Muistatko kun katsoin sinua hymyillen suoraan silmiisi, muistatko kun ohi mennen kosketin sinun käsivarta.
Kuulitko kuinka sisimpäni huusi sinua lähemmäs minua?
Tunsitko kuinka vereni kiehui tahtoen koskettaa sinua?
Huomasitko kun minä pelkäsin, että en rohkene koskettaa, huomaisitko kun muutuin ujoksi?
Huomaisitko kun kerroin, kuinka sinä olet täydellinen?
Kerran sinulle kerroin kuinka ihastunut sinuun olen, tunsitko sen?
Kuka antoi sinulle luvan olla siinä ja valloittaa minut täysin? Teit sen tietäen, tiesit vetovoimasi, komeutesi ja uskosi.
Kuka antoi sinulle luvan särkeä minut, rikkoa eka sydämeni ja heittää se sitten katuun, kuka antois sinulle luvan rikkoa minut.
Anna anteeksi, että sinuun ihastuin, anna anteeksi, että en ollut sitä mitä sinä halusit, anna anteeksi, että tulin sinun elämääsi ja päästin sinut kuin varkain sydämeeni. Kiitos kun rikoit sydämeni, juurihan sen maalarin teipillä oli kasannut.
Olen särkynyt ja kehtaan myöntää sen!!!
Kuulitko kuinka sisimpäni huusi sinua lähemmäs minua?
Tunsitko kuinka vereni kiehui tahtoen koskettaa sinua?
Huomasitko kun minä pelkäsin, että en rohkene koskettaa, huomaisitko kun muutuin ujoksi?
Huomaisitko kun kerroin, kuinka sinä olet täydellinen?
Kerran sinulle kerroin kuinka ihastunut sinuun olen, tunsitko sen?
Kuka antoi sinulle luvan olla siinä ja valloittaa minut täysin? Teit sen tietäen, tiesit vetovoimasi, komeutesi ja uskosi.
Kuka antoi sinulle luvan särkeä minut, rikkoa eka sydämeni ja heittää se sitten katuun, kuka antois sinulle luvan rikkoa minut.
Anna anteeksi, että sinuun ihastuin, anna anteeksi, että en ollut sitä mitä sinä halusit, anna anteeksi, että tulin sinun elämääsi ja päästin sinut kuin varkain sydämeeni. Kiitos kun rikoit sydämeni, juurihan sen maalarin teipillä oli kasannut.
Olen särkynyt ja kehtaan myöntää sen!!!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tunsin piston sydämessäni. Aivan pakko kysyä, missä näin ton tapahtunut?
Jos tunsit, sinuna minä ottaisin yhteyttä, vain sanoakseen moi...
Tampereen seudulla, niitä sydän suruja on tarjolla...
Ihan kuin minun tekstini, eikä sitten kuitenkaan, koska minä en koskaan kysyisi: "kuka antoi sinulle luvan särkeä minut?" koska tiedän, että se olin minä itse. MInä annoin luvan kohdella itseäni niin. Otin kaiken vastaan. Ja kysyin sitä monesti itseltäni. Miksi annan kohdella itseäni näin aina uudestaan? Ehkä vieläkin.
Samoja ajatuksia oli itsellänikin jokin aika sitten. Mutta niinkuin edellinenkin sanoi en antanut kyllä lupaa rikkoa minua, vaan niin kävi olin lopulta tuhansina sirpaleina. Voi sitä tuskaa kun sydän huutaa rinnassa toista luokseen, en unohda sitä valtavaa tunnetta ikinä tuntuu edes mahdottomalta ajatella ettei toinen tuntisi sitä! Ja sitä kun sydän lopulta särkyy miljooniksi sirpaleiksi ja pala palalta se vain on kyhättävä kokoon ja pikkuhiljaa ajan kanssa saat sirpaleet kasattua ja pelkäät milloin joku sen taas hajottaa, en uskalla enää ajatellakaan mitä sitten tapahtuu... Ei enää ikinä!
Ehkä tässä tapauksessa pitäisi pyytää itseltään anteeksi, että menin ja ihastuin mieheen "kymenläänissä".