi kerran eräässä alkoholismia käsittelevässä tv-ohjelmassa, että termiä alkoholisti käytetään väärin. Alkoholisti on henkilö, jolla on jo niin voimakas fyysinen riippuvuussuhde alkoholiin, ettei hän voi enää olla juomatta. Alkoholistille tulee vieroitusoireita, kun hän lopettaa juomisen ja pahimmillaan saattaa tulla jopa viinakramppeja, jos juominen on jatkunut pitkään ja määrät olleet runsaita. Muissa tapauksissa tulee käyttää termejä alkoholin väärinkäyttäjä tai suurkuluttaja. Miehesi tapauksessa kyse on siis jälkimmäisestä, mutta hyvin lähellä tuo jo on alkoholismia, psyykkinen riippuvuus miehelläsi on jo voimakas. Hän tuntuu pitävän itseään käynnissä alkoholin avulla, jaksaa töissä, kun tietää, että illalla saa taas kotona vähän rentoutua napanderin parissa. Suomessa on pirunmoinen määrä vastaavia tapauksia. Tämäntyyppiset juopot kuvittelevat, ettei heillä ole ongelmaa, koska he eivät ole töistä poissa tai heille ei tule massiivista krapulaa. Todellisuudessa krapulaa ei koskaan ehdikään kunnolla tulla, kun alkoholia on melkein aina hiukan veressä. Olen keski-ikäinen nainen ja olen itse ollut nyt raittiina yli 7 kk ja hyvin on mennyt. Minäkään en ollut varsinaisesti alkoholisti, mutta join kuitenkin joka viikonloppu ja aina pään täyteen ja loppuaikoina jo arkisinkin. Hakeuduin hoitoon, kun tajusin tilanteeni ja avioliittoni oli kariutumassa, enkä itsekään enää kestänyt omaa elämäntyyliäni. Olin katkaisussa 12 vuorokautta ja sen jälkeen päihekuntoutuksessa 4 viikkoa Kankaanpäässä. Jokaisen juopon on kohdattava oma pohjansa, ennen kuin on valmis myöntämään, että hänellä on ongelma ja asialle on tehtävä jotain. Minä kyllä myönsin jo monta vuotta sitten, että juon liikaa ja liian usein, mutta en ollut silloin vielä valmis luopumaan juomisesta, olihan alkoholi kuulunut jossain muodossa ja jossain määrin elämääni koko aikuisen ikäni. Sinun miehesi ei ole vielä valmis siihen, eikä kaikki juopot koskaan ole valmiita. Jollekin pohja on se, kun ensimmäisen kerran on töistä poissa viinan takia, joillekin pohja tulee vastaan vasta silloin, kun löytää itsensä kuset housuissa ojan pohjalta. Toivon sinulle voimia ja jaksamista ja toivon, että miehesi tajuaa tilanteensa nyt, kun suhteenne on vielä pelastettavissa eikä elämä ole lähtenyt vielä alamäkeen viinan takia. Jokainen kännäyskerta vähentää serotoniinin määrää aivoissa ja aiheuttaa masennusta. Lopulta ihminen joutuu kierteeseen, jossa hän lääkitsee masennustaan aineella, joka alunperin masennuksen aiheutti. Minulle kylläkin kävi niin, että kohtasin paljon suuria vastoinkäymisisä elämässäni, enkä ymmärtänyt hakea ammattiapua mistään, vaan yritin selviytyä itsekseni ja lopulta masennuin. Aloin sitten lääkitä masennustani viinalla, joka lopulta johti itsetuhoisiin ajatuksiin ja sellaiseen itseinhoon, etten kestänyt itseäni ja elämääni selvinpäin, niinpä aloin juoda aina vain enemmän ja enemmän. Onneksi nyt elämä näyttää valoisalta ja olen kiitollinen jokaisesta raittiista päivästä ja läheisteni tuesta ja rakkaudesta. Onneksi he eivät hylänneet minua silloin kun join, muuten en olisi tässä tätä kirjoittamassa.

Turhan päiväistä hössöttämistä. Jos mies kykenee töitä tekee päivittäin ja illalla muutaman ottaa. Meiänkin porukat juo joka ilta 3-5 kaljaa ja joka viikonloppu huomattavasti enemmän. Paiskivat silti ylitöitä lähes päivittäin.

Ihan normaalia käyttäytymistä. Itekkin otan päivittäin 1-3 kaljaa ja viikonloppusin vedän kännit molempina päivinä. Arkisin kuitenkin teen töitä ja treenaan salilla. Kuulelma moni muukin juo muutaman kaljan päivittäin.

