omissa parisuhteissa (2) ja samoin muiden pari ja ihmissuhteita seuratessa olen tullut siihen johtopäätökseen että avoin ja rehellinen ja tasapulinen suhde ei onnistu vaan toisen on sopeuduttava.
tuntuu että ihmiset eivät pysty hyväksyyn omia huonoja puolia ja muuttamaan itseään ja siksi aroista asioista puhuminen ei onnistu ja toinen joutuu alistuun jotta suhde onnistus edes jotenkin.
esim.syitä: luonne , ulkoiset paineet, lapsuus, elämän vastoinkäymiset ,edellinen suhde, ym. koskee molempia osapuolia.
itse olen tavallista avoin ja herkempi mies (pehmo) ja voi tietenkin sanoa että vika on minussa mutta seuratkaa muiden suhteita läheltä niin ensi huuman jälkeen toinen alistuu (yleensä nainen)
mielestäni molempien onnellisuuteen pitemmässä parisuhteessa tarvitaan oman heikoiden myöntämistä ja tasaarvoisuutta molemmilta.
tuntuu että ihmiset eivät pysty hyväksyyn omia huonoja puolia ja muuttamaan itseään ja siksi aroista asioista puhuminen ei onnistu ja toinen joutuu alistuun jotta suhde onnistus edes jotenkin.
esim.syitä: luonne , ulkoiset paineet, lapsuus, elämän vastoinkäymiset ,edellinen suhde, ym. koskee molempia osapuolia.
itse olen tavallista avoin ja herkempi mies (pehmo) ja voi tietenkin sanoa että vika on minussa mutta seuratkaa muiden suhteita läheltä niin ensi huuman jälkeen toinen alistuu (yleensä nainen)
mielestäni molempien onnellisuuteen pitemmässä parisuhteessa tarvitaan oman heikoiden myöntämistä ja tasaarvoisuutta molemmilta.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Parisuhde ei toimi, ellei toinen johda. Yleensä naiset kokevat olonsa turvallisiksi, jos mies johtaa.
käytäntö vain osoittaa kun seuraa omia ja muiden parisuhteita niin johtaja ja johdettava asetelma ei pelaa erotkin todistavat sen.
toisaalta olen samaa mieltä että nainen kaipaa turvallisuutta kuten tämänkin palstan kirjoitukset osoittaa (taitaa mieskin kaivata)
itse uskon kuitenkin että onnellisuus lähtee siitä että pystytään puhumaan ja uskalletaan puhua kaikki asiat keskenään tasapuolisesta mutta ehkä aika ei ole vielä kypsä siihen.
onnellisuuteen tarvitaan mielestäni kaksi vahvaa ihmistä ja omien heikkosien myöntämisiin pitää olla vahva ihminen.
ei aina. Minä en tykkää että toinen johtaa kuin en myöskään johtaa. Vuorovaikutus olla pitää ja yhteistyö sekä se, että välillä myöntää olevansa jossain asiassa väärässä kuin myös toinen. Jos riitoja syntyy, osaa selvittää ne puhumalla (joka vaatii tunnepurkauksen) mutta EI typerää sättimistä ja haukkumista.
Olen ujo että siinä mielessä on hyvä jos toinen on rohkea, on ainakin vilskettä (liika on liikaa) mutta temperamenttia minusta löytyy. Kaikista surkein osa-alueeni lienee numerollinen taloudenhoito. Evvk kirjanpito, pankissa juoksu jne. Se riittää että tilillä on rahaa perustarpeisiin ja ettei toinen elä varojensa yli tuhlailemalla, luotolla eikä suuruudenhulluudessaan
AP:n tapauksessa nainen on väärä. Parisuhteessa oleellista on se, että valitaan sellainen kumppani, jonka perusarvot ovat samat esimerkiksi jos mies harrastaa intohimoisesti golffausta ja nainen taas haluaa söpöstellä kotona miehen kanssa kahdestaan mahdollisimman paljon, niin eihän siitä tule muuta kuin riitää. Golffarin kannattais valita golffivaimo tai sellainen vaimo, jolla on itselläänkin niin paljon menoja, ettei häntä yhtään haittaa, että miestä näkyy vain isoimmissa käänteissä.
Aika harva mies tai nainen on täysin sinut lapsuutensa ja historiansa kanssa. Ongelmia aiheutuu aina, jos pitäisi saada luotua todella läheinen parisuhde, mutta kun oma historia on täynnä käsittelemättömiä vihan, surun yms. negatiivisten tunteiden sekasotkua. Harva myöskään on niin mielettömän analyyttinen, että kykenee objektiivisesti tarkastelemaan tilannettaan ja keksimään sormia napsauttamalla oikeat ratkaisut, joilla ongelmat ratkeavat.
Parisuhde vaatii aina jossain määrin kompromissejä, mutta tietysti on asioita, joissa kompromisseja ei voi tehdä (esim. toinen haluaa lapsia ja toinen ei tai että toinen haluaa ehdottomasti seksiä päivittäin, toinen ei koskaan). Jo seurusteluvaiheessa on hyvä jutella paljon ja tutustua toisiinsa, jotta näkee, että kuinka paljon kompromisseja minulta vaadittaisi, jos muutettaisi yhteen.
AP:n tilanteessa kannattaa myös miettiä, että onko myös itsessään vikaa tai korjattavaa, jotta parisuhteet onnistuisi jatkossa paremmin. Missä menee oman sietokyvyn rajat, milloin pitää pitää rajoistaa kiinni ja milloin joustetaan