Hei kaikkille!
Olen Vietnamilaisnainen. Olen yksihuoltajaäiti.Osaan vähän suomea, mutta haluan kulla teidän ajattuksenne tästä asiasta.. älä huutaa mulle takaisin jos kirjoitan väärin suomen kielioppia.
Ystäväni suositteli minulle treffiliä Suomi24:ssa ja hankin jo itselleni treffiprofiili... Monet miehet lähettivät mulle viestejä.. luin heidän sekä viestiä että profiilia sitten päätin tutustumaan heihin. Kokeilin 3 kertää jo.
Lähettimme viestejä, sitten puhuimme puhelinmessa, ja jos kaikki tuntuu hyvältä sitten tapaamisen. Suudelimme heti toinen kerrän, sitten tuli seksi asiaa.
Kaikki meni hyvin 1-2kk, sitten yksi 30v. sanoi mulle että hänen isi ei hyväksy hänet jatkaa tavata minua, ja hän piti valitta minua vai hänen perhe.. syy oli luterilais-uskonto. Kyllä mä päätin lopetämään sitä suhdettä vaikka olin rakastunut häntä todella paljon.
Toinen suhteeni oli 45v. mies kanssa, kyllä hän aina sanoi että hän etsi kaunis vaimo, hyvä ja onnellinen perhe. Lulin että aijah, löysin jo oikein miehen. mutta taas hän jatti minut, syy oli se: hän tuntui että en halunnut hänet.. niin hassua, kun sanoi jo hänellä että rakastan sekä aina haluan olla hänen vieressä...
Päätin heidät kotiini, mutta he eivät koskaan kutsunut minut heidän luokse. Miks? Siksi he eivät päätäneet olla mun kanssa oikeasti????
Miten asia voi toimita hyvästi?
Miksi he jattivat minua??? Tulivätko tutustumaan minuun koska he halusivat kokeilla? Seksikumpani vai mitä?
Olen yrittänyt opimaan Suomalaiskuulturia sekä huolta oman kultaseni koko sydämelläni, miks ei onnistui? MItä miehet haluavat? Miks huijasivät mua?
Tulisiko hyvä ja oikeasti suhdeksi tässä treffilit: kautta?
Oliko minulla jotain vika tässä asiassa?
Kiitos kun jaksaat lukea minun oma mielipiteeni ja kiitän neuvostanne.
Mukavaa elämää kaikkille!
T. J
Sanoivat että he etsivät tositarkoituksella suhde.Mutta kun
Olen Vietnamilaisnainen. Olen yksihuoltajaäiti.Osaan vähän suomea, mutta haluan kulla teidän ajattuksenne tästä asiasta.. älä huutaa mulle takaisin jos kirjoitan väärin suomen kielioppia.
Ystäväni suositteli minulle treffiliä Suomi24:ssa ja hankin jo itselleni treffiprofiili... Monet miehet lähettivät mulle viestejä.. luin heidän sekä viestiä että profiilia sitten päätin tutustumaan heihin. Kokeilin 3 kertää jo.
Lähettimme viestejä, sitten puhuimme puhelinmessa, ja jos kaikki tuntuu hyvältä sitten tapaamisen. Suudelimme heti toinen kerrän, sitten tuli seksi asiaa.
Kaikki meni hyvin 1-2kk, sitten yksi 30v. sanoi mulle että hänen isi ei hyväksy hänet jatkaa tavata minua, ja hän piti valitta minua vai hänen perhe.. syy oli luterilais-uskonto. Kyllä mä päätin lopetämään sitä suhdettä vaikka olin rakastunut häntä todella paljon.
Toinen suhteeni oli 45v. mies kanssa, kyllä hän aina sanoi että hän etsi kaunis vaimo, hyvä ja onnellinen perhe. Lulin että aijah, löysin jo oikein miehen. mutta taas hän jatti minut, syy oli se: hän tuntui että en halunnut hänet.. niin hassua, kun sanoi jo hänellä että rakastan sekä aina haluan olla hänen vieressä...
Päätin heidät kotiini, mutta he eivät koskaan kutsunut minut heidän luokse. Miks? Siksi he eivät päätäneet olla mun kanssa oikeasti????
Miten asia voi toimita hyvästi?
