Introvertti?

Introvertti on ihminen joka ei koe tarpeelliseksi juoruta ja jauhaa taukoamatta pas.kaa vähämielisten idioottien kanssa. Introvertti osaa ajatella itsenäisesti ja muodostaa asioista ihan ikiomat mielipiteet, ilman tarvetta mielistellä apinalaumaa. Tästä syystä apinalaumat usein vieroksuvat, ellei peräti halveksi introverttejä. Itsenäisesti ajatteleva ihminen on maailman vaarallisin asia.

Tämän palstan atm:t. Kierrän introvertit kaukaa.

Minä. Mieluummin jään kotiin sinkut-palstalle kuin lähden mukasosialisoitumaan jonnekin tissiperseyökerhoon. Olin eilen ns. viihteellä (haha) ja tämä päivä on mennyt sosiaalisesta kanssakäymisestä palautumisessa. Koko ajan sai taas keksiä jotain jutunjuurta ja suurin osa keskusteluista oli tuttuun tapaan egon pönkittämistä yms. paska ilta. Mitään en olisi missannut, vaikka olisin katsonut yksin leffaa kotona koko illan. Päinvastoin.

Kuvailisin arkikielessä introvertiksi hiljaisempaa ja ujompaa ihmistä, joka ei hakeudu kovin aktiivisesti tekemisiin toisten kanssa. Tosin tiedän myös sosiaalisia introverttejä, jotka lyhyen ajanjakson ajan voivat olla hyvinkin aktiivisia, mutta eivät jaksa äksöniä kovin pitkään.

Minusta introverttiys ei ole negatiivistä tai positiivistä, koko persoona ratkaisee. Ja tietysti se miten persoona istuu yhteen oman persoonani kanssa. Oma kokemus on, että introvertti-ajattelijat voivat olla hyvinkin antoisaa seuraa, kunhan ovat ensin saaneet rauhassa tutustua ensin.

En pistäisi kumpaakaan ominaisuutta E/I lähtökohtaiseksi paremmaksi kumppanissa tai ystävässä.

Siäänpäinkääntynyt, hiljainen, ei ole kiinnostunut sosiaalisista jutuista, kuten juhlista ja muista kissanristiäisistä. Viihtyy omissa oloissaan. Neutraali, ei positiivinen, eikä neg.

Introvertti ei jaksa aina olla sosiaalinen, ei hakeudu huomion keskipisteeksi. Ehkä enemmän semmoinen syrjäänvetäytyvä ja tarkkaileva tyyppi.

Introvertti ei automaattisesti ole ujo, varautunut käytös voi vaan semmoista antaa ymmärtää.

Eipä juuri mitään, en kyseisin termein tapaa ihmisiä ajatella, enkä itseäni.

Pidän itseäni introverttinä. Aika hyvä testi onko intro vai ekstro on se kun viettää pari tuntia joissakin juhlissa jossa on hirveästi porukkaa. Itse olen sellaisten tilaisuuksien jälkeen aivan rättiväsynyt, eikä johdu tosiaankaan mistään alkon käytöstä koska raitis olen. Jos ihminen on ekstrovertti, hän ikäänkuin lataa akkujaan tuollaisissa tilaisuuksissa, introvertillä akku menee kuiviin. Työn puolesta joskus on käytännössä pakko osallistua tuollaisiin isoihin ja hyvin tönkköjuhlallisiin iltapukutilaisuuksiin.

Tulee mieleen taannoisen Fakta homman Heka, jota voisi luonnehtia introvertiksi. Seuraava pätkä on ajankohtainen näin marja-aikaan.

http://www.youtube.com/watch?v=HkodJsX1KMk

Jostakin syystä Heka oli kuitenkin päätynyt naimisiin Pirren kanssa, joka on ekstrovertti.

Olen introvertti.

Viihdyn paitsi yksin, myös ihmisten seurassa, eivätkä sosiaaliset taitoni ole yhtään sen huonommat kuin satunnaisella ekstrovertilläkään, mutta seurassa olo kuormittaa, ja sen jälkeen tarvitsen omaa rauhaa.

