Tällä palstalla on viitattu toisinaan Timo Hännikäisen kirjaan ”Ilman” ATM:ien tuntojen tulkkina. En minä kirjoja pelkää. Pyöräilen huomenna johonkin kirjastoon, jossa kyseinen kirja on saatavilla, ja lainaan sen. Kun olen lukenut kirjan, panen palstalle jotain raporttia ajatuksistani.
Heitän tässä samalla haasteen mölöille ja pölöille ja miksei normaalihkoillekin miehille: lue Anu Silfverbergin esseekokoelmasta ”Luonto pakastimessa” essee nimeltä ”Nainen” tai vaikka koko kirja. Vaihtoehtoisesti valitse kirjasta jokin muu essee, jonka aihe kiinnostaa juuri sinua; muut esseet ovat ”Eläin”, ”Ihminen”, ”Koti”, ”Työ”, ”Jumala” ja ”Kuolema”. En ole itse lukenut Silfverbergin kirjaa, mutta lukulistalla on. Olisi mielenkiintoista kuulla mölöraporttia kyseisestä kirjasta.
Kuka ottaa haasteen vastaan tai löytyisikö jopa useampi riski ja uhkarohkea mölö (tai pölö tai normaalihko)?
Heitän tässä samalla haasteen mölöille ja pölöille ja miksei normaalihkoillekin miehille: lue Anu Silfverbergin esseekokoelmasta ”Luonto pakastimessa” essee nimeltä ”Nainen” tai vaikka koko kirja. Vaihtoehtoisesti valitse kirjasta jokin muu essee, jonka aihe kiinnostaa juuri sinua; muut esseet ovat ”Eläin”, ”Ihminen”, ”Koti”, ”Työ”, ”Jumala” ja ”Kuolema”. En ole itse lukenut Silfverbergin kirjaa, mutta lukulistalla on. Olisi mielenkiintoista kuulla mölöraporttia kyseisestä kirjasta.
Kuka ottaa haasteen vastaan tai löytyisikö jopa useampi riski ja uhkarohkea mölö (tai pölö tai normaalihko)?
Vastaukset 96
Vanhimmat
En tiedä olenko mölö, mutta varasin tuon Hännikäisen kirjan kirjastosta ja se tuli sopivasti tänään kirjastoauton mukana, joten aion lukea myös. Jokuhan haastoi minut aiemmin lukemaan Hännikäistä ja lupasi vastineeksi lukea Austenia. Mahtaakohan...
Oletko lukenut Austenia, Essi?
Vain ämmät lukee Austenia.
Ihanko tosi! Sepäs sattui. En ollut nähnyt haastettasi.
Austenia lukenut jonkin matkaa, mutten vielä loppuun asti. Touhunnut kaikenlaista.
"En tiedä olenko mölö"
Olet.
Höh. Mitkä ovat mölöyden kriteerit, jos sopii kysyä?
pillu tai sen puute.
ei sovi.
P I L L U
feikki
pillumangnusti, ei Pillumangusti.
ai jaa. eri tyyppi siis.
Mölöys määrittyy suhteessa normaaliin. Mölöt on asteittainen, ei joko-tai -kategoria. Olentoparka voi olla mölö myös tietämättään (lievissä ja kaikkein pahimmissa tapauksissa).
Hmm. Mölöyden perimmäinen olemus on siis epänormaalius.
Millainen mölö on elämäänsä kyllästynyt mölö?
Minulla on mölöistä myös karvaisia ja takkuisia mielikuvia, mutta näissä mielikuvissa saattaa olla kyse mölön ns. sielusta.
Elämäänsä kyllästynyt mölö on väsyneen surullinen mölö laatikossa, huoneessa, talossa tai jossain muualla, josta ei pääse pois eikä ole mitään kivaa. Täällä toinen sellainen. Jotain repäisevää aina vain haluaisin tapahtuvan. Tällä palstalla vain mölötän plus pyöräilen.
