Eksynyt...

Kauhean kuuloista..

Ainut joka sinua voi kunnolla varmaan auttaa on sinä itse, mutta varmasti sinua auttaisi jokin tukiverkosto jonka kautta pääsisit ehkä eteenpäin elämässäsi.

Itse voin kyllä täällä olla paikalla, mutta ihan konkreettisesti tekisi varmaan hyvää että sinulla olisi joku jonka luokse voisit lasten kanssa mennä edes välillä näin aluksi. Olisiko sinulla jo joku sellainen ihminen siellä? Itse ainakin huomasin ystäväni vasta kun huomasin oikeasti olevani niiden tarpeessa. Olin liian pitkään yrittänyt pärjätä itsekseni ja kun me ihmiset emme ole ihan sellaisia..

Ja tulevaisuutta ajatellen, olen aika varma, että kaltaisellesi naiselle löytyisi varmasti joku hyvä mies tuolta jostain, niitä on olemassa, raittiita ja mukavia herrasmiehiä, jotka etsivät itselleen naista jota kohdella hyvin. Mitä kauemmas lykkäät elämääsi, sitä katkerampi sinusta tulee..

Et ole ansainnut moista, vaikka itsetuntosi alhainen olisikin. Eikä miehesi ole ansainnut sinua tuossa tilassa. Ehkä hänellekin tekisi hyvää huomata miltä tuntuu pestä omat kuset vessan lattialta ja tehdä omat sapuskat ja pestä omat pyykit ja joutua tekemään ihmissuhtedensa eteen jotain? Ja ehkä sinulle tekisi hyvää päästä pois ja olla hetki jonkun hyvien ihmisten seurassa jotta saat itsesi kerättyä.

Jos käyt töissä, voisit ottaa vuokralle asunnon jossa lepäillä ja elää, ihan varmasti muutaman viikonkin jälkeen huomaisit jo suuren eron elämäsi suhteen. Ansaitset sen. Ja ehdottaisin sinua ottamaan sen minkä sinä ansaitset. Lapset vaan mukaan ja vuokralle, ja kerro ystävillesi tästä, koska heidän kauttaan saat puitua asioita ja mietteitä hyvin. Ja täälläkin voit aina puhua siitä miltä tuntuu ja joku varmasti jaksaa lukea ja auttaa sinua aina tarpeen tullen.

Kokeile miettiä asiaa kunnolla, ja tajua kuinka helppoa se olisi, ja sitten vaan tuumasta toimeen ja tee se muutos jota kaipaat. Olet todellakin sen arvoinen.

Voisit puhua asioistasi vaikka terveyskeskuksessa tai neuvolassa sellaisen ihmisen kanssa, joka tukisi ja rohkaisisi sinua muutoksiin, joita elämääsi tarvitset. Olet itse varmaan niin väsynyt ja poissa tolaltasi, että et pysty ryhtymään suuriin muutoksiin ja päätöksiin heti itseksesi, eikä tarvitsekaan. Komppaan edellistä - toivottavasti pystyt saamaan itsellesi aikaa levätä. Juuri hoitoalan ihmiset tekevät ihmisten auttamista työkseen, joten ei tarvitse edes pelätä kuormittavasi ketään. Levänneenä ajatukset selkeytyvät.

Kuulostat hyvältä ihmiseltä, kun rakastat lapsiasi ja ymmärrät, että hekin hyötyisivät hyvinvoivasta äidistä. Lapsesta on kamalaa katsoa vanhemman kärsimystä, kun heillä ei ole välineitä auttaa. Eivätkö lapsesi ansaitsisi myös turvallisen kodin ilman alkoholismia? Vaikka miehesi ei olisi väkivaltainen edes juodessaan, alkoholistikodissa ilmapiiri muuttuu epävarmaksi ja ahdistavaksi juovan ihmisen takia.

Voimia perheellesi ja onnea ensimmäiselle askeleelle!

Tuttu tarina. Tunen monta naista jotka ovat samassa tilanteessa kun sinäkin. Mies vaan ryyppää ja tyttöystävä palvelee kun mies ei saa mitään aikaiseksi.
Parempi sun on erota jotta saat mielenrauhan. ei sellanen juoppo mies sua rakasta.

Entä mitä lapset katsoivat?

Paskat muistot jää lapsuudesta.

Kerää rohkeutta ja muuta erilleen. Kuinka annat lasten nähdä tuon miehen juomisen?

Jos paikkakunnallasi on esim. turvakoti, niin kannattaa ottaa yhteyttä sinne. Kertoa kotioloista ja että haluaa muutosta siihen. Turvakodissa sitä paitsi saa asua ja lisäksi apua ja tukea asunnon etsimiseen ja varmasti rohkaisua uuteen ja vielä parempaan alkuun ja tulevaisuuteen.

Leuka pystyyn vaan. Tiedät itsekin että tuo ei ole normaalin ihmisen, saatika kenellekään lapselle sopivaa elämää ja vain sinä voit tehdä muutoksen, koska miehesi on ilmeisesti niin sokea jo tilanteelleen.
Muista että on myös vaara jolloin lastensuojelu puuttuu asiaan(jos ja kun kulissisi todennäköisesti pettää jossain vaiheessa), ja silloin voit menettää lapsesi yhteiskunnalle.
paljon voimia ja rohkeutta ja toivon että pääset pian jaloillesi.