Miksi he jattivat minua??? Tulivätko tutustumaan minuun koska he halusivat kokeilla? Seksikumpani vai mitä?
Olen yrittänyt opimaan Suomalaiskuulturia sekä huolta oman kultaseni koko sydämelläni, miks ei onnistui? MItä miehet haluavat? Miks huijasivät mua?
Tulisiko hyvä ja oikeasti suhdeksi tässä treffilit: kautta?
Oliko minulla jotain vika tässä asiassa?
Kiitos kun jaksaat lukea minun oma mielipiteeni ja kiitän neuvostanne.
Mukavaa elämää kaikkille!
T. J
Sanoivat että he etsivät tositarkoituksella suhde.Mutta kun
Vastaukset 39
Vanhimmat
Maailmassa on hyviäkin miehiä. Jostain syystä sinulla on ehkä ollut vain huono tuuri.
Toiseen kannattaa aina tutustua rauhassa.
Jos toinen ei ole avoin, ei vie kotiinsa tai esittele ystävileen, olisin aika varovainen.
Luottamus, avoimuus ovat kaikkien suhteiden peruskivet.
Älä huoli, jotkut suomalaismiehet kohtelevat suomalaisiakin naisia ihan yhtä tylysti. Ei ole väliä, onko nainen kaunis, fiksu, hyvässä ammatissa tai miten hyvä "saalis" tahansa.
Nettitreffit ei ole paras tapa tutustua hyviin fiksuihin miehiin. Mutta on sellaisiakin. Hae oman ikäisiäsi. Pidä rima korekalla, jalat maassa ja huolehdi siitä, etten tanssi miehen pillin mukaan (suomalaiset miehet eivät kunnioita sellaisia naisia). Miehiä on monenlaisia.
Olen pahoillani puolestasi! Olen itsekin syntyperäisenä suomalaisena kokenut huonoa kohtelua tätä kautta löytämieni kahden miehen kohdalla. Pyydän, että huomaat, että Suomessa on monta kulttuuria samanaikaisesti ja monenlaista käytöstä. Ei kannata uskoa liian aikaisin miehen ihastuneisuutta, ja jos suostuu aikaisin seksiin, pitää muistaa se, että se ei tarkoita, että suhde syntyy. Toiset eivät edelleenkään suostu seksiin, ennen kuin luottamus ja tunteminen on pitkällä. Viisautta ja voimia sinulle!
Kiitos teille!
Minun täytyy ajattella kaikkia rauhassa.
Toivotavasti kaikkia hyvää tulisi meille..
Toivotaan että joku hyvä tarttuu! Sinun kannattaa hakea sellainen tyyppi, joka suurinpiirtein tuntuu tietävän mitä tahtoo ja joka ymmärtää naisia. Vanhemmat miehet ovat tässä mielessä usein luotettavempia. Niinkuin omasta esimerkistäsi huomaa, nuoremmalla ei ollut edes omaa tahtoa, kun häntä vielä isä määräili,,,
AP ON PROVO ! Etteks te nyt hyvänen aika sitä tajua ???
Mitä sitten, vaikka olisikin PROVO? Aihe on ajankohtainen ja monelle maahanmuuttajalle hyvin kipeä. Miten tulla hyväksytyksi meidän sisäänlämpiävään omahyväiseen yhteisöömme.
Moi,
anteeksi, mitä tärköitit?
Olet retardi... mene muualle provoilemaan. Sinkut-palstalta nämä mielenvikaiset nössöt sikivät.
Tämä yksi kirjoittaja tarkoitti PROVOlla sitä, että olet vain joku suomalainen joka juksaa. Kirjoittaa muka vietnamilaisena, mutta tosiasiassa oletkin suomalainen. Oli miten oli. Esille ottamasi asia on tärkeä, ja monelle maahanmuuttajalle kipeä asia. Siis kuinka päästä mukaan tähän suomalaiseen yhteiskuntaan ja elämänmenoon.