Kirjoita oma kuvitteellisten tai todellisten olentojen kirjasi, jossa mölöt ja muut essistiset olennot istuu nätisti rinta rinnan kirjan sivuilla, vähän tämän kirjan tyyliin: http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuvitteellisten_olentojen_kirja
Hassua! Minulla oli mm. tuo kirja lainassa, kun olin mökillä muutama viikko sitten.
mölö on mies joka ei suostu lipevästi asiakaspalvelemaan naisia ja nuolemaan hänen huoranvitustaa ex-panojen vanhoja sperma jämiä.
Tiesin sen. Kiikarini näkevät kauas.
No sittenhän minä olen kyllä mölö! En ole koskaan elämässäni nuollut spermanjämiä huoranvituista.
Eikä ole. Jotkut mölöt ovat typeriä ja ilkeitä, mutta osa mölöistä pystyy yhä käyttämään omaa järkeään ja olemaan rehellisiä.
Mihin mä taas vastasin... Väsyttää.
Hui...
Väsyneen surullinen mölö laatikossa on riipaiseva mielikuva.
En tiedä mihin minunkin aivoni ovat menneet. En tiedä, olenkohan sittenkin oikeasti sairas... En jaksa enää mitään, nukuttaa koko ajan, paikat ovat kipeät, silmät valonarat ja kipeät, kaiken elintärkeän teen mekaanisesti, ajatella en enää jaksa yhtään. Tänään yritin vähän pyöräillä enkä meinannut pysyä pystyssä, niin että pelotti ajaa tienreunassa kun autoja tuli vastaan.
Repäisevä olisi kai hyvä... tai en tiedä, itse en kaipaisi repäisevää, kaipaisin vain jotain rauhallista ja tavallista. Jos vaikka saisi istua nojatuolissa peittojen alla ja nukkua ja lukea välillä jotain. Se olisi ihan hyvä tapa viettää loppuelämä.
Kriisi iskee kun teini-iästä asti kirjalliseen suuruudenhulluuteen tähtäävä jungfrau tajuaa olevansa pian 30 ja saavuttaneensa: ei mitään.
Se kriisi iski jo monta vuotta sitten. Surullisinta olisi, että sairastuisi ja kuolisi, eikä koskaan olisi saavuttanut mitään.
Repäisevällä tarkoitin lähinnä jotain, joka on erilaista kuin nyt. Ei se välttämättä olisi jännittävää.
Vaikka kaipaan kyllä välillä jotain jännitystäkin elämääni, joka on aina samaa tahmaista miksikään muuttumatonta möllötystä.
kaipaat tahmaisuutta pikkuhousuihisi, et muuhun elämääsi.
Essi on nykyään ihan hurja.
Naps naps!
Miten ni?
Ajattele maailmankaikkeuden näkökulmasta. Mikään ei ole mitään. Paitsi kauniit yksityiskohdat.
Ei kerrota. Essi rokkaa.
Paitsi kauniit pakarat.
Keväällä oli vielä "nyyh, nyyh" -essi. Nykyään on hurja-essi, joka pyöräilee satoja kilometrejä viikossa, suunnittelee repäiseviä juttuja ja viettelee professoreita.
Ei mölöt pysy enää vauhdissa mukana.
Ja tisulit.
Essi tee joku paljastus taas!
nyyh nyyh, kohta essi unohtaa mölönsä. hän viettää kiihkeitä öitä suomenruotsalaisen professorin kanssa silkkilakanoissa pyöriskellen. professori lausuu keatsia nuodessaan essin vulvaa ja imeskellessään hänen ruusunnuppuista kukkaan puhkeavia tisuleitaan. :(
Sama nyyh nyyh olen edelleen, mutta nyyhkin vaan hiljaa ja yksikseni. Ei saa edes mölöpalstalla nyyhkyttää.
En ole vietellyt professoreita! Yksi sellainen yritti vietellä minut, mutta pysyin jäsynä ja jämptinä (eiku olin vaan pelkuriraukka nyyyyh).
Enkä!
