Monesti on niin, että mieheni aloittaa riidan sillä varjolla, että olen hänen mielestään ajatellut jotain "pahaa" esim että olisi menossa tapaamaan naista tms. Hän väittää, että tietää ajatukseni ilmeestäni. Silloin hän sanoo minulle jotain loukkaavaa kuten tänään kysyttyäni ihan triviaalin kysymyksen, että syökö hän kotona vai ulkona (minun piti tietää, koska jos hän ei ole kotona, niin ruoka sisältäisi sianlihaa). Hyvin usein hän on väärässä esim kaikki muistamani viime kerrat hän on ollut väärässä, mutta miten voin todistaa, mitä olen ajatellut. Koska hänen mielestään siis ajattelen aina pahoin hänestä, niin hän on alkanut sen jälkeen kun on ensin aloittanut tuollaisen riidan, haukkunut minut hulluksi ja sanonut, että tarvitsen lääkäriä. Hän on haukkunut minut monin tavoin ja tuonut esiin, etten ole mitään. Myös hän aina tuo esiin sitä, ettei kukaan mies halua tällaista naista.
Mitä tästä pitäisi päätellä? Illalla hän aina sanoo, ettei erota, ja aamulla hän taas on uhkaamassa erolla. Energiani kuluu tällaisessa vuoristoradassa.
Mitä tästä pitäisi päätellä? Illalla hän aina sanoo, ettei erota, ja aamulla hän taas on uhkaamassa erolla. Energiani kuluu tällaisessa vuoristoradassa.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Haluatko tosiaan kuunnella moista parjausta ja kuinka kauan?
Usein kuultu "Jätä se sika" on tähän harvinaisen sopiva ohje.
Lopeta tuollainen suhde saman tien,
Tuo on henkistä väkivaltaa ja kohta tarviset oikeesti ammattiapua jos jatkat suhdetta. Olin myös suhteessa jossa minulle tuli tunne, että pääni on lasia ja toinen lukee ajatuksiani, tosin en tunnistanut niitä omikseni. Seuraava vaihe olikin tiskikoneen kirkastetta aamukahviini etc, mutta ei siitä sen enempää. Ja ennenkuin tämä keskustelu lähtee lapasesta niin kyseessä oli suomalainen mies.
Hieno mies, hieno suhde. Onnittelut.
miehesi pelaa kanssasi peliä,joka johtaa lopulta siihen,ettet itsekkään ota omista ajatuksistasi selvää.... valitettavasti olen todistanut tätä samaa ilmiötä omassa ystäväpiirissäni valitettavan usein.Monen pariskunnan kohdalla mies on onnistunut tehtävässään niin hyvin,että vaimot kuvittelevat kuvittelevansa aivan selviä merkkejä esim.uskottomuudesta.Kun toinen on ikäänkuin ominut ajatuksesikin,on kovin vaikea nähdä metsää puilta.
miehesi käytös siis pyrkii siihen,että et enää itsekkään tiedä mitä ajattelet. ja kun tilanne on tämä.mies voi tehdä mitä haluaa,etkä sinä tajua todellisesta tilanteestasi mitään.et vain enää luota omaan vaistoosi.
kun tuota on jatkunut tarpeeksi kauan,olet täysin miehen vietävissä. et kuule etkä näe mitään mitä miehesi ei halua sinun kuulevan tai näkevän.sinusta tulee tahdoton sätkynukke miehelle,joka ei millään muotoa sinua rakasta. kyse on henkisestä väkivallasta,ja pitkälle vietynä erittäin vaarallisesta sellaisesta.Et kykene millään todistamaan miehellesi mitä ajattelet nyt, eikä sinun tarvitsekkaan.jos tilanne ei muutu,myöhemmin et siihen edes kykene. siis itsenäiseen ajatteluun...tuo aamuisin "erotaan" iltaisin "sovitaan"-asia petaa vain miehellesi oikeutuksen toimia päivän mittaan kuten haluaa.se on täysin naurettavaa.sinuna miettisin nyt kyllä hyvin,hyvin tarkkaan suhteen jatkoa. toista ihmistä ei voi omistaa,eikä kenenkään aivotoimintaa kontrolloida.se että miehesi edes pyrkii moiseen,on äärimmäisen huolestuttavaa.
niin,siis jatkan nyt aiheesta vielä: eli itselläni jo pitkä liitto takana Turkkilaisen miehen kanssa-------> käytös on hyvin tyypillistä,eri muodoissaan ainakin tuttavapiirini Turkkilaisissa (sis. myös kurdeja)
jotkut harrastavat tätä vain ajoittain,ja hyvin kevyessä muodossa, toiset taas painavat päälle todella raskaasti,kuten ilmeisesti tämä sinun miehesikin....
en tiedä mistä miehesi on kotoisin,enkä häntä tunne (ainakaan toivottavasti ;D) , enkä sinuakaan,mutta toivottavasti kirjoitukseni auttoi sinua hieman ymmärtämään mistä tuossa miehesi käytöksessä on kyse.
olisi todella kiva kuulla,josko omat ajatuksesi ovat selkiytyneet,taikka tilanne kehittynyt johonkin suuntaan? tsemppiä!
