Haluan erota miehestäni, koska olemme ns. kasvaneet erillemme, rakkaus ja läheisyys ovat poissa. Olemme kavereita. Välttelemme toisiamme, puhumista ja riitelemistä. Paha olo on ollut jo pitkään, viimeksi kulunut vuosi henkisesti rankka. Lapsia kolme, kaksi yläasteikäistä yksi alle kouluikäinen. Terapeutilla käyty. Sovimme erilleen muuttamisesta, mutta nyt kaikki vastustavat sitä, kun olen järjestelyjä tehnyt. Nuorin muuttaisi kanssani. Olen niin yksin, väsynyt, epävarma. Tiesin, että rankkaa tulee olemaan, mutta luulin itse olevani vahvempi, arvioin kait voimavarani väärin, jaksankohan....
help
me..
2433
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Voimia sulle ja jaksamista....itse elän samassa tilanteessa - muutto ensi viikolla. Olen kuitenkin ratkaisusta kovin helpottunut ja aurinko hieman jo pilkistää. Rankkaa on ollut ja tulee olemaan, mutta kyllä me selvitään ... asioilla on tapana järjestyä. Kaikkea hyvää sinulle ! Pidä itsestäsi ja lapsistasi huolta !
Itse tein saman ratkaisun ja mies muutti samantien pois,mutta tavarat yms.jakamatta,vaikee ja raskas vaihe...aaamuisin paha olla,mutta elämä jatkuu,nautin nyt jo keskenään lasten kanssa vietetyistä illoista,ilman riitoja ukon kanssa!!Eroprosessi vie aikaa,mutta uskon että tilalle on tulossa jotain parempaa!Uskon myös että näin on sinunkin kohdallasi!!Tsemppiä!