onko teidän mielestä jatkuva riitely hyvästä vai pahasta ?

No ei ainakaan hyvästä. En jaksas olla sellasessa suhteessa jossa koko ajan on jotain riitaa. Onneks mulla on käynyt hyvä tuuri et en ole koskaan riidellyt kenenkään naisen kanssa. Kyllä mä tutustun ensin naiseen ennen kun aloitan vakavasti sen kanssa seurustelee. Luonne on minusta tärkeintä ja se että tulee toimen arkisessa elämässä toisen kanssa. Kaikista asioista ei tarvii olla samaa mieltä ja olenkin aina kunnioittanut ja hyväksynyt toisen mielipiteen jos toinen on eri mieltä jostain asiasta. Pitää pystyy puhumaan ilman huutamatta ja rauhallisesti. tunnen monia ihmisiä et kännissä alkavat heti räyhäämään ja minä tykkään sellasesta naisesta joka myös humalassa pystyy olemaan oma itsensä ja puhumaan asioista rauhallisesti ja ilman riitelyä. Olen mä nähnyt elämäni aikana et jostain mitättömästä asiasta alkaa hirvee riita ja se ei ole minusta mukavaa kuultavaa. Mut jokainen tallustaa omalla tyylillään.

Jatkuva riitely heijastaa vuorovaikutustaitojen puutetta. Silloin suhteessa on kaksi keskenkasvuista, joiden aikuiseksi kasvaminen on jäänyt puolitiehen. Oikeasti aikuiset kypsät ihmiset pystyvät keskustelemaan erimielisyyksistään asiallisesti ja vaikka toinen olisikin eri mieltä, pystyy siitä huolimatta kunnioittamaan toisen ihmisen näkökulmaa. Suhteeseen ei kuulu se, että erimielisyyksien aikana sätitään ja nimitellään toista, puretaan kaikki vanhat kaunat ja haukutaan toisen puolen suku ja kaverit siinä sivussa. Itselläni ei ole tarvetta riidellä. Sen sijaan asiallinen keskustelu erimielisyyttä aiheuttavasta asiasta on aina paikallaan.

niinhän se on kiitoksia mielipiteistänne kumminkin

Helppo se on sanoa, et pitäis olla AINA rauhallinen, ja niin tietysti pitäis yrittää olla, mut kuka muka oikeesti aina pystyy siihen?! On olemassa sellaisia asioita, ja tilanteita, että pelkkä keskustelu ei onnistu. Tärkeintä minusta kuitenkin on, että pystyy sopimaan, ja antamaan anteeksi. Siinä on monelle haastetta kerrakseen. Pieni huuto silloin tällöin ei ole mielestäni niin vakavaa, kunhan pyritään pysymään (edes suunnilleen) asialinjalla. Näin minä olen itse yrittänyt tehdä, mutta jos toinen esim.haukkuu kurkku suorana, niin kai sitä nyt jotenkin pitää puolustautua. Ei kenenkään hermo voi kaikkea kestää. Toisaalta meidän suhteen suurin kompastuskivi riidoissa on kai se, kun mieheni ei kestä edes pientä äänenkorotusta, ja minulta se tapahtuu aika helposti. Siitä sitten mieskin suuttuu, ja ilmiriita pääsee vauhtiin. Pahinta on kuukautisten aikaan. Silloin jotenkin ärsyynnyn tosi helposti, mutta stressistä se ärsyyntyminen yleensä pohjimmiltaan lähtee.

Haukkuu kurkku suorana?? Ei kuullosta kovin asialliselle menolle.

No hän on tempperamenttinen, ei aina ajattele mitä sanoo. Siinä on kuitenkin se hyvä puoli, et hän leppyy nopeasti. Kyllä sitä itsekin joskus vihasena on syyllistynyt loukkaaviin sanoihin. Ei nyt aina voi olla kuin viilipytty. Jos joku väittää todella pystyvänsä siihen, ihmettelen suuresti. Onko oikeasti sellaisia suhteita olemassa, missä kaikki selvitetään rauhallisesti keskustelemalla? Näillä ihmisillä ei varmaan sitten ainakaan oo koskaan stressiä, unettomuutta, eikä masentuneisuutta. Tuskin ovat myöskään ikinä olleet puolin tai toisin mustasukkaisia toisesta (ilman syytä kuitenkin meillä). Tai tuskin on ollut liikoja rahahuoliakaan. Rahankäyttö voi aiheuttaa riitoja, jos on eriävät mielipiteet siitä mihin vähät varat käytetään. Nää onkin kai ne yleisimmät syyt suurimpiin riitoihin. Nää kun kaikki vielä liittää toisiinsa, niin jokainen voi kai kuvitella mitä siitä syntyy...