Mikä vika kun toisinaan en ole tehnyt mitään, en sanonut mitään, en edes nähnyt ketään. Ja kun menen johonkin porukkaan, minua kohdellaan huonosti. Morjestetaan nuivasti, ei haluta jutella, lähdetään pois ja huudetaan perään kun lähden pois "hyvä kun se lähti".
Mistä tää johtuu? En ole ostanut uutta autoa, venettä, moottoripyörää, taloa tai kesämökkiä. Mikä ihmisiä häiritsee? Sekö että osaa tehdä itse monia asioita ja on tietoa monestä asiasta, vaikka en kehuskele, mutta joskus kerron mitä olen tehnyt tai aion tehdä.
Miksi jotkut ihmiset antavat jonkun vahvan persoonan mielipiteen vaikuttaa omaan mielipiteeseen. Johtuuko tää kaikki kateudesta? Millainen ihminen on kateellinen? No kyllä tää taas tästä, kunhan ihmettelen miksi toiset saa olla sellaisia kun ovat ja toiset ei.
Mistä tää johtuu? En ole ostanut uutta autoa, venettä, moottoripyörää, taloa tai kesämökkiä. Mikä ihmisiä häiritsee? Sekö että osaa tehdä itse monia asioita ja on tietoa monestä asiasta, vaikka en kehuskele, mutta joskus kerron mitä olen tehnyt tai aion tehdä.
Miksi jotkut ihmiset antavat jonkun vahvan persoonan mielipiteen vaikuttaa omaan mielipiteeseen. Johtuuko tää kaikki kateudesta? Millainen ihminen on kateellinen? No kyllä tää taas tästä, kunhan ihmettelen miksi toiset saa olla sellaisia kun ovat ja toiset ei.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Taitaa olla ihmisille luonnollinen reaktio hylkiä erilaisuutta. Kaikki halutaan muuttaa omanlaisiksi tai sellaiseksi jollaisia itse halutaan olla.
Yksi vaikeimmista asioista elämässä on hyväksyä itsensä sellaisena kuin on. Jos tässä kuitenkin onnistuu, voi jättää muiden tekemiset omaan arvoonsa ja keskittyä omaan elämään.
Kolkyt vuotta olen yrittänyt hyväksyä itseni sellaisena kun olen. Silloin kun saa olla oma itsensä on hyvä olla. Ja sellaisiakin paikkoja onneksi on jossa saa olla oma itsensä. Vahvat persoonat työpaikoilla, koulussa yms paikoissa kyllä vetävät liian isoa osaa ihmisiä perässään ja tää osa on samaa mieltä "vahvan persoonan" kanssa, joko positiivisessa tai negatiivisessa mielessä.
Pitäskö lopettaa kokonaan ajattelu, mitä muut minusta ajattelevat? Olisi kiva miellyttää kaikkia, ja sillon pitää itseään analysoida, mutta se lienee mahdotonta.
Toisaalta yhteiskunta tarvitsee toimiakseen tiettyjä sosiaalisia normeja, joita kaikkien tulisi noudattaa. Tätä varten ihmisten pitää reagoida jollain tasolla muiden ihmisten mielipiteisiin. Ongelmaksi tämä ulkoinen motivaatio voi kuitenkin tulla silloin kun sille annetaan liian suuri painoarvo. Eli muiden ihmisten mielipiteet pitää ottaa huomioon, mutta niiden ei pitäisi antaa ohjata omaa elämää liikaa (varsinkaan tuntemattomien ihmisten mielipiteiden).
Muiden miellyttämistä jonkin verran harrastaneena voin sanoa, että yksittäisten ihmisten kanssa se voi olla helppoa. Suuremmassa ryhmässä huomaa kuitenkin ettei kaikkia tosiaankaan voi miellyttää. Tärkeintä olisi muodostaa omat mielipiteet ja uskaltaa tuoda ne myös esille. Muita miellyttäessä saa itsestä tehtyä helposti uhrautuvan marttyyrin eikä se pitemmänpäälle ole järkevää.
Mitä toisten ihmisten mollaamiseen tulee, niin näkisin, että itsetehostuksella on jotain vaikutusta asiaan. Omaa asemaa koitetaan parantaa joko polkemalla omasta mielestä huonompia/vertaisia tai vetämällä ylempiä alas.