Jos todella olet vietnamilainen, niin sinulla uskon olevan vähemmän vaikeuksia, kuin monella muulla maahanmuuttajalla. Aasiasta tulevat ihmiset ovat ahkeria, kovia tekemään työtä ja sellaista ominaisuutta useat suomalaiset kyllä arvostavat. Esim. maaseudulla on monia maatiloja ilman emäntää. Oletko muuten koskaan ajatellut hakeutuvasi maaseudulle, löytää joku mukava maatalon isäntä ja mennä hänen työparikseen(=vaimoksi) suomalaiselle maatilalle? Maaseudun ihmiset kyllä ovat usein ennakkoluuloisia, mutta kun he huomaavat, että toinen onkin erilaisesta ulkonäöstään huolimatta ihan tavallinen ihminen, he kyllä sitten hyväksyvät joukkoonsa, eivätkä enää edes huomaa erilaisuutta. Pieni yhteisö kyllä sisäänlämpiää, mutta pitää sitten kuitenkin omistaan huolta.
Se luterilainen perinne, joka tässä kansassa asuu, se sinun täytyy hyväksyä. Useimmat suomalaiset eivät ole kovin uskonnollisia, mutta se uskonnollinen perinne, joka meillä on ollut jo tuhat vuotta, se kyllä on jättänyt jälkensä jokaiseen meistä,tahdommepa sitä tai emme.
No niin. Kirjoitin sinulle kuten maahanmuuttajalle, olitpa sitä tai et. Aihe kuitenkin on tärkeä keskusteltavaksi.
Vähämpä tuntuu tämä "neuvoja" tietävän maatialan emäntien töistä....Eläneekö kenties 1800-luvulla...? Nykyisin maatalaojen emännät ovat kouluttautuneita rouvia, mm. hammaslääkäreitä, sairaanhoitajia ym. useimmilla akateeminen koulutus ja virka.....käyvät kodin ulkopuolella töissä, miehen hoitaessa tilaa työmiesten ym. ulkopuolisten palkattujen kanssa....Emäntä ei ole mikään "työpari" tai "isännän apulainen" vaan yhä useammin koulutettu virkanainen, ja tälläisiä nämä maaseudun isännät etsiikin, ja siksi ovat usein yksin, koska kaikki akateemiset naiset ei ole halukkaita muuttamaan maatiloille asumaan...
Mikähän neuvoja sinäkin olet? Olen maatalosta kotoisin. Asun maaseudulla, ja lähisukulaisissanikin on maanviljelijöitä, mm. vaimoni veli, kaksi serkkuani, ja useita muita tuttavia. Yhtään tuollaista kuvailemaasi kouluttautunutta maatilan rouvaa en tunne, eikä kenelläkään tuntemallani ole ulkopuolisia työntekijöitä. Kyllä heillä kaikilla maatila on isännän ja emännän yhteisyritys. Traktoreita on taloissa vähintään kaksi, joita molemmat ajavat. Lypsykarjaa on enää yhdellä serkullani, muut ovat erikoistuneet lihatuotantoon. Molemmat puolisoista menevät navettaan hoitamaan karjaa. Nykyisessä EU-Suomessa kaiken täytyy olla suurta. Niinpä nämä minulle läheiset ihmiset ovat joutuneet laajentamaan koko ajan, että leipä tilalta irtoaisi. Yhden ystäväni sikafarmarin vaimo tosin joutui menemään tilan ulkopuolelle kauppaan töihin, jotta leipä perheelle riittäisi. Työtä todella on tarpeeksi kahdelle ahkeralle. Ulkopuolista työvoimaa ei ole edes varaa palkata. Niin pieniä ovat tuotannon katteet.
Kyllä maatiloilla jo joitakin maahanmuuttajaemäntiäkin jo on. Ainakin muutamia venäläisiä tiedän olevan. En tosin henkilökohtaisesti tunne. Kyllä isännät edelleen etsivät pääsääntöisesti työtä pelkäämätöntä elämänkumppania, joita nykynuorissa on valitettavan vähän.
Satun olemaan vauraan talon miniä, joten tiedän mistä puhun...Myöskin työkaverini, hammaslääkäri on maatilan isännän rouva....Tilasi on varmaan pieni tai pienehkö....anoppini , joka on tilan Rouva, ei koskaan ole peltotöissä,miehet ajavakoneita ja tekeät työt.Rouvilla on täällpäin omat virkansa hoidettavina.