Luulin tilanteen kehittyvän parempaan, mutta aina palataan samaan tilanteeseen. Kaikki menee hyvin, kun käyn työssä ja näemme vain vähän. Hän tulee kotiin vasta illansuussa, vaikka ei olisi töissäkään. Elän kuin yksinhuoltaja. Hän ei auta kotona edes "miesten töissä" vaan joudun kutsumaan ulkopuolisia miehiä esim poraamaan taulut seinille tms. Nyt hän viimein ilmoitti, ettei enää tule edes ruokakauppaan kanssamme. Viikonloput on jossain liesussa, kun ei jaksa meidän kanssa aikaa viettää. Asuu siis kuin hotellissa. Alan todella väsähtää tähän tilanteeseen. Tarvitsisin miehen isolla M:llä, joka osaisi myös kantaa miehen vastuun tässä elämässä, koska käyn vaativassa työssä, on lapsia ja on eläimiä, eikä minulla riitä energiaa tällaisiin ihmissuhdeongelmiin.
ei voisi paremmin osua omaan elämääni edellisen kirjoittajan tarina. Meillä myös mies elää kuin hotellissa. Illat ja viikonloput menoilla, ja perään ei sovi kysellä. Nämä mammanpojat ovat äitiensä pilaamia. Valitettavasti. Mitäs otin luuserin ukoksi. Äitinä pitää olla hänellekin :/
Pääseehän noista luusereista toki eroon. Eli ei tarvi olla äitinä kenellekään, paitsi omille lapsille.
Kohta vuosi päättyneestä suhteesta turkkilaiseen, hyvin paljon samaa koin 7 vuotta. Ei koskaan fyysistä väkivaltaa mut henkistä sitäkin enemmän.
Päätös oli kypsynyt jonkun aikaa, ja kun sen viimeisen päätöksen tein, heti tuli helpottunut olo. Olen nyt onnellinen että pystyn taas elämään vapaasti, hengittää.
Oli hyviäkin hetkiä en sitä sano, mutta oman mielenterveyteni puolesta oli pakko suhde lopettaa mikä ois mut loppujen lopuks tappanut sisältä.
'
meillä mies pyörittää keskustelua niin monen mutkan kautta että lopulta en muista mistä alkujaan oli kyse, joten jään ihmeissäni miettimään mitä oikein tapahtui. Olen poikeuksetta syyllinen, mies muuttaa tarinoitaan miten haluaa myös periaatteitaan. Minähän olin ymmärtänyt väärin mitä hän sanoi. Jos sanoo itse väärin termein vieraalla kielellä olisi minun silti pitänyt ymmärtää mitä hän todellisuudessa tarkoitti. Siis minun vikani jos sanoo että tulee kl 17 mutta tarkoittaa sillä kl20. Olisihan tuo pitänyt tajuta:). Olen myös hullu,joskaan se ei kuulemma ole minun vikani vaan menneisyyteni vika. En luota häneen ja olen liian epäilevä. Sähköpostit ja msn kutsut tulevat jostain...hän ei tiedä kuka ja miksi ne tulevat...joopa. Hänellä on deitti sivuilla profiileja, mutta hän ei tiedä miten ne ovat siellä. Hänellä on myös useita meili osotteita, itse tosin kieltää, vaikka ne ovat ktoikoneella muistissa, niin eivät ole hänen....raivostuu jos jää kiinni, jos taas satun syyttämään turhasta niin ei raivostu. Läpinäkyvää-------
Vähän samanlaista meilläkin. Emme oikeastaan seurustele, koska asumme eri maissa, mutta ihania läheisyyden ja ystävyyden hetkiä on ja siksi haluan pitää tämän suhteen.
Suomessa tuollaista sanojen pyöritystä ja ikuista oikeassa olemista sanottaisiin manipuloinniksi. Mistä on kyse? Miksi ihmiset (miehet) kasvatetaan tuollaisiksi vai mistä moinen tulee? Kuulostaa olevan tavallista monella muslimimaissa. Luulisi, että kaikilla ihmisillä on tavoitteena luottamus toiseen ihmiseen eikä ikuinen pelaaminen ja voittaminen.
Merkillisintä on, että en ole vähääkään mustasukkainen enkä vahdi ystäväni menoja. Haluaisin vain kuulla niistä, tietää mitä hänelle kuuluu. Silti hän valehtelee. Jos huomautan epäloogisuuksista hän alkaa mykkäkoulun tai minun ylistämisen.
Jos jollain on vinkki, kuinka tähän pitää suhtautua, niin ilolla kuuntelen.
Komediaa tosiaan. Mutta kumpi on se pelle, sinä vai mies? Aivan käsittämätöntä, minkälaisissa "ihmissuhteissa" jotkut suostuvat roikkumaan. Onko sinulla niin huono itsetunto, ettet luule voivasi saada parempaa? Kuule: kuka tahansa saa ja ansaitsee parempaa kuin tuo.
