Mitä tarkkaan ottaen seurustelulla tarkoitetaan?
Siis miehen ja naisen välisellä seurustelulla.
Mitä se on, mistä me puhumme kun me puhumme seurustelemisesta?
Mitä toimintoja, käytäntöjä ja kenties sääntöjä seurustelelmiseen vastakkaisen sukupuolen kanssa sisältyy?
Milloin seurustelemisen voi katsoa alkaneeksi, missä on se piste, josta alkaen pari kokee seurustelevansa keskenään?
Voiko seurustelun aloittaa yksipuolisesti, niin että toinen vain ilmoittaa että tämä on nyt seurustelua, onko siis seurustelun aloittaminen pelkkä ilmoitusasia?
Entä miten seurustelun voi päättää? Onko sekin pelkkä ilmoitusasia, ja voiko seurustelun päättää yksipuolisella ilmoituksella?
Kyselen näitä, koska en ole koskaan seurustellut kenenkään kanssa. Olen 28 v. mies.
Siis miehen ja naisen välisellä seurustelulla.
Mitä se on, mistä me puhumme kun me puhumme seurustelemisesta?
Mitä toimintoja, käytäntöjä ja kenties sääntöjä seurustelelmiseen vastakkaisen sukupuolen kanssa sisältyy?
Milloin seurustelemisen voi katsoa alkaneeksi, missä on se piste, josta alkaen pari kokee seurustelevansa keskenään?
Voiko seurustelun aloittaa yksipuolisesti, niin että toinen vain ilmoittaa että tämä on nyt seurustelua, onko siis seurustelun aloittaminen pelkkä ilmoitusasia?
Entä miten seurustelun voi päättää? Onko sekin pelkkä ilmoitusasia, ja voiko seurustelun päättää yksipuolisella ilmoituksella?
Kyselen näitä, koska en ole koskaan seurustellut kenenkään kanssa. Olen 28 v. mies.
Vastaukset 16
Vanhimmat
No se on sitä että ensimmäinen puoli vuotta on romanssia ja nussimista koko ajan ja sitten seuraavat kaksi vuotta ihan ok aikaa. Sitten onkin jo aika vaihtaa maisemaa, kun suhde on tullut tiensä päähän.
Tätä se just on. Viimeisen ~kahden vuoden aikana kumpaakin kiinnostaa koko ajan vähemmän saada suhteessa jotain kiinnostavaa aikaiseksi.
Se on sitä että mies asiakaspalvelee naista ja saa joskus seksiä palkinnoksi, mutta ei liian itsestään selvästi.
Eipähän tuolle termille löydy mitään yksiselitteistä määritelmää vaan jokaisen parin on määriteltävä itse, koska tapailu muuttuu seurusteluksi ja mitä se sisältää. Omasta mielestäni tapailu muuttuu seurusteluksi, kun se tähtää parisuhteeseen.
Samaa mieltä.
Minusta taas seurustelu on parisuhde.
Mun mielestä parisuhde on jo astetta vakavempaa, kun seurustelu. :-) Parisuhde on sitten jo kaikki tai ei mitään, mun periaatteella. Seurustellessa vielä voidaan hengailla vähän kevyemminkin perustein, saati jos tapaillaan vain silloin tällöin.
Tästä juuri nähdään, että ei ole yksiselitteistä seurustelun määritelmää. Olen yhtä mieltä Tinkan kanssa, sillä erotuksella, että parisuhde on yleensä saman katon alla asumista ja arjen jakamista. Onhan tietysti pareja, jotka edes eivät halua jakaa arkea. Minun terminologiassa silloin on kyse seurustelevasta parsta, vaikka he eivät tähtääkään parisuhteeseen. Ehkä raja menee siinä, kuinka itse kokee suhteen. Jos kokee olevansa varattu, niin silloin se on vähintään seurustelua.
Itseni kategorisoisin seurustelevaksi sinkuksi, vaikka en vielä tiedä, halaunko enää varsinaista parisuhdetta, kun seurustelu on niin mukavaa. On omaa aikaa ja omaa tilaa mutta on myös ihminen, josta välittää aidosti. Mitäpä muuta ihminen vielä tarvitsee, kun lapsetkin on jo tehty. Tietysti yhteisasuminen olisi taloudellisesti järkevämpää.
Jotenkin näin mäkin tämän nään. Kaikki tai ei mitään tarkoitti juuri tuota saman katon alla asumista ja arjen jakamista. Täysipainoisesti suhteeseen panostamista. Sen jotenkin miellän varsinaisesti parisuhteeksi, kun kaikki on yhdessä jaettua. Tiedän aviopareja, jotka eivät asu yhdessä, vaikka mitään estettä sille ei ole. Minusta tuntuu erikoiselle, mutta se on heidän halunsa ja tapansa.
Itse koen sen jotenkin rinnastettavaksi seurustelusuhteeseen. Juuri noin, miten itse pari asiansa kokee. Mikä kustakin parista hyvälle tuntuu. :-)
Parisuhdehan sekin tietysti on, intiimi suhde jossa ei yhdessä asuta. Nää on niin jänniä asioita selittää ja aukaista. Itse niissä näkee ja kokee hiuksen hienoja eroja. Tai ehkä kyse on siitä mikä mitäkin itselle merkitsee.