En tunne ketään, jotka ovat maanviljelijöjä. Mutta kielikoulussa sain tiedot opettajalta että nykyinen heidän perheensä täytty osata jotain muuta ja voivat töihin muualle, joilta lasku maksetaan riitavasti. Mutta mäkin uskon "mitä sitten":hin :)) . Siksi että joskus olen käynyt Joensuussa tai Lahdeen... Junasta voin näkyä iso maanviljelijän perhetiloja, joissa on lehmiä, heivosia, iso pelto .... Toki, arvasin että siellä riitävästi työtä koko perheelle. Toisaalta, jos heidän tila on pienempi ja talous on vaikeampi, sitten täytyvät hankkia jotain muuta työtä ulkopuolesta.
Onko Suomessa vielä vauraitakin maataloja? Täällä Jyväskylän pohjoispuolella en tunne juurikaan. Lähtökohtaisesti tilat ovat olleet pieniä. Nyt niin monet ovat luovuttaneet, ja ne jotka yhä jaksavat jatkaa, ovat sitten ostaneet tai vuokranneet luopujien maita, että ovat saaneet tiloistaan elinkelpoisia. Mekin vuokrasimme omat n.10 ha vaimon veljelle, koska ei semmoinen tila yksinään ketään elätä. Tuo tila tuli meille perintönä, emmekä koskaan ole yrittäneetkään sitä viljellä. Isäntä ja emäntä ainakin täällä päin yhdessä puskevat turvetta, että leipä perheelle irtoaa. Kuitenkin työ maatilalla on palkitsevaa, kun tietää että ruokaahan sitä ihmisille tuotetaan, puhdasta suomalaista ruokaa. Niin ja maaseutu kasvuympäristönä lapsille on paras mahdollinen. Mutta eiköhän tämä maatalouskeskustelu tällä palstalla nyt riitä. Kysymyshän alunperin oli maahanmuuttajan treffiasioista, ja mukavan suomalaisen miehen löytämisestä. Sellainen mies edelleen mielestäni löytyy maaseudulta, mukava nuori mies, joka haluaa jatkaa maaseutuelinkeinoa ja on emäntää vailla.
Vauraaseen taloon ei ole koskaan ollut, eikä tule olemaan vaikeuksia löytää emäntää, tulijoita on
. Eri asia sitten nämä pikkutilat, joissa isännillä ei ole varaa palkata työväkeä eikä hankkia koneita, vaan emäntä otetaan työmieheksi, tekemään ilmaista , palkatonta työtä navetassa ja pelloilla...!!
Todellakin isännän "työparina"=palkattomana piikana raatamassa, ja vielä ilkeä anoppi päälle.
Ihmetelkää sitten ettei tulijoita ole, korkeintaan jostain Venäjältä, kun kukaan suomalaisnainen ei todellakaan enää ryhdy likaiseen ja raskaaseen maatalous ja navettatyöhön...Onhan tämä nähty jo Suonenjoen maatiloillakin, Muualta saavat isännät hakea emmännät, ei Suomesta.
kyllä sä vielä löydät kivan suomalaisen miehen.
Kyllä olen 25v. maahanmuuttaja joka on kotoisin Pohjois-Vietnamista. Aurinkoinen ja ahkera olen. Mutta vain omaa kultaa puutuu :p sen takia tulin Suomi24 ja toivotavasti löytäisin joku sopivaa mulle... Mutta ehkä se olisi mahdotonta kun en oikein tottunut teidän kuulturiinne, enkä mulla on hyvää työpaikkaa... Kyllä joku voi sanoa että vaikka olet työtön tai ammattitaidoton mutta varmasti löytäisi uuden onnen... Toisalta,olen erimieltä. Olen ajattellut että olisi parempi jos mulla olisi ammattin ja sopivasti työpaikan täällä Suomessa... Silloin mulla olisi enemmän mahdollisuus elämässä.. Enkä ole köyhä maahanmuuttaja kuten joku aina mietti näin...