Tuo ei ole vielä ongelmaa. Sitten kun alkaa putki jäämään pääle, työt ja askareet tekemättä ja menee laatikko kaljaa päivässä niin sitten alkaa vasta haiskahtaa ongelmalta.

Turhaa kitinää taas. Joillakin ihmisillä on kato oikeitakin ongelmia. Sulla ei niitä ole, miehes ei hakkaa sua tai ole muuten raivohullu juoppo. Sun ongelmas siis on että hän ottaa pari kaljaa illassa.? Just joo. Ota sinäkin niin rentoudut hieman.

Meilläkään ei ollut "tosialkoholismia" .. ex mieheni mielestä siis. Jatkui muutaman vuoden kunnes otin eron. Hänellä jatkuu edelleen törpöttely, nyt sitä on uusi nainen kärsimässä.
Kyllä kaikki alkaa ongelman myöntämisestä. Niin kauan voit olla varma ettei muutosta tapahdu. Ja siitä se kivinen tie vasta alkaakin..
Toivottavasti jaksat yrittää.
Voimia!

Se nyt vain on niin,suomalaista naista kännikalat kiinostavat.
kaksi miestä suht koht muuten saman veroisia.Toinen raitis toinen juo.
Kyllä se vain tämä viinamies on se joka naisia kiinostaa enemmän.
Kai se viinmies on jotenki hauskempi ja jota on helpompi paapoa, kun tämä kunnollinen raitis.

Joka muuta väittää ei puhu totta.

Kyllä se mielestäni on hienoa kun työt ja kuntoilut on päivän osalta tehty ja muija on hakenu kymmenisen keppanaa kaappiin. Tyhjään vattaan kun ottaa sen ekan ni tuntee taas elävänsä! Siittä kun ei vielä tule krapulaakaan ja kuitenkin jaksaa viikonloppuun asti että voi nollata kunnolla. Sitäpaitsi sellasta muijaa minä en (tuskin kukaan muukaan) ottaiskaan ketä ei brenkkua kaupasta hakisi.

Hai tyttö laita suolaa taikka risiiniöljyä pulloon niin viinan vaikutus katoaa.

Se jos ottaa joka päivä pari niin eihän se tee ku 14 annosta viikossa.

Suomalaisnaisethan tykkää siitä kun oma ukko juo viinaa niin perkeleesti ja örveltää koko ehtoon ja lopulta hakkaa muijansa naaman turvoksiin.

Itse en ole koskaan mukista kieltäytynyt, mutten nyt mikään alko siltin ole. Melko sumpliikki olen selvinpäin ja humalassa vielä enemmän. Jos meillä tästä ottamisesta joskus tuollainen haloo nousisi, sanon että pystyn olemaan myös todella raaka selvinpäin saatikka sitten humalassa.

mies voi hakata naista, vaikka olis raitiskin ja pettää niin paljon kun sielu sietää, ja sieluhan sietää eli kaikilla ei ole empatiaa ollenkaan...

Uskomatonta! Maahanmuuttaja asialla taas ja ehdollista!

http://yle.fi/alueet/oulu/2011/10/alaikainen_raiskasi_nuoren_tyton_2978319.html

Anna miehesi rauhassa jatkaa samaa rataa, mutta hae itsellesi apua Al-anon ryhmästä, lähimmän ryhmän löydät täältä googlettamalla.
Käy ryhmässä kerran viikossa 3kk, niin huomaat miten itse muutut, vaikka holistisi vielä joisikin...niin sinulle alkaa paistaa aurinko. Kun haet itsellesi apua, niin tilanne kotona muuttuu väkisinkin ja tiedä vaikka holistikin heräis.
Kun olet käynyt ryhmässä 3kk, huomaat, että haluat oppia lisää.
Itse olen käynyt n.7vuotta, ja se paikka on viimeinen missä lopetan käymisen, niin hyvää, ettei sanotuksi saa, se on minussa tehnyt.
Kiitos kaunis kaikille vertaistukiryhmäläisille.

AP:n kanssa on samassa junassa tuhansia ja taas tuhansia pariskuntia, perheitä ja sinkkuja. Näitä liikaa juovia on teineissä, työttömissä, työssäkäyvissä, eläkeläisissä jne. Välillisesti juominen vaikuttaa lapsiin, puolisoon, omiin vanhempiin, työkaverehin, naapureihin jne.

