Olen 46vuotias eronnut mies, jonka avioerosta on parisen vuotta. Tunnen tarvitsevani vakaata parisuhdetta, ja olisin siihen mielestäni valmis. Ero ei ollut aikanaan suuri yllätys, meillä oli vaikeata useamman vuoden, eikä parisuhdeterapiasta ja muusta ponnistelusta lopulta ollut apua. Teinkin eroa mielessäni varmaan kaksi-kolme vuotta ennen kuin loppu tuli. Vaimoni lopulta eroa kuitenkin halusi.
Monenlaisia tunneskaaloja olen käynyt läpi vihasta ja surusta yksinäisyyteen. Olen kerennyt ja saanut mielestäni kokea monia mielenkiintoisia asioita eron jälkeen. Elämään on löytynyt uutta väriä ja koko avioero tuntuu nyt jo enemmän mahdollisuudelta kuin menetykseltä, vaikka pettymyksen tunne saattaakin aika ajoin hiipiä tykö. Olen tutustunut useisiin erittäin mukaviin ja viehättäviinkin naisiin. Saatan ihastua parin kolmen tapaamisen jälkeen. Ongelmani on se, että tahdon menettää mielenkiinnon muutamien tapaamiskertojen jälkeen, vaikka näissä ihmisissä ei sinänsä ole mitään vikaa. Tämä alkaa häiritä itseäni.
Liekö kyse siitä, että en ole kohdannut sitä sopivaa, vai olenko jotenkin sitoutumiskammoinen vai onko egoni vallannut jonkinlainen Don Juan, joka pyrkii vain valloittamaan valloittamisen vuoksi? Itse en oikein tunnista, että haluaisin iskeä vain iskemisen vuoksi, enkä tunne pelkääväni sitoutumistakaan. Olen pohtinut paljon sitä, mitä rakastumisessa tapahtuu ja millaisen ihmisen kanssa saattaisin olla onnellinen. Täyttä yhteensopivuutta tuskin löytyy koskaan, ja asiaa mutkistaa se, että järjellisillä yhteensopivuustekijöillä ei kuitenkaan sitten ole kovin paljon sananvaltaa, kun oikeat kemiat kolahtavat. Erilaisuus ja jotkut irrationaaliset seikat voivat olla hyvin puoleensavetäviä. En oikein voi kuvitella järkiavioliittoa tai -parisuhdetta.
Onkohan tässä kyse siitä, että minulla on olemassa jokin psykologinen suojalukko, joka estää ihmissuhteeseen voimakkaamman sitoutumisen? Vai onko pohjimmiltaan kyse siitä, etten vain ole kohdannut sopivaa? Sääli on myös sanoa goodbye niille naisille, jotka haluaisivat sitoutua voimakkaammin. Olen puhunut asioista paljon ystävieni kesken, ja he ovatkin olleet hyviä kuuntelijoita. Harva osaa antaa neuvoja. Osaisitteko te?
Monenlaisia tunneskaaloja olen käynyt läpi vihasta ja surusta yksinäisyyteen. Olen kerennyt ja saanut mielestäni kokea monia mielenkiintoisia asioita eron jälkeen. Elämään on löytynyt uutta väriä ja koko avioero tuntuu nyt jo enemmän mahdollisuudelta kuin menetykseltä, vaikka pettymyksen tunne saattaakin aika ajoin hiipiä tykö. Olen tutustunut useisiin erittäin mukaviin ja viehättäviinkin naisiin. Saatan ihastua parin kolmen tapaamisen jälkeen. Ongelmani on se, että tahdon menettää mielenkiinnon muutamien tapaamiskertojen jälkeen, vaikka näissä ihmisissä ei sinänsä ole mitään vikaa. Tämä alkaa häiritä itseäni.