"olin vaan pelkuriraukka"
Eli olisit halunnut tulla naimisissa olevan proffan viettelemäksi. Hyi! Mölö does not approve.
essi on paha l utka.
Himot ne on Essilläkin.
En olisi halunnut! Koska mies oli naimisissa: ei voi olla muuta kuin turn off. Jotkut mua hurjemmat uskaltaa ja myös kestää vaikka mitä.
Niin, himot ne on hiirelläkin.
"En jaksa enää mitään, nukuttaa koko ajan, paikat ovat kipeät, silmät valonarat ja kipeät, kaiken elintärkeän teen mekaanisesti, ajatella en enää jaksa yhtään"
Tuo kuulostaa krooniselta väsymysoireyhtymältä. Kannattaisi tutustua Marshallin protokollaan. Tuo valoyliherkkyys on klassinen oire monessa kroonisessa sairaudessa, ja sitä on monilla, eikä se ole mitenkään hyvä asia.
www.marshallprotocol.com
potilashaastatteluja
http://bacteriality.com/
Onhan minullakin tuollainen vastaava saitti, mutta en tiedä sopiiko sitä mainostaa tässä, koska silloin jotkut voisivat tunnistaa minut, enkä halua sitä.
Joka tapauksessa, jos haluat parantua, se on mahdollista, vaan ei helppoa. Mitään apua et saa lääkäreiltä Suomessa, joten joudut matkustelemaan vähäsen, ja/tai konsultoimaan minua. Asiantuntemusta minulla kyllä riittää näissä asioissa. Itse asiassa harrastan tutkimusta vieläkin tästä aiheesta.
Essi on oikeasti YTN.
Kuulostat ihanan tuhmalta. Kerro lisää!
En mölöjäni hylkäisi koskaan! Minähän teidät olen nimennytkin (Omituisten otusten kirjan mukaan).
Mutta minä en osaa ajatella noin, saatikka sitten löytää siitä lohtua. En osaa tehdä kauniilla yksityiskohdilla mitään, ellei niillä ole jotain merkitystä johonkin, jollekin, edes minulle. Jokin suunta edes - tännepäin menen, tämä on hyvä asia, tämä on tavoittelemisen arvoista tai tämä on niin tärkeää että menetän itse merkitykseni... Jotain sellaista.
Fantasiat ja todellisuus, mikseivät ne kohtaa vai voivatkohan ne edes kohdata. Vinksottaa kaikki!
Vai että elämäntarkoitus puuttuu. Niin multakin. Ei se varmaan merkitysten keksimisestä ole kiinni, vaan mahdollisuuksista ja uskaltamisesta.
Fantasiat = essin haaveellinen pimppi
Todellisuus = pelottavan kiehtova puhdas penis
Olenkin odotellut koska joku noitatohtori keksii tästä palstalta itselleen rahasammon. Potentiaalisia potilaita tuntuu ainakin riittävän.
Elämäntarkoitus = mies
http://www.schildts.fi/fi/litteratur/2320-omituisten-otusten-ensyklopedia.html
Kohta essi hyppää satulaan. Muttei pyörän.
Niinhän se onkin, totta. Tai mahdollisuuksista ainakin - tai molemmista - en minä tiedä.
Sen minä ainakin tiedän, ettei uskallus yksinään riitä mihinkään. Vaikka koko palsta tietysti pitää minua täysin saamattomana vätyksenä, minä en ole muuta tehnytkään kuin yrittänyt ottaa riskejä ja keksiä jotain uutta (en tietysti ihan palstan hyväksymällä tavalla, eli en käy baareissa tapaamassa miehiä) mutta turpiinhan siitä tulee, eikä mitenkään hyvällä tavalla.
Elämäntarkoitus = nainen
Kiitos vinkeistä! Katson noita linkkejä paremmalla ajalla. Olen kyllä joskus lukenut kroonisesta väsymysoireyhtymästä ja se kuulostaa hyvin ikävältä. Minun tapauksessani minulla on kyllä geneettinen taipumus autoimmuunisairauksiin, joten se olisi kai todennäköisempää (tosin voihan väsymysoireyhtymäkin sellainen olla, ja luultavasti kai sellaiseksi paljastuukin, vaikkei lääketiede sitä oikein vielä kunnolla tunnustakaan).