Rakas avomieheni oli myös AP:n kaltainen tissuttelija. Hän suuttui heti, jos otin asian puheeksi. Ikinä ei raha riittänyt esim. lomailuun eikä ikinä lähdetty minnekään, koska se olisi estänyt hänen juomisharrastustaan. Moni väittää, että ei ole alkoholisti, jos kykenee pitämään työpaikkansa. Olen eri mieltä. Jos ei kykene pitämään helposti raittiita viikonloppuja/viikkoja/arkipäiviä/vähentämään, niin kyse on silloin alkoholiongelmasta. Oma mieheni ei halunnut minun vuokseni vähentää juomistaan, joten katsoin hänen juomistaan kaksi vuotta. Harmittaa, että sekin aika meni hukkaan toivoessa, että mies viisastuisi.

Olen etsinyt uutta miestä, mutta huonolta näyttää. Alkoholiongelmaisia on niin järkyttävän paljon. Miksi miehelle on tärkeämpää viina kuin mikään muu asia elämässä???

Koska te suomalaiset naiset olette epäkiinnostavia, että ei teitä jaksa kuunnella kuin hiprakassa(tai näytellä, että ompa mielenkiintoista. Kerro ihmeessä lisää sun kampaajasta?) Se että te olette ja sillehän ei voi mitään mutta kalpeita ja pullukoita. Yksinhuoltajilla viä lapsiarvet ja riipparit. Kyllää me teidät säälistä otetaan, kun ei ole Argentiinassakaan jobia. Olkaa vaan tyytyväisiä ja lopettakaa se nalkutus ja antakaa silloin kun haluttaa. Te mistään parempiakaan löydä. Katsokaa peiliin. Mä olen sentään komee.

Juopuneet siveettömät ateistit, sitä se teettää se ateismi. En ihmettele! Vanha sanonta kuuluu Raamatussa sitä niittää mitä kylvää.

Hmm... kyllä tuo jo alkoholismille kuullostaa, vaikket sitä siksi mielläkään. Itse vaihdoin suosiolla miestä samanlaisessa tilanteessa. Jotkut vaan haluavat olla ikinuoria ja "juhlia" maailman tappiin saakka eikä sille kukaan mahda mitään.

Itse tajusin, etten koskaan pysty kilpailemaan alkoholin ja miehen ystävien kanssa ja annoin miehen jatkaa haluamallansa tiellään. Tiedostin kaipaavani elämältäni ihan eri asioita ja pyrin niitä kohti. Suosittelen sinunkin tekevän.

Miehesi on kanssasi eri mieltä, eikä nähtävästikään tiedosta ongelmaa. Muutokset lähtevät hänestä itsestään ja kun ongelmaa ei hänen mielestään kerta ole niin aika hankalalta tilanteelta kuullostaa. Voithan tietysti vielä kertoa, että sinua ärsyttää hänen joka päiväinen tapansa ja pyytää häntä vähentämään johonkin tiettyyn ajankohtaan mennessä ja mikäli hän ei tee asialle mitään, uhata erolla.

Sun kannattaa miettiä vakavasti, oletko sä valmis jatkamaan nykyisellä tavalla vai haluatko jotain muuta? Voi olla ettei miehesi halua muutosta ja sun on silloin pakko päästää hänet menemään ja jatkaa elämää eri suuntaan. Ero voi tuntua pahalta ja rankalta, mutta sekin on parempi kuin jäädä tyytymättömään parisuhteeseen. :) Voimia!

Minulla oli maailman ihanin tyttöystävä, kerkesimme kihloihin ja kirkko oli varattu. Alkoholi oli ongelma joka ajoi kumppanini edelle. Kaikki tapahtui lyhyessä ajassa ja työmatkalla Venäjällä join liikaa. Kihlattuni ei kestänyt aamuöistä säälin kaipuu soittoani vaan hävisi iäksi. Lopetin juomisen pian sen jälkeen kunnioittaakseni rakastamaani ihmistä ja pian kaksi vuotta olen ollut kuivilla oleva alkoholisti. Ystävääni en saa enään takaisin mutta toivoisin että sinä säästyt samalta.. Tsemppiä raittiin elämän aloittamiseen...

Mieheni juo 3-5 olutta illan aikana, lisäksi viiniä ja viikonloppuna enemmän. On siis alkoholin suurkuluttaja.

Ei tule silminnähden humalaan lainkaan. Jos joskus ottaa enemmän, ei persoonallisuus juurikaan muutu.

Olen todella huolissani, sillä tiedän, mitä tilanteesta voi seurata pitemmällä aikavälillä hänen terveydelleen. Olen asiasta puhunut, mikä auttaa hetkeksi - keskari vaihtuu ykköseen. Pari viikkoa mennään näin, ja keskari palaa.

Onko vinkkejä, millä saan mieheni tajuamaan tilanteensa? Nalkuttamaan en ryhdy, siitä en usko seuraavan mitään hyvää.