Huonekalukauppa ottaisi minut töihin oppisopimuksella, mutta en ottanut sen paikan, valitsin tavallista ammattikoulutuksesta. Toivon että pärjään siellä ja kolmen vuoden päästä mulla olisi merkonomi tutkinnon. Ja sen jälkeen kivaa työpaikkaa :))
Kyllä 3 vuodessa tapahtuisi monta asia, ajattelen vaan postiviseksi että onnistuisin :p
Mä vain ihmetelin että mitä miehet haluavat, miks en onnistunut rakkaudessa?Täytyykö olla vielä hidasti, rauhallisesti etsimässä ihankumpania? Vaikka olen yrittänyt huolta kaikken asian parhaiteni :(( on tosi surullista kun alussa kaikki sujuu ihan hyvin ja yhtäkkiä jatti minua.Taas yksin.
Kyllä pitäisi jaksaa omalla voimallani, mutta joskus niin ikävä kun ei ole ketään voin jakaa sekä kivoja että huonoja asioita elämässämme.
Joskus rakkaus löytyy silloin, kun sitä ei erikseen etsi. Useimmat etsii kumppania, jonka elämänarvot ja ajatukset jotenkin kolahtaa - että on yhteistä enemmän kuin jotain joka voi erottaa. Onnenkauppaa.
Jotkut löytää elämänsä rakkauden heti, toiset ei löydä sitä koskaan ja tyytyvät vain kunhan on joku. Toinen voi viettää elämänsä yksin, ilman kumppania ja olla silti onnellinen..
Voin toki puhua vain omasta puolestani, mutta oikeastaan kumppanin työpaikka tai varallisuus on aika toisarvoista. Pitää olla jotain yhteistä, jotain yhteisiä intohimoja, jotain jaettavaa ja koettavaa, vahvistavaa.
Tokihan aasialaisissa maahanmuuttajissa on paljon hyvää, mm. ahkeruus.
Ja sielläpäin esimerkiksi miehen iso maha on hyvinvoinnin merkki, laihoja katsotaan vähän kieroon. Miten se voisi ruokkia perheensä kun ei pysty elättämään edes itseään?
Yksinhuoltajuus on erittäin paha juttu. Ei sen pahempi kuin suomalaisillakaan, mutta kovin harva haluaa suhteeseen yksinhuoltajan kanssa. Ei siitä tule kuin ikävyyksiä.
Kyllä niitä vielä on hyväsydämisiäkin ihmisiä, jotka ovat valmiita hyväksymään toisen lapsen. Eihän se lapsen vika ole, että hän on se mikä on. Tässäkin asiassa pätevät normaalit elämän pelisäännöt. Toiset ihmiset ovat ajattelevampia ja kiltimpiä kuin toiset.
Jaa-a. Mitenkähän se lienee sen ison mahan kanssa Aasiassa?:))) Ihanhan nuo hyvin menestyvät kiinalaisetkin täällä näytetyissä dokumenttifilmeissä ja uutispätkissä ovat näyttäneet varsin urheilullisilta ja hyvävartaloisilta.
En minä halunnut olla yksihuoltaäitiä. Mutta elämä tuo meille ihan mitä vaan mitä sieltä voi tuu. Olen yrittänyt elätä parhaateni, ja valita vain parhaat asiat lapsilleni. Kestätkö sinä väkivalta perheessä vaikka olet todella kittti ja yrittänyt jaksata monta vuotta? Eikö kaikenlainen väkivalta lapselle ja nuorelle haitallista?
Toki, voit valita sinkku naista, jolla ei ole oman lapsia.
Varmasti en ole sinun tyypiä.
Ei se haitta mua.
Olen täällä Suomessa asumaan. Kyllä uuden onnen tulisi mulle, lapsilleni lähiaikoina. Tässä keskustellussa toivon vaan että ymmärrän teitä - Suomalaismiehiä ennemmän.
Kiitos sulle kuitenkin kun kävit minun aiheessani.
T. J
Aloittajalle:
En minäkään ole varmaan sinun tyyppiäsi.
Aasialaisissa naisissa on tosiaan paljon hyvää, joku kiinalainen tai thaimaalainen tekee aivan oma-aloitteisesti työt joista suomalaiselle naiselle joutuu kertomaan viisi kertaa ja jotka sittenkin jäävät tekemättä ellei mies tee.
Ihan kasvimaan kitkemisestä lähtien.
En ole tavannut vietnamilaisia tai thaimaalaisia, työmatkoilla japanilaiset ovat vaikuttaneet kiinnostavimmilta.31
??????
Eihän tuossa ole kiltteydestä tai ajattelevaisuudesta kyse vaan terveestä järjestä.