En ole yhtään ujo, vaan jos minulla on asiaa, voin mennä puhumaan kenelle tahansa, eikä edes esimerkiksi puheen pitäminen isollekaan ihmisjoukolle ole mikään ongelma, kunhan vaan tiedän, että minulla on jotain sanottavaa.

Olen kiinnostuneempi asioista kuin ihmisistä eli valitsen yleensä ensin sen, mitä haluan tehdä, ja vasta sitten katson, joudunko tekemään yksin vai saanko seuraa. Seuran pitää olla todella kiinnostavaa tai mieluisaa, jotta lähtisin vain seuran takia mukaan johonkin, mikä ei itsessään kiinnosta minua henkilökohtaisesti.

Olen intovertti, Myers Briggsillä infj, tosin vain lievästi sisäänpäin kääntynyt. Ts. tarkkailen ja kuuntelen muita mielummin kuin esitän itseäni tai olen huomion keskipisteenä. Persoonallisuustyyppi on kaikista harvinaisin ja kaikki seurustelukumppanini ovat ehdottaneet psykologin/psykiatrin uraa tai erikoisopettajan tms. Introvertilla on erittäin rikas sisäinen elämä, eikä muiden huomion puute juuri häiritse. Olen kyllä jotenkin kumman suosittu, epämääräinen sovittelija, näkymätön mutta tarvittu ja en koe osaani huonoksi. Auviset ja Saariset ym., ehkä perus atm:t, ovat ehkä enemmän pakonolosta introvertteja, haluaisivat olla huomion keskipisteenä neron leimauksineen, mutta karisma ei riitä että ihmiset jaksaisivat kuunnella. Intovertti menettää energiaa ympäröivistä ihmisistä, ekstrovertti lisää sitä. Jos on pakko hakeutua omaan rauhaan ihmisten parista, on introvertti.

Myönnän että sanasta introvertti tulee mieleen vähän älykkäämpi ihminen kuin sanasta ekstrovertti. Introvertti ei saa mitään erityisempää tyydytystä jutellessaan ihmisille, koska päässä on tarpeeksi omiakin ajatuksia, jotka ovat yleensä paljon mielenkiintoisempia kuin sellaiset tuhat kertaa kuullut mielipiteet joita yleensä kuulee normaaleissa keskusteluissa. Puhumattakaan niistä keskusteluista joissa ei ole yhtään mitään ajatusta.

Mutta tuo on tietysti törkeä yleistys, enkä ole ylpeä tästä mielleyhtymästä. Sekä introverteissä että ekstroverteissä on älykkäitä ja vähemmän älykkäitä ihmisiä. Mitä parinvalintaan tulee, niin kumppanini ulospäinsuuntautuneisuudella ei ole minulle mitään merkitystä.

ISFP eli intro useammankin testin mukaan.
Sosiaalinen introvertti kuitenkin. Varmaan itse ajattelen eniten introudessa sitä, että tarvitsen yksinoloa kyetäkseni latautua ja järjestää itseäni. Mitä enemmän hässäkkää ja stressiä, sitä enemmän tarvetta hiljaiselle, rauhalliselle yksinololle. En liitä sitä introverttiyttä älykkyyteen tms.

Ei ole olemassa mitään ääripäitä (sosiaalinen/epäsosiaalinen). Itsessäni nämä molemmat piirteet korostuu tarpeen mukaan. Osaan vetäytyä ja vaadin myös sitä ajoittain, mutta osaan olla myös hyvinkin sosiaalinen. Usein nämä piirteen nähdään mustavalkoisina. Niin ei tietenkään ole.

