Mul on mun parhaan ystävän kanssa ollu tosi hyvät välit, ja me voidaan oikeesti puhua aivan kaikesta.(todellakin aivan kaikesta).
Mut nyt ku hän pari kuukautta sitten erosi poikaystävästään, niin tuntuu, että ystäväni on pääsemässä "karkuun"... Hän ei puhu pahasta olostaan. En pakota puhumaan, mut toivoisin et hän puhuisi. Tiedän omasta kokemuksesta mitä tuskaa se on pitää sisällään kaikkia asioita.
Tuntuu et hän työntäis pois.. En mä tiedä mitä tekisin et saisin taas saman yhteyden häneen.. En halua menettää ystävääni. Itsellänikin on vaikeaa, mutta kyllä mulla ystävälleni aina riittää aikaa ja halua keskustella..
Kun kysyn miten hän pärjäilee, hän sanoo jotain tyyliin "siin se" ja mainitsee sen ettei halua puhua...
Oisko jollain antaa neuvoja miten saisin ystävääni päästämään mut taas lähelleen..
Mut nyt ku hän pari kuukautta sitten erosi poikaystävästään, niin tuntuu, että ystäväni on pääsemässä "karkuun"... Hän ei puhu pahasta olostaan. En pakota puhumaan, mut toivoisin et hän puhuisi. Tiedän omasta kokemuksesta mitä tuskaa se on pitää sisällään kaikkia asioita.
Tuntuu et hän työntäis pois.. En mä tiedä mitä tekisin et saisin taas saman yhteyden häneen.. En halua menettää ystävääni. Itsellänikin on vaikeaa, mutta kyllä mulla ystävälleni aina riittää aikaa ja halua keskustella..
Kun kysyn miten hän pärjäilee, hän sanoo jotain tyyliin "siin se" ja mainitsee sen ettei halua puhua...
Oisko jollain antaa neuvoja miten saisin ystävääni päästämään mut taas lähelleen..
Vastaukset 4
Vanhimmat
Anna aikaa.
Sinun pitää ajatella itseäsi ihmisenä. Mitä ihminen tekisi sinun tilanteessa. Hyvä alku on etsiä tietoa muualta, jos ei itse tiedä, kuten kysymällä muilta. Toinen vaihtoehto on psykologi, ihmisen käyttäytymisen, ajattelun ja tunne-elämän asiantuntija. Pitäisi kait perustaa jokin kurssi, missä opetetaan ajattelu- ja käyttäytymismalleja "sosiaalinen manipulointi" mm. tekosyitä, huijaamista yms. kaikkea mikä perustuu hyväuskoisuuteen.
Voisit ensialkuun ottaa yhteyttä luottamusta keräävällä puhelinsoitolla, jonka tarkoituksena on kysellä kuulumisia.
Sosiaalinen manipulointi? Kuulostaa narsistiselta tavalta korostaa oman itsen merkitystä kaverin tavassa käsitellä suruaan. Kyseessä on kaverisi prosessi, ei sinun, kunnioita hyvä ihminen toisen omaa yksityisyyttä. Voit ainoastaan tarjota hänelle tukeasi tilanteissa, joissa on luontevaa keskustella, ei avun vastaan ottaminen ole velvoite tai edellytys ystävyytenne jatkumiseksi. Ja hän varmasti ottaa vapaaehtoisesti apua vastaan, jos se sellaisena pysyy. Mutta itse neuvoisin kunnioittamaan jokaisen rajoja, toisen sisintä ei pidä mennä kaivelemaan.
alkuperänenhän sanoi ettei pakota puhumaan ja haluis neuvoja miten välit tulis taas läheisimmiksi..