meillä ei koskaan ole ollut mitään ihanne äiti tytär suhdetta päin vastoin..vanhempien avioeron jälkeen,äitini löydettyä uusi mies,,ei puheluihini vastattu,eikä takaisin soitettu,,asiasta ei voi keskustella ilman äitini kiljuntaa ja vastaan karjumista..itselläni on ollut todella vaikeita aikoja,,enkä koskaan saanut mitään tukea,asioitani vähäteltiin ja minut siirrettiin entistä kauemmaksi..lapseni synnyttyä yhteyttä pidettiin noin kuukausi ja kaikki oli täydellistä,siihen se jäi,ja nyt vaan päivitellään ettei "aikaa ole tarpeeksi" mikä on aivan paskanjauhantaa,ainoa kuka yhteyttä on pitänyt olen minä....äiti kyllä ravaa miehensä kanssa kaiken maailman "bileissä" ja kirjoittelee teinimäisiä asioitaan facebookiin,,tottahan toki faceen mahtuu myös teinimäisiä ketkutus kuvia....tunnen hirveää myötähäpeää aikuisen naisen puolesta ja katkeruutta siihen,,ettei ole aikaa nähdä edes lapsenlastaan,vaikka muualla on aikaa ravata...puhelutkin alkavat "on nyt kiire soitetaan sillo ja sillo" mut soittoa ei koskaan tule... pitäisikö taas olla yrittämättä rakentaa läheistä suhdetta? kun vastakaikua siihen ei tule....kun katselen sivusta esimerkiksi anoppini toimintaa,,voi vain todeta että "vau" tollaisen äidin olisi itsekin toivonut...
äiti..
hieman katkera
3188
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
mitäs jos et enää edes yritä pitää yhteyttä äitiisi?
älä ota yhteyttä häneen millään lailla.
ehkä häntä jossain vaiheessa alkaa kiinnostamaan teidänkin elämä, kun huomaa että miehet vaihtuu mutta perhe pysyy.
ja jos ei huomaa, niin voivoi.
kyllä hän aivan varmasti jossain vaiheessa alkaa katumaan käytöstään.
tai sitten päättää, että "en minäkään soita, kun ei mulle soiteta enkä kyläile " ;P
katsos, kun on ihmisiä, jotka ovat aina oikeassa ja vanhempia ihmisiä pitää heidän mielestään kunnioittaa olivat he sitten kuinka tökeröitä tahansa. Eli käytös on heille itselleen aina oikeitettua, eivätkä näe itsessään mitään vikaa.
Samaa mieltä