Mitä ei?
Mitä ihminen muistaa?
______
42102
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 42
Vanhimmat
Mjaa mä bruukaan luulla, että asioita joilla on jotain merkitystä ollut, jää paremmin mieleen. Oli ne sitten positiivisia, negatiivisia tai suht neutraalejakin kokemuksia. Ehkä jotain mikä on askarruttanut mieltä joskus?
Vau. Sinulla on melko laimean tuntuinen muisti.
Eikä kun se on valikoiva. :-)
Vastauksestasi syntyi päinvastainen kuva. Ehkä muistat vähän kaikkea, mutta mitkään asiat eivät ole kristallin kirkkaita.
Ehkä niin. on asioita joita haluaa unohtaa.
Tarkoititko menneisyyttä vai tulevaisuutta?
No menneisyyttä. Miten tulevaa voi edes tietää? :-)
Jotkut tietävät esim. joutuvansa vankilaan, kuten Matti Nykänen. Joku vastaavassa asemassa oleva voisi pelätä kyseistä tilannetta.
Joku voi pelätä lapsensa koulun alkamista tai lapsi voi pelätä sitä itse.
Joku tietty tapahtuma tiettynä ajankohtana nyt lienee monissa asioissa tiedossa.
Ei mulla ole noin värikästä elämää. :-) Vielä. Sekin aika taitaa olla edessä silti.
Hmm... etkö tosiaan ole koskaan suhtautunut hyvin tunteikkaasti johonkin tulevaisuudessa häämöttävään päivään?
Kuulostaa vähän tiellä jolkottelevalta koiralta, jota ei mikään liikuta. Kunhan jolkottelee eteenpäin. :)
Kyllä mua liikuttaa monikin asia. Mutta tää on juuri sitä tunnemylläköiden hallintaa. Kun ei ota stressiä (ei suunnittele liikaa) välttyy niiltä paineen tunteilta, jotka vaan stressaa ja syö kaikkea sitä hyvää ja kaunista mitä pääsee kokemaan, kun antaa mennä päivä kerrallaan. Tilanteen mukaan. :-)
Toki mulla nytkin on tunteikkaita päiviä tiedossa, mutta ne on sitten siellä tulevaisuudessa. Nyt eletään tässä ja päivä kerrallaan sinne sitten. Kaikki aikanaan. :-) kaikkea voi sattua ja tapahtua matkalla sinne, joten löysin rantein.
Ehkä mun uusi elämäntyyli auttaa mua jaksamaan paremmin, kuin se vanha ja stressaava hektinen höhellys. :-) Ainakin musta itsestä tuntuu, että olen onnellisempi nykyään kun ennen, kun oivalsin ottaa kaikessa rauhassa. Ilman että syke liikaa nousee. :-) Kauhee opetteleminen oppia irti vanhasta. Mutta kyä palkittee..
Lisäksi haluaisin kysyä, missä määrin muistinne on painottunut menneisyyteen ja missä määrin tulevaisuuteen.
%/% arvio.
Mä mietin hyvin lyhyen matkaa tulevaisuuteen. Eli pyrin elämään tässä ja nyt, toki menneisyyden muistaminen on prosentuaalisesti suurempi. Muisti? Jotain vanhaa lähtee ja jotain uutta tulee tilalle. Kovalevy ei ole vielä täynnä. :-)
Tuo on mielenkiintoinen asia, että muistat menneisyyttä enemmän, kuin tulevaisuutta. Itse koen päinvastoin eli ajattelen hyvin tulevaisuusorientoituneesti.
Ehkä et ole täysin läpikäynyt menneisyyttäsi? Sinun ei siinä tapauksessa tarvitsisi uhrata sille energiaa pyrkimällä peittelemään sitä itseltäsi.
Musta taas tuntuu, että mä olen kolunnut menneisyyteni niin perusteellisesti läpi. Että siksi se tuntuu niin tutulta ja pysyy hyvin muistissa. Tulevaisuus taas on mahdotonta etukäteen ennustaa ja vatvoa mitähän jos tai mitähän jos. Perusjutut nyt tietää tässä ja nyt ja ehkä vähän matkaa eteenpäinkin, että maksan tässä asuntolainaa niin ja niin kauan tai jotain sellaista vastaavaa. Suht vakiintunutta kuviota.