Minussa on paljon introverttia, mutta myös ekstroverttia. Olen sekoitus näistä kahdesta.
Introvertti minussa tarvitsee omaa tilaa ja aikaa. Väsyn nopeasti hälisevissä ihmisjoukoissa ja on pakko päästä latautumaan omassa rauhassa. Ekstrovetti taas on kiinnostunut erilaisita ihmisistä ja tykkään tutustua monenlaisiin erilaisiin ihmisiin.
Olen ammatissa jossa joudun hyvinkin intiimeihin kohtaamisiin ihmisten kanssa (sairaanhoitaja) ja se ei haittaa minua tippaakaan ja pystyn olemaan hyvinkin potilasläheinen ja empaattinen. Toisaalta kun työssä on kovin hektistä ja kiirettä ja vaikeita potilas- ja omaiskohtaamisia minun täytyy päästä pois hetkeksi ja menenkin tupakkapaikalle vaikka en tupakoi. Siellä minulla on roskapönttö jota potkin ja puran turhaumia. En muuten ole ainoa, siellä käy muitakin samalla asialla :)
Työn jälkeen haluan olla kotonani täysin rauhassa. Asun yksin ja se on minulle välttämätöntä.
Minulla on hyvin pieni ystäväpiiri johon on vaikea päästä. Tuttaville olen ystävällinen mutta pidän käsivarren matkan päässä. Rakastan lukemista ja uuden oppimista. Kerään tietoa monelta alata ja tutkin mielelläni asioita yksin omassa rauhassa.
En pidä introverttiutta sen huonompana kuin ekstroverttiuttakaan. Se on ominaisuus siinä kuin siniset silmät joillakin ja toisilla ruskeat. Ihmiset ovat yksilöitä kaikilla tasoilla, eikä näitä voida panna paremmuusjärjestykseen. itse viihdyn mainiosti omissa nahoissani enkä vaihtaisi mihinkään. Voin sanoa että pidän itsestäni tosi paljon.
Ja vaikka olen introvertti olen deittaillut ja seurustellut normaaliin tapaan. En ole kummallinen erakko ja syrjäänvetäytyvä reppana kuten hyvin usein introvertin oletetaan olevan.
Terv. intro-ekstro-sinkkunainen

Ettekö vaan osaa antaa olla rauhassa. Minua ei kiinnosta.

Luonteenpiirre ihmisessä. Viihtyy yksin hyvin ja tarvitseekin omaa aikaa. Ei tarkoita silti mitään erakkoa, vaan ei tarvitse ympärilleen ihmisiä.

Eksovertti taas tarvitsee ihmisiä ympärilleen, tai kokee itsensä yksinäiseksi.

Tähän tais olla välimuotokin.... hetki...🤔

Ambivertti.... Itse ehkä lukeutuisin tähän keskikastiin. Osaan olla yksin ja hakeudunkin välillä omaan rauhaan, mutta tykkään seikkailla ihmisvilinässäkin. 😊

Oisko osimoilleen noin kaikki vertit ja mortit. 😬

Taidan olla introvertti tai ainakin viihdyn paremmin omassa kuin huonossa ja mielenkiinnottomassa seurassa.

Introverttien ei tarvitse puolustella omaa olemistaan, koska introjen on todettu olevan myös älykkäämpiä ja verbaalisesti lahjakkaampia kuin ekstroverttien.

Eräässä amerikkalaisessa tutkimuksessa havaittiin introverttinaisten olevan huomattavasti ekstroverttinaisia älykkäämpiä. Toisaalta ekstrovertit pärjäsivät paremmin lyhytmuistitehtävässä.

https://digitalcommons.northgeorgia.edu/cgi/viewcontent.cgi?article=1592&context=ngresearchconf&fbclid=IwAR2_4NkrrUX73l648JhXiyLn9Rwo43_g40Sb12BVKT1VXWgVvV5nvUMfxrg

Verbaalisesti lahjakas Donna Funeaun ryydittämänä ja palstakuuluisan Timo Similän panemana on hyvä esimerkki introvertistä sosiaalilahjakkuudesta. Tällaisia tapaa vain varjoisilla kujilla ja sinkkupalstojen nurkissa.

Ai noin päin. Hivuttaudun tästä donnien ja konnien laajennettuun todellisuuteen pikkuhiljaa. Öitä.

Introvertistä tulee mieleen turhan nippelitiedon länkyttäjä, ujo paska, ATM

Introvertti on kaveri joka osaa soittaa biiseistä vaan intron.

Introverttinä totean. En jaksa turhanpäiväisiä ihmisiä. Ns hyvänpäiväntuttuja. Piiri on pieni mutta erittäin läheinen.

Viihtyy itsekseen ja valittujen ystävien kanssa.

En saa siitä mielikuvaa, mutta extrovertista sen aina äänessä olevan työpaikan tyypin, joka kuvittelee että sen mielipide on tärkein ja että sen jutut kiinnostaa kaikkia.