Rikot vain itsesi tuossa suhteessa.
On selvää, että mies ei ole sinun arvoisesi.
Lopeta itsesi kiusaaminen, ja vaihda miestä. Olet takuuvarmasti onnellisempi ilman noin kamalaa miestä.
T: Suomalainen mies.
ikävää , että niin monen perheen elämä on sitä mitä on kodin seinien sisäpuolella :(
kaavaanhan kuuluu, että kulisseja pidetään yllä,ja monesti kukaan ydin perheen ulkopuolelta ei aavista mitään.ja erot tulevat ulkopuolisille sitten aivan shokkina.
aloittajalle toivon voimaa ja rohkeutta lähteä tekemään ratkaisuja oman,ja lasten (?)elämänlaadun parantamiseksi.
nykyisessä tilanteessasi et elä parisuhteessa,vaan yhden miehen diktatuurissa.
jos muutosta ei tapahdu, elämän tiestäsi tulee äärettömän vaikea ja karikkoinen.se tulee repimään sinut rikki niin ulkoisesti kuin sisäisestikin.
mielestäni minuuden menettäminen on ehdottomasti aivan liian kova hinta maksettavaksi avioliitosta,ja vieläpä onnettomasta sellaisesta.
ps.me vaimot olemme opetelleet itse tekemään kodin pienet pinta ym.remontit....katsos,kun eräät syntyvät lähes poikkeuksetta peukalo keskellä kämmentä:kaikkien osapuolien etu on tällöin se,ettei miestä päästetä kahta metriä lähemmäksi mitään maalitölkkejä,vasaroita ym.rekvisiittaa ;D jos nimittäin erehdyt niin tekemään,jäljet on korjautettava ammattilaisilla,ja siihen kuluvasta rahankäytöstä saatkin sitten kinata miehesi kanssa loputtomiin xD
nykytilanteessasi et elä parisuhteessa,vaan perheessänne vallitsee yhden ihmisen diktatuuri.... vaatii erittäin paljon uhrauksia,jotta suhde tuollaisen miehen kanssa onnistuisi.ja minusta minuuden menettäminen on liian kova hinta maksettavaksi....kuolisit sisäisesti.
minä olen tosiaankin nähnyt näin käyvän.ja vieläpä monesti :(
itsenäisistä,iloisista ja energisistä naisista on ajan kanssa tullut tyhjä katseisia,välinpitämättömiä,onnettomia ihmisraunioita.
en toivo sellaista kohtaloa kenellekkään.
no höh! koneeni heitti tuonne ps. osion jatkeeksi palan alkuperäisestä luonnoksestani, joten sorry sekavuus ja itseni toistaminen.
Kokemusta minullakin. Varsinkin arabiankieli on oikea runoilun ihmemaa. Miehet ja naisetkin istuvat aamusta iltaan kutoen sanallisia kudelmiaan, onkin sanonta että köyhällä on vain rikkautena kieli. He ovat kehittäneet lukemattomat kliseiset vertauksensa ja kaunopuheiset perustelunsa ja lopussa kysytään: Sah walla La?
Eli vastapuolelle annetaan vain kyllä vai ei-vaihtoehdot vaikka selityksessä olisi paljon harmaata aluetta. Koraanista löytyy myös asiayhteyksistään irroitettuja jakeita joilla korostetaan miehen asemaa ja murennetaan naisen vakavasti ottamista.
Minuakin houkuteltiin takaamaan lainaa kehumalla: Sinä kelpaat takaajaksi!
Kun kieltäydyin haukuttiin typeräksi naiseksi jolla ei ole mitään kokemusta elämässä eikä ymmärrä omaa parastaan. Myös joihinkin konkreettisiin kysymyksiin tuli erilaisia vastauksia. Kuten: miksi haluat jäädä vielä kuukaudeksi kotimaahasi, etkö jo halua perheesi (meidän) luo. Milloin oli joku uskonnollinen juhla tulossa ja toisen kerran hänen veljensä sanoi että hänellä on bisnesasia joka vaatii vähän aikaa. kaveri suomessa taas kertoi taas eri version.
Luottamushan siinä loppui. Nyt elän yksin, kasvatin lapset kristinuskoon ja viisveisaan valehtelevista muslimeista jotka pitävät länsimaisia vaimojaan vain "keinoina parempaan passiin".
juuri näin, mua on pyöritetty sanallisesti niin etten enää tiennyt mikä n totta ja mikä ei. KYLLÄ VAI EI on ollut vakio tivaamista vaikka ei olisi vastausta niin jompikumpi on valittava. Mies itse ei vastaa mihkään, meni aikaa kunnes huomasin että jos kysyn niin hän puhuu ja puhuu ja lopulta ei kuitenkaan sanonut mitään. Nyt paljastui asioita jotka ovat minulle piste iin päälle. Loppu the end. Olen myös kypsytellyt ajatusta jo tovin.