Mutta en mä kauheasti jaksa ja viitsi suunnitella eteenpäin. Paljon kivempaa olla vähän spontaani. :-) Mä olen elänyt joskus koko elämääni niin stressaten kaikkea tulevaa ja aikatauluttanut kaiken lähestulkoon, että nykyään en enää samaan hullun myllyyn rupeis. Siinä se terveys menee.
Taino sanotaan, että jotkut ihmiset suorastaan kaipaa aikatauluja ja luetteloita jonka mukaan elää. Mä taas sairastun sellaisesta ja stressaannun. Mä tykkään kyllä siitä että asiat hoidetaan ajallaan ja kuten on sovittu. Jämptisti, mutta ettei elämä ole mitään aikataulua toisen perään ja kauehan ennakkoon suunniteltua ja purkitettua.
Ehkä mä tykkään vähän elää ns. kissanpäiviä. Teen kun huvittaa ne asiat joissa voin itse päättää. Yhdessä sovitut jutut tehdään niin kun on sovittu ellei muutoksia tule syystä tai toisesta. On paljon rennompaa, kun ei ole juoksulistaa kädessä. :-)
On paljonkin etappeja, jotka ovat ihmisten tiedossa etukäteen ja joita ihmiset ajattelevat erilaisilla tunteilla.
- erilaiset juhlat, kuten häät, syntymäpäivät, rippijuhlat
- rippileiri, armeija
- tulevat treffit
- koulujen alkamiset
- uusi työ
- oikeuskäsittelyt
- verojen maksupäivät, palautuspäivät
- ym. ym.
Unohtamatta
- tulevia leikkauksia ja muita toimenpiteitä sairaalassa
Mut eihän noita tarvi miettiä kaiken aikaa. :-D Ne tulee sitten kun tulee. Päivä kerrallaan.
Saatan alkaa kahta päivää aikaisemmin miettimään enemmän h-hetkeä. Mutta en mä jaksa viikko tolkulla vatvoa jotain etukäteen. :-)
Anteeksi, mutta käsitin ettei sinulla nuo ole etukäteen lainkaan ajatuksissa...
"Miten tulevaa voi edes tietää? :-) "
Sitäpaitsi mähän jankutin täälkin mun etelän matkasta ainakin ties kuinka moneen ekrtaan. Eiks sekin ollut tunteella odottamista? :-D Muistin just. Mullehan valitettiin et koska sä lähdet sinne. Sit kun lähdin, niin ihmeteltiin missä mä olen. öh.
Jaa no mä pidin sitä ehkä ittestään selvänä. :-)
No nyt olen viikonlopun pois palstalta, olen reisussa. Joten odotan kovasti tulevaa viikonloppua. :-) tapaan ihania ihmisiä. Tähänkin tietysti liittyy tunteita.
Niin itsestään selvänä, ettet edes muistanut.
Ei vaan en olettanut, että sitä pitäis sulle edes mainita erikseen. :-) Oletin sen olevan sullekin itsestään selvyys. Mutta erehdyin.
No, ehkä sinun on nyt vain vaikea myöntää, että intosi tulevaisuuttasi kohtaan on laimeahko. Vähän sellaista ajelehtimistyyppistä?
Heh, jos tietäisit mitä mun tulevaisuudessa on tiedossa. Voisit olla eri mieltä, mutta minä en vaan jaksa ottaa paineita. Näin on hyvä elää ja olla. Kumppanikin kun on sellainen rento ei stressaava ihminen, niin sekin varmaan osaltaan vaikuttaa siihen. Että aika vähän nykyisin tulevaa stressaan. Ja jos meinaankin sortua sille stressin tielle, hän tulee tueksi ohjaamaan pois sieltä tieltä. :-D
Mähän olen luonteeltani pingottaja. Täytyy suoriutua hyvin ja saada paljon aikaan tyyppi. tyypillinen stressiä pukkaa ihminen jolla onkin sitten migreeniä yms. kipuja pelkästä stressistä. Joten kyllä mää ihan vakaasti uskon ja luotan et ne asiat tulee hoidettua, vaikkei niitä kaiken aikaa päässään kelaa ja odota.
Tai pitäiskö kirjoittaa olin, koska olen kasvanut siitä jo harppauksella ulos päin, pingoittamisesta. Mut tääpä tästä aiheesta. :-) Päivänjatkoja.