Liekö kyse siitä, että en ole kohdannut sitä sopivaa, vai olenko jotenkin sitoutumiskammoinen vai onko egoni vallannut jonkinlainen Don Juan, joka pyrkii vain valloittamaan valloittamisen vuoksi? Itse en oikein tunnista, että haluaisin iskeä vain iskemisen vuoksi, enkä tunne pelkääväni sitoutumistakaan. Olen pohtinut paljon sitä, mitä rakastumisessa tapahtuu ja millaisen ihmisen kanssa saattaisin olla onnellinen. Täyttä yhteensopivuutta tuskin löytyy koskaan, ja asiaa mutkistaa se, että järjellisillä yhteensopivuustekijöillä ei kuitenkaan sitten ole kovin paljon sananvaltaa, kun oikeat kemiat kolahtavat. Erilaisuus ja jotkut irrationaaliset seikat voivat olla hyvin puoleensavetäviä. En oikein voi kuvitella järkiavioliittoa tai -parisuhdetta.
Onkohan tässä kyse siitä, että minulla on olemassa jokin psykologinen suojalukko, joka estää ihmissuhteeseen voimakkaamman sitoutumisen? Vai onko pohjimmiltaan kyse siitä, etten vain ole kohdannut sopivaa? Sääli on myös sanoa goodbye niille naisille, jotka haluaisivat sitoutua voimakkaammin. Olen puhunut asioista paljon ystävieni kesken, ja he ovatkin olleet hyviä kuuntelijoita. Harva osaa antaa neuvoja. Osaisitteko te?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Olet sairastunut nurkan-takana-odottaa-parempi -syndroomaan. Älä ole huolissasi, tätä tautia potee lähes jokainen eronnut, nettideittaava mies.
Ja voit edelleen olla huoleton; me naiset kyllä tiedetään tämä ja otetaan teistä paremman naisen haikailijoista hetken hupi irti (vaikka muuta annetaankin ymmärtää) ja jätetään teidät juoksemaan niiden haavekuvienne perässä.
Kyllä se paniikki sitten yksinjäämisestä lopulta iskee, ja huomaat pian olevasi naimisissa ex-vaimosi kopion kanssa.
Lopeta jo tuollainen paskanjauhaminen..sinut tunnetaan, kun sulla reppana ei ole muuta viihdykettä, kun tää nettikirjoittelu.
Säkö sen päätät kuka täällä saa kirjoitella???
Tämä on avoin keskustelupalsta kaikille HUOM..Kaikille
JUST minä päätän..soitan kohta poliisille!
Mene nyt hoitoon suorinta tietä!! Ok Bah Lady Herkko siis hakeudu hoitoon...
Rukoilkaa erään sairaan naisen puolesta. Hän on sekä mieleltään että ruumiiltaan pahasti sairas ja kipeästi hoidon tarpeessa. Rukoilkaa, että Jumala puuttuu asioihin ja tuo nainen saa hoitoa mitä tarvitsee. Nyt on kyseessä tilanne, että hän vaarantaa oman terveytensä ja turvallisuutensa laiminlyömällä itsestään huolehtimista ja keksimällä perättömiä asioita toisista ihmisistä. Herra yksin voi auttaa ja puuttua tilanteeseen. Yritin soittaa hänelle mutta puhelin on kiinni ja luulen että minun onkin nyt parasta vaan rukoilla hänen puolestaan. oon minä joskus yrittäny hienotunteisesti vihjata jotakin sairaalaan menemisestä ym mutta hän sanoo että häntä ei kiinnosta lähteä hoitoon. Mutta jos hän vaarantaa itsensä ja toisen henkilön turvallisuuden, niinkun nyt onkin tekemässä, niin rukoilkaa että hänet pysäytetään ja laitetaan hoitoon! Jeesuksen nimessä! Tapahtukoon Herran tahto.
Hei ap.
Ihan kuin olisin lukenut omia ajatuksiani, minulle käy kokoajan samalla tavalla. Ihastun helposti ja sitten se lopahtaa. Olen yrittänyt miettiä mistä se voisi johtua,
en vain löydä siihen vastausta. Olen tavannut todella kivoja miehiä eron jälkeen,ja kaikkensa varmasti olisivat suhteeseen panostanut, mutta ei kolahda niin ei sitten. Olenkin miettinyt mitä minä oikeestaan siltä suhteelta haluaisin, ja millainen se mies pitäisi olla. Olen ainakin päättänyt jäädä pois tuolta treffi sivuilta, koska miehilä siellä sama kaava, jos löytyisi vielä parempi, livena se tapaaminen pitää tapahtua, niin tietää ainakin oikean kiinnostuksen.. näin minulla :)