Oletko poikkeuksellisen komea/kaunis? Se riittää kateuteen ja siitä automaattisesti seuraavaan syrjimiseen. Ehkä olet alfa - itsevarma, rauhallinen, positiivinen ja hyvin maskuliininen/feminiininen. Näitä kadehditaan ja pelätään, heidät koetaan uhkana.
Kyllä se on niin, että harmaaseen massaan on sulauduttava ja tasapäisyyteen taivuttava, jos mielii massojen suosiossa olla ja sosiaalisten piirien sisään päästä.
Massaihminen ymmärtää tämän automaattisesti ja alkaa vaistonvaraisesti mukauttaa itseään samanlaiseksi kuin porukat, joiden seuraan pyrkii.
Olen kuullut, että monet ihmiset jopa kuuntelevat sellaista musiikkia, josta eivät oikeasti edes tykkää, vain koska se on muodissa ja muutkin kuuntelevat sitä! :D Täysin järjetöntä oman tiensä kulkijan mielestä, mutta näin se menee!
Exäni kertoi kuinka maalta muutti eräs hemmo ja yritti päästä mukaan hänen kuvioihinsa. Tyyppi muutti heti pukeutumistyylinsä aivan täysin ja alkoi kuunnella heti samanlaista musaa kuin exäni ja väitti kuunnelleensa sitä aina. Tyypin levyhylly kuitenkin paljasti aivan muuta. No, ystävyys ei auennutkaan ja hemmo siirtyi kaveeraamaan muita heppuja mukauttaen pukeutumistyylinsä ja musiikkimakunsa näiden mukaiseksi. Näin se massaihmisillä menee.
Lauman mukainen on oltava jos mielii olla osa laumaa. Massaihminen tiedostamattaan tai tiedostaen tietää tämän. (Uskon, että tiedostamattaan, sillä mielestäni perusmassaihminen ei kykene näinkään syvälliseen päättelyyn ja itsetuntemukseen.) Massaihminen muovaa itsensä muiden mukaiseksi kuuluakseen joukkoon ja ryhtyy innolla dissaamaan muita (ulkopuolisia) muiden mukana. Tämä antaa ryhmälle yhteenkuuluvuudentunnetta ja me-henkeä. "Me kuulumme joukkoon - tuo ei!"
Tämä itsensä muokkaaminen massanmukaiseksi kertoo mielestäni jonkinlaisesta minuudettomuudesta, sieluttomuudesta ja suuresta heikkoudesta. On niin riippuvainen muiden hyväksynnästä, että on tietyllä tapaa valmis myymään sielunsa kuuluakseen joukkoon. Jotenkin pelottavaa.
Kaikille pitäisi olla ystävällinen. Mutta kannattaako nenänvarttapitkin katseleville olla myös ystävällinen? Kuinka moni pystyy siihen. Hauskaa tässä on se, että jos huonosti kohtelevia ihmisiä kohtelee samalla tavoin ja sellaisia jotka ei moikkaa, ei myös itse moikkaa takaisin, niin nää jotka epäkohteliaan käytöksen aloittaneet pistää tän uhrin syyksi?
Riippuu siitä mitä "nenänvarttapitkin katselevilla" tarkoitetaan. Onko kyseessä joku tuntematon, joka vain näyttää siltä vai joku selkeästi ylimielinen henkilö? Ihmisistä kun on helppo muodostaa mielikuvia, jotka eivät vastaa totuutta. Ihmisillä voi myös olla useita syitä miksi he eivät tervehdi. Joku ei huomaa, joku ei uskalla(ei tiedä onko sopivaa tai tervehditäänkö takaisin).
Kaipa kysymyksen voisi asettaa toisin: "Kannattaako kenellekkään olla epäystävällinen?" Töykeillä ihmisillä ei aina ole mitään henkilökohtaista syytä olla vihamielisiä, mutta jos heitä kohtelee kaltoin, saavat he myös syyn olla vihamielisiä.
Sen tietää tietää siitä, joka EI moikkaa takaisin tai ei vastaa vaikka kuulee..... sillä on jotain hampaankolossa. Eri asia on jos ihan oikeasti ei kuule tai miettii vastausta. Täytyy myöntää että minustakin on tullut kusipää niitä kohtaan, jotka on olleet sitä minulle. En varmana huoli enää takaisin vaan pistämpä kiertoon!!!!! En varmana moikkaa enkä katso silmiin. En varmana ota yhteyttä enää itse kertaakaan!!!!!!!! En varmana kehu vaikka olisi hyvää!