Maailma on täynnä naisia, saman tien voi valita sellaisen jolla ei ole ongelmia tai painolastia ennestään.
Naiset tekevät ihan samaa, tosin yleisimmin nuorina. Kun ikää karttuu niin miehet alkavat valikoida.
Suomi24 ei ole hyvä paikka löytää uutta aviomiestä. Ei onnistu suomalaisiltakaan naisilta keskimäärin. Monia petetään, käytetään hyväksi, valehtelua on, alkoholisteja tai muuten arvaamattomia miehiä paljon.
Voisit yrittää Match.com palvelua, siellä ollaan enemmän tosissaan (koskapa se maksaakin jonkin verran). Maaseudun Tulevaisuus-nimisen lehden Ystävää etsimässä-palstalle voit jättää tietosi joko netissä tai muuten. Tai vastata miehen ilmoitukseen tietysti.
Jos haluat vielä yrittää täällä, käy itse läpi toiveidesi mukaisia vapaita miehiä, siis ilmoitusprofiileja, ja jollekulle luotettavan tuntuiselle (joka myös on isä) voisit jättää pienen viestin. Jos sinulla on suomalainen ystävä, pyydä häntä avuksi etsimään ja valitsemaan sopivaa miestä sinulle.
Toivottavasti tästä on apua?
Nyt mulla on sama mieltä kuin sinä. ;) mutta en suosittele ihmisille se E-kontaktin sivua. Se vei minulta rahaa mutta en pääsynyt siiheenkaan lukemaan viestejä, jotta sain ilmoitus sähköpostiini. Harmi kyllä.
Ongelma näissä deittipalstoissa on se, että hyvät, vapaat miehet viedään heti käsistä. Jos mies on kunnollinen, sitoutumiskykyinen, hauska ja vieläpä komeakin, niin ei hänen tarvitse kauaa naista etsiä, ellei etsi kuuta taivaalta. Sellaisia miehiä on niin vähän.
Näille saiteille kasaantuvat sitten naisia hyväksikäyttävät pelimiehet, naistaan pettävät ukkomiehet, itsensä hukanneet luuserit tai muuten vaan moniongelmaiset meihet, joita kukaan nainen ei huoli.
Voihan sieltä sinullekin helmikin löytyä...soisin niin ... tsemppia sulle!
Kiitos kaikkesta neuvosta ;)
Eli täällä treffeillä pelkästään on se paikka, jossa voi vain etsiä tai hankkia lisää kavereita? Harvoin tulisi oikein rakkauksi ja aviomieheksi sekä aviovaimoksi... Juu sitä tunnen... Siitä tuli tämä mun aiheeni ;)
Mun täytyy herätä ja pystyy olla hereillä, etten ole haaveilijä... Pikkuisen harmitta koska aikaisemmin alattelin vaan että Suomalaiset ovat rehellisiä ja hyviä ;)) koska luin aina heidän omansa profiiliansa sekä kuutelin mitä he puhuivat munkanssa vaikka kasvokain, tekstiviesteillä tai puhelinmellä.
En otta kaikki muita oikein hyviä ihmisiä siihen rummapusiin... Mutta nyt tiedän että ihmiset ovat samoja, vaikka he ovat ihan mihanssa maailmaassamme, on hyvä sekä paha, on rehellisyys sekä hyvin huijaustaito...
Hei , älä luovi haaveista.Haaveita pitää ainaolla.On olemassa semmonen sanonta ettei jos ei ole kovaa se ei ole elämää...elikkä onnen eteen täytyy taistella..Ole omaa isteesi, älä tyydy mihinkään..Älä ajattele että et kelpaa jollekin koska olet yksinhuoltajaa..Kyllä tulee vielä mies jolla on sydän paikallaan
Hei, asutko pk-seudulla? Sinkkuja pitäis ainaki sillä olla :-)
Asun :) ja Espoossa olen :) ...
Yeah huuhh , kiitos "nainenmyös" :p toive taas vedä ylöspäin ;)) ja anna pahamieli alaspäin :) eikö niin?
Hyvää iltaa kaikkille!
Hmm.. selkeästi provo...
;) Moi,
saisinko kysyä? Eli mitä tarkoitit?