Jostain syystä koet, että tulevaisuuden pitäisi olla stressaava ja tulevaisuus on pelkkää vaatimusta, mistä syystä olet fiksu, koska et juurikaan ajattele tulevaisuutta.
Tulevaisuutta voi ajatella myös toiveikkaasti!
Koska kuitenkin kerroit, että muistisi suuntautuu pääasiassa menneeseen, uskon asian niin olevan.
Havainnollistettuna; ei ole merkitystä sillä, kuinka paljon olet tässä hetkessä, kun menneisyytesi painaa 2 kg ja tulevaisuutesi 0,2 kg. Muistisi jää menneisyyteen 1,8 kg.
pitäisi muistaa?
Koska ihmisillä on tunteet, jotka vyöryttävät muistitoimintoja eteenpäin.
teoriasi siis on, että jos ei muista, ei ole tunteita.
Mutta mitä hyötyä muistamisesta ja "kristallinkirkkaista muistikuvista" on?
Niin päin, että ihmisen muistitoiminnot kertovat hänen tunne-elämästään.
Hyötynä voi olla tunnekuormituksen väheneminen, jos ei esim. pyri aktiivisesti unohtamaan jotakin.
Muistaa kaiken, mutta kykenee palauttamaan tietoisuuteen vain suppean osan, eniten sellaista mistä on jäänyt muistijälki. Muistijäljen syntymistä edesauttaa jokin koettu (voimakas) tunnelataus.
Paskemmat asiat muistaa paremmin kuin paremmat. Evoluution seurausta; on tärkeämpää oppia pitämään nokkansa poissa asioista joista on haittaa.
Eli jos syöt jotain helvetin pahaa niin muistat sen lopun ikääsi ja ymmärrät että seuraavalla kerralla et pistä kyseistä moskaa suuhusi. Muistat että myrkyllisen / pilaantunen safkan syöminen voi pahimmillaan viedä hengen.
Jos syöt jotain hyvää niin kiva juttu. Saatat unohtaa kyseisen eineksen olemassaolon parissa kuukaudessa eikä se silti tapa sinua. Päinvastoin, saatat yllättyä positiivisesti yhä uudestaan kun toiste törmäät ko. herkkuun.
Nykyajan maailma on vähän monimutkaisempi mutta ihmisen biologia ei ole kehittynyt muutamassa tuhannessa vuodessa teknologian tahdissa. Eli jos vaikka ajaudut jonkin ihmisen kanssa suhteeseen josta ei ole tuloksena kuin tuskaa ja hammastenkiristystä, vaikka suhteen alku olisi ollutkin ruusuilla tanssimista - niin jatkossa muistat takuuvarmasti sen että vitutti, ne alkuaikojen huomionosoitukset eivät ole päällimmäisenä mielessä. Aivan kuten tavaroidenkin kanssa, sinulle jää lähtemättömästi mieleen että jokin autosi oli hirveä romuläjä ja siitä oli vain harmia. Mutta seuraava auto joka palveli sinua monta vuotta kiltisti, ei herätä lainkaan yhtä voimakkaita muistikuvia.
Ai, mä taas vaalin mielessäni hyviä kokemuksia, muistelen lämmöllä. Ja pyrin näkemään ne paskatkin kasvattavina ja opettavina juttuina. Silloin ne ei enää tunnu niin paskanmakuisille. :-)
Ihmisellä on tapana muistaa asiat, joilla on ollut merkitys hänelle. Alitajuisesti voi myös olla muistamatta, siis todellakin muistamaton, voimakkaasti negatiivisista asioista.
Tätä en nyt oikein ymmärrä, kun muistista puhutaan perfektissä. Eihän muisti ole mikään mennyt asia!
Juu, nussitaan pilkkuja.
No hyvä on,"...muistaa asiat, joilla on merkitys hänelle".Samoin saattaisin ilmaista "joilla on ollut", koska k.o. asia on mennyttä aikaa, vaikka se on muistissa yhä.
mulla on joitain hyvinkin tarkkoja muistikuvia jostain kun olin jotain 3 - 4-vuotias,
mutta aikuisiältäkin voi olla puutoksia muistikuvissa sellaisista tilanteista, jotka olen kokenut hyvin jännittäviksi,
mur