Kunpa olisikin todellisuus, joka ei ikinä anna turpiin koiramadonnalle (eli riskipiskille).
Ei kannattais junkkista tutustuttaa uusiin sairauksiin. Se kun kärsii myös hypokondriasta ja muista neurooseista.
Elämäntarkoitus = koira
Elämäntarkoitus = juusto
Elämäntarkoitus = autiomaa
Kiitos vinkistä, ihan mun näköinen kirja. Kirjalistalle, kunhan opus ilmestyy.
Kohta essi panee mua vyökyrvällä peräaukkoon.
Riskipiski! Tuo on hyvä.
Toivottavasti se sama todellisuus ei myöskään antaisi turpiin Stressi-Essille. Ainakaan siis huonolla tavalla turpiin.
Voi kiitos, rokkari. On mukava kuulla, että jotakuta minun neuroosini kiinnostavat (eli ei).
pgm ilmiselvästi olet.
Noitatohtoreita löytyy kyllä muualta .. mm. arvauskeskuksista. Perehdy aiheeseen ennenkuin lauot mitään typeriä taas.
Elämän tarkoitus =
Joten olkaa kuin autiomaa, perkeleen pellet!
No johan se Essi on vallan hurjana! Omasta kirjastostani on tuo tekele lainassa, joten en voi ottaa haastetta vastaan, ainakaan näillä näkymin.
Varo vaan, kun luet sen Hännikäisen kirjan, ettet sinäkin liity Timon bändäreihin.
En ole liittymässä "Timppa ilman pimppaa" -faneihin. En suhtaudu sillä tavoin taikauskoisesti kirjoihin, että voisin kirjojen oudon säteilyn takia lukea vain kirjoja, joiden aihe- ja aatemaailma on jo tuttu.
Täh. En tiedä mistä puhut. Tarkoitin niitä naisia jotka ovat alkaneet antaa Timpalle sitä Pimppaa tuon kirjan tuoman julkisuuden myötä.
Tarkoitin etten ole alkamassa MAT-teoreetikoksi... no, en myöskään Timo-bändäriksi.
Älä vielä sano! Lue ensin kirja. Voihan olla, että Timoteuksen äly saa sinunkin pöksyt pyörimään.
Pahus, ei näköjään ole yhtään kappaletta "Luontoa pakastimessa" paikallisen kirjaston hyllyssä paikalla. Eli ainakaan nyt heti ei voi sitä lukea. Mutta voishan sitä joskus, jos tulee vastaan.
"Ilman" on tosi hyvä ja on erinomainen ajatus Essiltä lukea se! Viimeisimmässä teoksessaan "Ihmisen viheliäisyydestä ja muita esseitä" Hännikäinen kertoo yhdessä luvussa mitä tapahtui em. kirjan julkaisun ja julkisuuden myötä. Kannattaa napata sekin mukaan, jos samalla käynnillä löytyy.
Paa Silfverberg varaukseen. Ehtiihän sitä...
Tossa mölökirjassa on varmaan paljon kuvia ja teksti ta-vu-tet-tu-na.
Heheheh, vitsi vitsi.
Jännittää jo, mitä Essi tykkää Hännikäisen kirjasta. Veikkaan kahta vaihtoehtoa - joko se valaistuu ja siitä tulee AT-Bodhisattva tai sitten sanoo vain nöf nöf.
Nyt meni mölöiltä yöunet.
olette mölönkakkkaperseitä!!!!!!!!!!!!!!
olette karvapersemölöjä!
Hyvää yötä, essi. Nähdään sun unissa.
Hyvää yötä, mölö, tule uniini jos uskallat.
Huh, ovatko ne niin villejä ja syntisiä?!
En muista uniani koskaan. En tiedä, mitä unissani tapahtuu.
viime unessasi. RÄHHÄHHÄHHÄHHÄÄÄ!