T. J
Tarkoitan, että olet suomalainen mies joka esittä vietnamilaisen naisen...
:))
Voi sinua! Miks voit miettiä noin? :) sano sano
Enkä ole, miks et uskonut minuun?
En ole valehtelija. Kaikkea puhuin totta.
Rehellisiä suomalaisia löytyy paremmin pieniltä paikkakunnilta, tai pohjoisemmilta seuduilta. Muutto vaikkapa Pohjanmaalle, Ouluun tai Kuopioon voisi olla hyvä lapsillekin. Itse en haluaisi lasten kanssa asua Suur-Helsingin alueella. Pienemmällä paikkakunnalla saattaisit törmätä tulevaan aviomieheesi vaikka kaupassa : )
Onnea sinulle jatkossa, kyllä sinusta varmasti nytkin moni Suomi-mies olisi vakavissaan kiinnostunut, kun vain pääsisi tutustumaan jotenkin. Ymmärrän että et käy ravintoloissa, eikä kannatakaan.
Hei!
Kun elämässäni täällä pääkaupungin seudulla joskus niin kovin raskaas minulle... Mutta mua pelotta ja oikeastaan olen laiskaa, ja mulla on 1 jutun pitäisi hoitaa... Jo, olen pellossani vaikka usein esittelen aina että olen reipas bla bla ... Täällä lapsilla on heidän isänsä, joka asuu lähellä. Mietti vaan että on parasta heille kun saavat isänsä rakkautta.. Itse asiassa en saanut sitä kun olin pieninä. Toisaalta tyttöt ovat vielä pieneja... Pelkään vain jos sairastuisin, kuka hoitaisi heidät kun olisimme kaukana...
Olen täällä hetkellä ammattikoulussa asiakas palvelu kauppa alalla... Yrittän saadakseni tutkinnon ja silloin lapset jo kasvaneet isompi.
Kyllä uuden miehen aivan on täydellisempi. Mutta en voi mitään kun hän on vielä jossain.
Koita pärjätä ;)
En tunne yhtään vietnamislaista, mutta kyllä oli mukava kuulla ajatuksesi ja kokemuksesi. Tiedätkö minulla on ollut vähän vastaava kokemus naisista oikeastaan aika paljon samaa. Samnalaisia ajatuksia myös.
Pystyn siis oikeasti kuvittelemaan mistä puhut. Sanoisin että et ole tehnyt mitään väärin, vaan ihan oikein. Ei se ole syysi että he eivät pystyneet siihen mihin sinä pystyt. En usko että he huijasivat sinua, mutta uskon että se oli heille liikaa käsitellä asiaa kaikin puolin.
He pelkäsivät tekevänsä väärin ja siksi jättivät sinut, mutta mielestäni se oli ainoastaan hyvä koska se tapahtui aikaisemmin kuin vasta myöhemmin.
Omasta puolestani voin sanoa että kaltaisesi naisen minä ottaisin kirkuen, en kyllä voi sanoa samaa monestakaan naisesta minkä minä olen tavannut.
Vaikka uskonkin heidän olevan sopivia jollekulle toiselle.
Jos sinä kutsuisit minut luoksesi, niin voisit ajaa minut pois vain'kirveen' kanssa, jos näin voi sanoa.
Ja ei ole epäilystäkään että joutuisit tulemaan myös minun luokseni.
En tiedä mitä muut miehet haluavat, mutta minä haluan ainakin naisen joka voisi olla juuri niinkuin sinä.
Millainen niin se selviää omasta tekstistäsi.
Uskonto on ehkä asia jonka pystyy näkemään vasta kun tietää miä se on, mutta niinhän se ihmisissäkin että ihmisen tuntee vasta ajan kanssa.
En toivoisi sinun muuttuvan kuitenkaan vaikka varovainen voi tietenkin olla.
En muuttaisi mitään ehkä onnesi kääntyy ja löydät etsimäsi, Toivon sitä todella.
E.T
On ihana kun sain teiltä hyviä sanoja kokemustanne ja ajattustanne.
Laitoin profiilini pilloon jo 2kk ;)
Tunnen itsestäni hulluna :)) koska haluan saada uuden onnen mutta en uskalla hakea sitä, enkä halua saada lisää sureä.
Öitä kaikkille!
T. J