Itse tituleeraisin itseäni seurustelevaksi, jos en asuisi mieheni kanssa yhdessä. Toki yhtä sitoutunutta se sittenkin voisi olla. Joskin ihan kaikkea ei silloin kirjaimellisesti jaeta. Ehkä kuitenkin suhteen vakavuusaste sanelee sen mitä se on? Ehkä mun komeus on suppea, vain omasta tuntemuksesta tullen. :-)
No täreintä on että kukin tietää itse missä suhteessa on. :-)
Komeus? Kokemus. :-) Äidinkielen tunnit nukuttu.
"Omasta mielestäni tapailu muuttuu seurusteluksi, kun se tähtää parisuhteeseen. "
Olen erimieltä mutta jos tuo olisi määre, niin enpä olisi minäkään koskaan seurustellut. Olen tosin tämän määritelmän mukaan ollut kerran parisuhteessa.
Oikeasti seurustelu on minusta vakiintunutta tapailua.
"Entä miten seurustelun voi päättää? Onko sekin pelkkä ilmoitusasia, ja voiko seurustelun päättää yksipuolisella ilmoituksella?"
Tuohon jäi vastaamatta. Avioliitonkin voi päättää yksipuolisesti, joten tottakai seurustelunkin voi. Ei kenenkään kanssa ole pakko olla, jos se ei tunnu hyvältä. Avioliitossa on hassua se, että harkinta-aika on eroamisessa, mutta ei naimisiin menossa. Mielestäni vuoden harkinta-aika olisi hyvä. Se vähentäisi eroja.
Fiksut ihmiset keskustelee erotilanteessa eron syistä ja miettivät voisiko niihin vaikuttaa. Juntit eroaa tekstarilla.
Se on kyllä jännä se harkinta-aika. Itekin olen sitä miettinyt, että mikä sen tarkoitus loppujen lopuksi onkaan? "Oletko nyt aivan varma, että haluat erota?"
Mun mielestä koko avioliitto höpäkästä voitais jo 2000-luvulla luopua.
Selitän nyt omasta näkökulmastani suhteen kiemuroita.
Kun mies ja nainen käyvät treffeillä - sitä kutsutaan tapailuksi. Tapailuun sisältyy jossain vaiheessa myös seksiä, mutta seurusteluksi suhdetta ei voi kutsua ennen kun asiasta on keskusteltu.
Itse toimin yleensä niin, että jossain vaiheessa kysyn mieheltä, että onko tämä seurustelua vai mitä tämä on. Yhdessä sitten voidaan sopia seurustelusta ja mielestäni tämä on aina hyvä tehdä, jotta molemmilla on selvä käsitys siitä, missä mennään.
Seurusteluun kuuluu yleensä ajan vietto toisen kanssa ja seksi, mutta esim. uskovaisten seurustelu on viatonta, siihen ei sisälly seksiä.
Seurusteluun liittyy sääntöjä, mutta nämä säännöt jokaisen parin tulisi sopia yhdessä. Mikä on esim. pettämistä? Onko hitaiden tanssiminen baarissa jonkun muun miehen kanssa pettämistä vai ei? Näistä asioista tulisi keskustella etukäteen seurustelukumppanin kanssa.
Seurustelua ei siis voi aloittaa yksipuolisesti eikä seurustelun aloittaminen ole ilmoitusasia.
Seurustelun puolestaan voi päättää ilmoittamalla, että ei enää kiinnosta. Tässäkin on olemassa hyviä ja huonoja keinoja. Tekstarilla ei koskaan pitäisi jättää, vaan kasvotusten ja asioista keskustelemalla. Jättäjän pitäisi antaa jätetylle tilaisuus kysyä haluttaessa asioita.
Hyvä määritelmä, mutta lisäisin vielä sen, että seurustelu voi siis alkaa ihan ensi tapaamisestakin. Ala-asteella seukkaaminen on sitä, että kysytään, että "Alaksä olee?" ja sit sitä ollaan tai ei olla. Mutta minusta kuitenkin on hyvä kysyä aikuisenakin, että seurustellaanks me nyt vai onks tää vaan treffailua.
Deittaaminen tai treffailu on vain ajan viettoa yhdessä ja usein siinä vaiheessa moni ei esim. ota treffipalstalta vielä ilmoitustaan pois. Itse kuitenkin ajattelen, että jo 2-4 treffiä viimeistään osoittavat sen, että johtaako tapailu seurusteluun, eroon vai pelkkänä kaverina pysymiseen.
Seurustellessa en aluksi harrasta seksiä, koska haluan nähdä, että mies ei ole pelimies, vaan tosissaan ihastunut minuun. Soitellaan tai tekstaillaan jos ei nähdä, mutta yritetään viettää kaikki viikonloput yhdessä. Käydään leffassa, katsellaan telkkaria, käydään syömässä, nautitaan normaalielämän puitteissa ihan tavallisesta elämästä. Kun seksi tulee kuvioihin mukaan, niin sitten se on esim. yhdessä suihkussa käymistä, ruoanlaittoa yhdessä, ulkona käsi kädessä kävelyä ja pussailua jne.
Seurustelu johtaa yleensä avoliittoon (mahdollisesti avioliittoon). Itselläni on lapsia, joten sen vuoksi minulle riittäisi mainiosti pelkkä seurustelu, jossa kummallakin on oma koti, koska en halua tuoda lasteni elämään vierasta miestä. Seurustelu omassa tapauksessani ajoittuisi lähinnä vain niihin hetkiin, kun lapseni ovat isänsä luona.
"seurusteluksi suhdetta ei voi kutsua ennen kun asiasta on keskusteltu."
Tuon määritelmän mukaan en ole koskaan seurustellut vaikka olen ollut pitkissä parisuhteissa ja jopa naimisissa.