Kirjailijan nimen perusteella pelkään tämän olevan verrattavissa pelkokertoimen virtsan juonti haasteisiin. Anut ja kumppanit ovat niitä ihmisiä, jotka saavat minut pyörimään sohvalla aamutv:n haastatteluissa, kunnes minun on pakko vaihtaa kanavaa ennenkuin pää räjähtää. En vain kestä niitä iänikuisia tunneperäisiä perusteluja aiheesta kuin aiheesta, kuinka vaikka vihakirjoituksen tunnistaa siitä, että se vain loukkasin jotakin jne. Niissä puheissa ona aina sama oikeassa olemisen ennakkoasenne, että kaikki mikä vain sattuu loukkaamaan heidän tunteitaan, on pahuutta. Nämä hysteeriset ihmiset tarvitsevat terapiaa käsitelläkseen tunteitaan, eikä laittaa heitä puhumaan aamuteeveeseen aina uusimmasta järkytyksen kohteestaan.
Ennakkoasenteeni on kova, onhan häviävän pieni todennäköisyys, että yllättyisin positiivisesti. Mutta riski, että söisin kirjasta vähintäänkin kannet on olemassa. Harkitsen asiaa, mutta en aio nähdä liian paljoa vaivaa tämän vuoksi.
Minulla ei ole ennakkoasenteita Silfverbergin kirjaa kohtaan, en ole katsonut aamutv:tä enkä tunne tapausta tarkemmin.
On jonkin verran ennakkoasenteita "Ilman"-kirjaa kohtaan ja etenkin MA-teoriaa vastaan, mutta pystyn kirjan lukemaan, kohtalaisen neutraalistikin varmaan. En ajattele, että kirjoilla olisi maagisia kykyjä vahingoittaa minua, muuttaa minut joksikin toiseksi ihmiseksi tai että juuri mitkään asiat tai ajatukset olisivat lukkoonlyötyjä.
Hieman huvittaa, että kritisoit tunneperäisyyttä, ennakkoasenteita ja "hysteerisiä" ihmisiä, ja samaan aikaan suhtaudut itse ennakkoasenteellisesti ja hyvin tunteellisesti johonkin yhden ihmisen kirjoittamaan kirjaan.
Sen muutaman kerran mitä olen mielipiteitään lukenut tai kuunnellut on riittänyt ennakkoasenteiden syntymiseen. Tai oikeastaan kyse ei ole silloin enää ennakkoasenteista. Oletan kirjan edustavan samaa.
Luen ja kuuntelen mieluiten järkiperusteisia argumentteja. En pidä mitenkään ristiriitaisena, että tunneperäiset perustelut saavat minut tuntemaan syvää turhautumista. Vain psykopaateilta puuttuvat tunteet. Kyse ei ole lainkaan siitä, että pelkäisin kirjalla olevan kyky muuttaa minua. Vaan turhaudun, kun tajuaa, ettei kompromissia saati synteesiä kertakaikkiaan voi aina saavuttaa toisen ihmisen kanssa.
Joskus ihmisten puheet ja teot puhuvat eri keiltä. Sinä sanot "Luen ja kuuntelen mieluiten järkiperusteisia argumentteja." ja teet tunteisiin ja ennakkoluuloihin perustuvia arvostelmia Silfverbergistä.
Minähän myönsin omaavani ennakkoluuloja. Se on jopa luonnollisempaa kuin elää ilman niitä. Eivät stereotypiatkaan aivan tyhjästä synny, vaan niiden pohjalla on yleensä aikaisempi kokemus. Jos jokin vanhasta kokemuksesta maistuu virtsalle, se todennäköisesti vastaisuudessakin maistuu siltä ilman uutta maistelua. Siinä mielessä kyse ei välttämättä edes ole ennakkoluulosta. Luuloa olisi kuvitella, että se maistuu jaffalle.
Joko Essi haki sen kirjan?
Hain. Nököttää yöpöydällä.
Hus lukemaan siitä!
Joojoo.